Sähkösuunnittelijoille ja -urakoitsijoille

Sähköliittymän hankinnasta vastaa asiakas. Liittymismaksu määräytyy vyöhykehinnoitteluperiaatteidemme mukaisesti sähkösuunnittelijan määräämään pääsulakekokoon tai liittymistehoon perustuen.

Liittymissopimuksella sovitaan liittämiskohdasta. Liittämiskohta on sähkönjakeluverkon ja liittyjän laitteiden välinen omistus- ja vastuuraja. Liittymisjohto ja asiakkaan sähköpääkeskus eivät sisälly liittymismaksuun. Sähköliittymän hankintaan liittyvät periaatteet on kerrottu sähköliittyjän oppaassa.

Sähköliittymän mitoituksesta vastaa kohteen sähkösuunnittelija. Suunnittelijan tekemää mitoitusta käytämme sähköliittymäkoon määrityksen perusteena. Liittymän koko voidaan mitoittaa tasatun hetkellisen huipputehon mukaan.

Liittämiskohdan sijainnin määrittää Savon Voima Verkko ja se voi sijaita maakaapelissa tontin rajalla, kaapelijatkoksessa, ilmajohdon pylväällä, haaroitus- ja jakokaapissa tai muuntamolla.

Sähköpääkeskus suositellaan asennettavaksi pienkiinteistöissä ulkotilaan esimerkiksi tonttikeskuksena. Keskusta ei saa sijoittaa verkkoyhtiön pylväisiin. Sähköliittymät hinnoitellaan pääsulakekoolla 25 A–250 A ampeeripohjaisena ja tätä isommat tehopohjaisena kulloinkin voimassa olevan sähköliittymähinnastomme mukaisesti.

Sähköliittymän päävarokkeina käytetään tulppa- ja kahvavarokkeita. Päävarokkeet toimivat liittymisjohdon ylivirtasuojana.

Johdonsuoja-automaattien käyttämistä päävarokkeina emme hyväksy. Johdonsuoja-automaatit voivat sen sijaan toimia huoneistokohtaisen mittauksen nousuvarokkeina ja kuukausimaksun (perusmaksun) määräytymisperusteena.

Liittymiskaapeli suositellaan mitoitettavaksi kiinteistön sähköpääkeskuksen nimellisvirran mukaisesti. Kaapeli tulee suojata palonkestävästi päävarokkeille saakka. Katso ohje kaapelin suojaamiseksi.

Sähkönjakeluverkon puolella liittymisjohdolle on pelkästään oikosulkusuojaus. Pienin suositeltava liittymiskaapelin poikkipinta on AL 25 mm². Katso liittymiskaapelin mitoitustaulukko.

Sähköenergian mittaus sijoitetaan kiinteistön sähköpääkeskukseen. Pääsulakkeet ja sähkönmittauksen vaadimme liittämiskohtaan, jos jännitehäviö asiakkaan omistamassa liittymiskaapelissa on pääsulakkeen / liittymistehon mukaisella virralla > 2 %.

Sähkönmittauksessa käytetään suoraa mittausta 63 A pääsulakekoolle asti. Yli 63 A:n pääsulakekoolla on käytettävä epäsuoraa virtamuuntajamittausta. Epäsuorassa mittauksessa virtamuuntajien hankinta kuuluu asiakkaalle.

Jos pääsulakekoko pienenee 3 x 63 A tai pienemmäksi, epäsuora virtamuuntajamittaus on muutettava suoraksi mittaukseksi. Pääsulakkeiden pienentymisen vuoksi vaadittava virtamuuntajien poisto ja mittausjohdotusmuutos kuuluvat myös asiakkaalle.

Virtamuuntajat mitoitetaan ja johdotetaan niin, että mitattava virta vastaa 5–120 % virtamuuntajan ensiön nimellisvirrasta. Virtamuuntajat on asennettava kaikkiin vaiheisiin ja pienjännitevirtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2 S. Mittareiden, johdotusten ja liitosten taakan on oltava 0,25–1 kertaa toisiomitoitustaakka, jotta standardin vaatimus täyttyy.

Mittausvirtamuuntajien toisiopuolelle ei saa kytkeä muita mittauspiirejä.

Laitejärjestyssuositus suorassa mittauksessa on pääsulakkeet, sähkönmittaus, pääkytkin (ST 53.30).

Sähköpääkeskuksen ja muun muassa talovarokekotelon ne osat, joissa sijaitsee mittaamatonta sähköä, on voitava sinetöidä. Näitä ovat liittymisjohdon liittämistila, päävaroketila, mittauksen virtamuuntaja- ja jännitesulaketilat, mittarialusta ja pääkytkintila. Tulppasulakkeiden päälle asennettavaa erillistä työkalulla avattavaa sinetöintikoteloa (käytetään, jos pääsulakkeet alle 1,7 m:n korkeudella) ei tarvitse sinetöidä.

Sinetöitäviin keskusosiin ei saa sijoittaa asiakkaan omia sähköasennuksia tai sähkölaitteita. Jos sinetöinti joudutaan avaamaan, siitä on ilmoitettava asiakaspalveluun.

Asiakas saa halutessaan lukita pääkeskuksen. Pääsy mittalaitteelle tulee tarvittaessa järjestää veloituksetta (Verkkopalveluehdot). Tämä koskee myös vapaa-ajan asunnoille johtavien yksityisteiden puomeja ja portteja. Asiakkaiden mahdollisesti lähettämiä avaimia ei oteta vastaan.

Kiinteistön ylijännitesuojat suosittelemme asennettavaksi liittymän sähköpääkeskukseen. Sähköpääkeskukseen sijoitettuna niiden toiminnan tarkkailu ja uuden vaihtaminen rikkoontuneen tilalle onnistuu helposti. Lisäksi ne suojaavat sähköpääkeskusta ja sen jälkeisiä sähkölaitteita myös kiinteistön ulkopuolelle syöttävien nousujohtojen kautta tulevilta ylijännitteiltä.

Uusissa sähköliittymissä ja mm. pääkeskusten uusinnoissa, joissa asennus liittyy ilmajohtoverkostoon, on käytettävä sähköverkon kautta tulevilta salama- ja ylijännitteiltä suojaamiseen tyypin C (T2) ylijännitesuojaa tai yhdistelmäsuojaa B+C (T1+T2). Ilmajohtoverkoksi määritetään liittymää edeltävät ja liittymän takana olevat keskijännite- ja pienjänniteverkot. Käytännössä edellä mainittu ylijännitesuojaus tulee toteuttaa aina taajama- ja maaseutuverkossa.

Ohjauksissa on suositeltavaa käyttää asiakkaan omaa ohjausjärjestelmää (esim. ohjelmoitava kytkinkello) tai kiinteistöautomaatiota.

Jos Savon Voima Verkon sähkönmittarille kytketään asiakkaan sähkölämmitys- tai muita kuorman ohjauksia, on ohjauspiiriin asennettava välirele. Sähkömittarin omalle ohjauspiirille ei tarvitse asentaa erillistä sinetöitävää ohjaussulaketta. Asiakkaan omalla ohjauspiirillä tulee olla sulakesuojaus ja se kytketään mittaukseen jälkeiseen ryhmäkeskusosaan.

Verkkopalveluehtojen mukaisesti tulee verkkoyhtiöltä etukäteen varmistaa, ettei verkkoon liitettävistä laitteista aiheudu häiriötä muille sähkönkäyttäjille.

Sähkönlaatuhäiriöitä (mm. jännitteen alenema ja välkyntä) aiheuttavia sähkölaitteita tai -laitteistoja ovat ne, joissa kytkentävirta on suuri verrattuna pääsulakekokoon, verkkoon kytkeytyminen tapahtuu usein tai aiheuttavat merkittävää yliaaltovirtaa.

Tyypillisesti näitä ovat maalämpöpumput, loistehon kompentointilaitteet, hitsauslaitteet, kompressorit, suurehkot suuntaajat ja taajuusmuuttajat sekä 1-vaiheiset halkomakoneet, painepesurit ja oksasilppurit.

Usein käynnistyvät suuren käynnistysvirran tarvitsevat laitteet, kuten pumput, kompressorit ja moottorit tulee varustaa sellaisella virran rajoituksella, ettei niiden käyttö ylitä liittymissopimuksessa määritettyä liittymisoikeutta.

Virran rajoittamiseen voidaan käyttää tapauskohtaisesti parhaiten soveltuvaa laitteistoa, tähti-kolmiokäynnistintä, pehmokäynnistintä (3-vaiheinen) tai taajuusmuuttajaa. Jos käytetään 2-vaiheista pehmokäynnistintä, tulee silloin varmistaa ettei myöskään suoraan käynnistyvä vaihe aiheuta välkyntää tai häiritsevää jännitteenalenemaa.

Sähköntuotantolaitoksien verkkoon kytkentä edellyttää jakeluverkon haltijan lupaa. Laitoksen suunnitteluvaiheessa tulee olla yhteydessä verkonhaltijaan ja toimittaa laitosta koskevat tiedot liittymisedellytysten selvittämiseksi.

Sähköntuotantolaitosten kytkennässä noudatetaan Energiateollisuus ry:n laatimia ohjeita, sähköntuotantoa koskevien standardien vaatimuksia ja Savon Voima Verkko Oy:n (jäljempänä Savon Voima) asettamia vaatimuksia.

Tuotantolaitokset (enintään 100 kVA) ilmoitetaan Savon Voimalle tältä sivulta löytyvällä yleistietolomakkeella, jonka liitteeksi liitetään kopio asennuksesta laaditusta käyttöönottotarkastuspöytäkirjasta.

Tuotantolaitoksen saa ottaa käyttöön sen jälkeen, kun Savon Voima on tarkastanut laitoksesta yleistietolomakkeella toimitetut tiedot ja antanut kytkentäluvan. Tuotantolaitoksen saa koekäyttää asennustyön yhteydessä, mutta tulee jättää irti verkosta siihen saakka, kunnes kytkentälupa on myönnetty.

Tuotantolaitos on varustettava lukittavalla erotuslaitteella (esim. turvakytkin), joka on yleisen jakeluverkon haltijan jatkuvasti käytettävissä. Erotuslaite on sijoitettava niin, että sille on esteetön pääsy ja sitä voidaan käyttää maasta käsin. Erotuslaite on asennettava AC-puolelle, esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmällä sähkökeskuksen ja invertterin väliseen liitäntäjohtoon.

Sähköntuotantoteho ei saa ylittää sähköliittymän sallittua kokoa. Tuotantolaitteiston aiheuttama jännitemuutos saa olla liittämiskohdassa enintään 4 %.  Seuraavana on esitetty tuotantotehon mitoitus huomioiden sähköverkon liittämiskohdan oikosulkuteho.

Tuotantotehon mitoituksessa tulee ottaa huomioon jakeluverkon liittämiskohdan oikosulkuteho kaavalla Sk ≥ 25 x i suhde x Sn, jossa:

• S_k = liittämiskohdan oikosulkuteho (kVA), määritetään liittämiskohdan 1-vaihe oikosulkuvirrasta Ik kaavalla: S_k =3 x I_k x U_v
• S_n = tuotantolaitoksen suurin liityntäteho (kVA, kWp)
• i_suhde = käynnistysvirtakerroin => generaattorin käynnistyshetken virran suhde nimellisvirtaan; esimerkiksi suuntaajilla suhde on 1–1,2, oikosulkugeneraattorilla 8 ja tahtigeneraattorilla 4.

Mitoitusesimerkki

Liittämiskohdan 250 A:n 1-vaihe oikosulkuvirralla (I_k) laskennalliseksi oikosulkutehoksi muodostuu 172,5 kVA, jolloin sallittu tuotantolaitoksen teho (S_n) voi olla i_suhde 1:llä (aurinkosähkö) enintään 6,9 kWp (S_n =172,5 kVA /25 / 1).

Huom! Jakeluverkossa saattaa esiintyä standardin sallimissa rajoissa myös edellä mainittua pienempiä oikosulkuvirtoja, joten sallittu tuotantoteho voi olla myös edellä mainittua pienempi.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää taajamien ulkopuolella olevassa pienjännitteisessä jakeluverkossa aurinkosähköjärjestelmällä i _suhde 1:llä enintään 5 kWp:n liitäntätehoa, joka on vielä liitettävissä ilman erillistä jakeluverkon tarkastelua. Tätä suuremmilla tehoilla tulee varmistaa tuotantolaitoksen liitettävyys Savon Voimalta ennen lopullista järjestelmän mitoitusta. Tämä tulee ottaa erityisesti huomioon mitoitettaessa invertteri myöhempää laajennusta varten.

Kun kysymyksessä on oikosulku- tai tahtigeneraattorijärjestelmä (esim. tuulivoimalaitos) edellä mainittu tarkastelu tulee tehdä kaikissa tapauksissa.

Tuotantolaitoksen suurin sallittu liitäntäteho on 1-vaiheisena 3,7 kVA (maksimi sulakekoko on 16 A).

Jos sähköntuotantolaitosta, esimerkiksi akustolla varustettua aurinkosähköjärjestelmää käytetään sähkönjakeluverkon vika- ja keskeytystilanteissa varavoimana, tulee sen täyttää varavoimalaitokselle määritetyt vaatimukset (kts. kohta varavoimalaitokset).

Varavoimalaitokset

Tässä ohjeessa varavoimalaitoksella ja varavoimalla tarkoitetaan yleisen sähkönjakeluverkon vika- ja keskeytystilanteissa käytettävää kiinteistökohtaista sähköntuotantolaitosta, joka toimii erillisenä saarekkeena. Tämä ohje ei koske esimerkiksi jakeluverkon rinnalla toimivaa varavoimakäyttöön suunniteltua sähköntuotantolaitosta, jota käytetään kuormanohjaukseen tai sähkön tehohuipun leikkaukseen.

Varavoimalaitoksen kytkennässä noudatamme valtakunnallisia suosituksia, mm. ST-korttia 52.40. Kytkentä tulee tehdä siten, että varavoimakoneella tuotettu sähköenergia ei missään tilanteessa siirry yleiseen sähkönjakeluverkkoon eikä mene kiinteistön sähkönmittaukseen.

Varavoimajärjestelmä tulee varustaa ns. verkonvaihtokytkennällä (kaksoiskytkentä), jossa toisella kytkennällä kiinteistön sähköjärjestelmä toimii jakeluverkon kautta ja toisella kytkennällä (varavoima) täysin jakeluverkosta erotettuna saarekkeena. Verkonvaihtokytkentä voidaan toteuttaa automaatti- tai käsikytkentäisenä.

Varavoimasyötössä ei saa katkaista liittymisjohdon PEN-johdinta. Järjestelmä on varustettava suojalaitteilla, jotka takaavat kiinteistön sähköturvallisuuden ja estävät generaattorin aiheuttamasta häiriöitä tai vaurioita muille laitteille.

Rekisteröityminen verovelvolliseksi

Yli 100 kVA:n sähköntuotantolaitteistojen ja varavoimakoneiden omistajien tulee rekisteröityä Verohallinnolle verovelvolliseksi. Sillä ei ole merkitystä, syöttääkö voimalaitos sähköä verkkoon vai ei.

Ilmoitukset

Varavoimalaitokset, verkonvaihtokytkimien asennukset ja yli 100 kVA:n sähköntuotantolaitokset ilmoitetaan Savon Voimalle perustietolomakkeella. Laitteistojen sähköasennustyöt edellyttävät sähköurakointioikeudet ja pätevyyden.

Tuotantolaitoksen liittämiseen liittyvissä asioissa ja jakeluverkon liittämiskohdan oikosulkuvirta-arvoa koskevissa kysymyksissä palvelemme puhelinnumerossa 017 224 300 tai sähköpostilla osoitteesta tekninen.myynti@savonvoima.fi.

Sähkölaitteiston rakentajan tulee toimittaa rakentamastaan sähkölaitteistosta ilmoitus Savon Voima Verkolle nettisivuiltamme löytyvää yleistietolomaketta käyttäen.

Käyttöönottotarkastus

Sähköasennukset on tarkastettava ennen laitteiston käyttöönottoa sähköturvallisuuteen liittyvien määräysten mukaisesti. Vastuu käyttöönottotarkastuksen tekemisestä on laitteiston rakentaneella sähköurakoitsijalla. Käyttöönottotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja mittaustuloksineen ja luovutettava asiakkaalle.

Sähköliittymän kytkentä- ja mittarointipyyntö sekä kohteen rekisteröinti-ilmoitus tehdään yleistietolomakkeella, joka toimitetaan lomakkeessa mainittuun osoitteeseen.

Varmennustarkastus

Varmennustarkastus tulee tehdä kaikille uusille luokkien 1–3 laitteistoille. Sähköurakoitsijan tulee huolehtia tarkastuksen tilaamisesta.

Määräaikaistarkastukset

Sähkölaitteiston omistajalla/haltijalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia kiinteistön sähkölaitteiden määräaikaistarkastuksista. Määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut tarkastuslaitokset ja valtuutetut tarkastajat. Tiedot valtuutetuista laitoksista ja varmennustarkastajista löytyvät Tukesin sivuilta.