Hallituksen esitys viivästyttää haja-asutusalueen toimitusvarmuuden kehittämistä
Valtioneuvosto antoi 28.1.2021 eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamiseksi. Esityksen mukaan sähkönsiirtotoimintaa valvova Energiavirasto tekisi lakiehdotusten voimaantulon jälkeen muutoksia jakeluverkonhaltijoiden siirtohintojen laskentamenetelmiin jo nykyisen (2019–2023) valvontajakson aikana. Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haja-asutusalueen säävarmuuden kehittäminen viivästyy, ja jo aiemmin lähivuosille tehdyt investointisuunnitelmat joudutaan miettimään uudestaan. Hallituksen esityksessä investointien viivästyttäminen onkin yksi lain tavoite, vahvistaa Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Lauri Siltanen.
– Lain muutoksen valvontamalliin aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat suuret, joten lakiesityksessä annettu lisäaika toimitusvarmuuden kehittämiseen on koko alan kannalta välttämätön. Tämä lisäaika oli jo käytössämme ja oli investointisuunnitelmien pohjana. Nyt muutokset haastavat suunnitelman toteutuksen, vaikka asiakkaiden kannalta tarve jatkuu, eikä Savon Voima Verkon alueella uhkaa yli-investoinneista ole olemassa, Siltanen jatkaa.
Savon Voima näkee lakiesityksen ristiriitaisena hallituksen ympäristö- ja työllisyystavoitteiden kanssa:
– Ilman voimakkaita investointeja sähköverkkoon ei ole mahdollista edistää muita hallituksen asettamia ilmastollisia tavoitteita. Esimerkiksi sähköautojen lataukseen ja hajautetun tuotannon lisäämiseen tarvitaan sähköverkkojen vahvistamista myös haja-asutusalueella, kertoo Savon Voima -konsernin toimitusjohtaja Arto Sutinen.
– Investointien hyytyminen tarkoittaa myös vaikutuksia työllisyyteen. Savon Voima Verkon investointiohjelma on tuonut selvityksemme mukaan yli 400 työpaikkaa. Investointitahdin hidastumisella on vaikutuksia tähän, jatkaa Sutinen.
Savon Voima on tuonut pitkään esille sähköveron porrastuksen yhtenä keinona hillitä siirtohintojen alueellista eriytymistä. Sähkömarkkinalain toimitusvarmuuskriteerien aiheuttama investointivelvoite on erilainen erilaisille verkkoyhtiöille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Itä-Suomen maakunnallisilla verkkoyhtiöillä on laaja sähköverkko ja keskimäärin neljä asiakasta johtokilometriä kohden. Koska verkkoinvestoinnit tehdään asiakkailta kerättävillä verkkopalvelumaksuilla, on tämä aiheuttanut vääjäämättä merkittäviä eroja siirtohintoihin eli verkkopalvelumaksuihin erilaisten yhtiöiden välillä.
Ruotsissa toimitusvarmuuden kehittäminen on toteutettu porrastamalla sähköveroa alueellisesti niin, että tiheään asuttujen verkkojen alueella suurissa kaupungeissa sähkövero on hieman korkeampi ja vastaavasti haja-asutusalueella sitä voidaan laskea. Tällä hetkellä sähkölämmitteisen pientalon sähkönsiirtolaskusta lähes puolet on veroja, kun laskulla maksetaan sähkövero ja arvonlisävero.
Lainmuutos vahvistaa hintojen vakautta asiakkaille
Hallituksen esityksessä siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto lähes puolitetaan 15 prosentista 8 prosenttiin.
– Meillä hinnankorotukset on pyritty pitämään maltillisina, joten korotuskaton laskeminen oli odotettu ja hyvä asia asiakkaiden kannalta. Mahdolliset hinnanalennukset toteutuvat ministeriön ennusteiden mukaisesti tulevaisuudessa, eikä niillä ole vaikutuksia tämän vuoden hintoihin. Tässä vaiheessa tarkempaa arviota on vaikea tehdäkään, ennen kuin Energiavirasto saa valvontamallin tarkistamiseen liittyvät asiat valmiiksi, kertoo Siltanen.
Kun vaikutukset investointeihin ja hinnoitteluun saadaan yhtiön sisällä tarkemmin analysoitua, tiedotetaan näistä lisää asiakkaillemme.
