Sähkösuunnittelijoille ja -urakoitsijoille

Sähköliittymän hankinnasta vastaa asiakas. Liittymismaksu määräytyy vyöhykehinnoitteluperiaatteidemme mukaisesti sähkösuunnittelijan määräämään pääsulakekokoon tai liittymistehoon perustuen.

Liittymissopimuksella sovitaan liittämiskohdasta. Liittämiskohta on sähkönjakeluverkon ja liittyjän laitteiden välinen omistus- ja vastuuraja. Liittymisjohto ja asiakkaan sähköpääkeskus eivät sisälly liittymismaksuun. Sähköliittymän hankintaan liittyvät periaatteet on kerrottu sähköliittyjän oppaassa.

Sähköliittymän mitoituksesta vastaa kohteen sähkösuunnittelija. Suunnittelijan tekemää mitoitusta käytämme sähköliittymäkoon määrityksen perusteena. Liittymän koko voidaan mitoittaa tasatun hetkellisen huipputehon mukaan.

Liittämiskohdan sijainnin määrittää Savon Voima Verkko ja se voi sijaita maakaapelissa tontin rajalla, kaapelijatkoksessa, ilmajohdon pylväällä, haaroitus- ja jakokaapissa tai muuntamolla.

Sähköpääkeskus suositellaan asennettavaksi pienkiinteistöissä ulkotilaan esimerkiksi tonttikeskuksena. Keskusta ei saa sijoittaa verkkoyhtiön pylväisiin. Sähköliittymät hinnoitellaan pääsulakekoolla 25 A–250 A ampeeripohjaisena ja tätä isommat tehopohjaisena kulloinkin voimassa olevan sähköliittymähinnastomme mukaisesti.

Sähköliittymän päävarokkeina käytetään tulppa- ja kahvavarokkeita. Päävarokkeet toimivat liittymisjohdon ylivirtasuojana.

Johdonsuoja-automaattien käyttämistä päävarokkeina emme hyväksy. Johdonsuoja-automaatit voivat sen sijaan toimia huoneistokohtaisen mittauksen nousuvarokkeina ja kuukausimaksun (perusmaksun) määräytymisperusteena.

Liittymiskaapeli suositellaan mitoitettavaksi kiinteistön sähköpääkeskuksen nimellisvirran mukaisesti. Kaapeli tulee suojata palonkestävästi päävarokkeille saakka. Katso ohje kaapelin suojaamiseksi.

Sähkönjakeluverkon puolella liittymisjohdolle on pelkästään oikosulkusuojaus. Pienin suositeltava liittymiskaapelin poikkipinta on AL 25 mm². Katso liittymiskaapelin mitoitustaulukko.

Sähköenergian mittaus sijoitetaan kiinteistön sähköpääkeskukseen. Pääsulakkeet ja sähkönmittauksen vaadimme liittämiskohtaan, jos jännitehäviö asiakkaan omistamassa liittymiskaapelissa on pääsulakkeen / liittymistehon mukaisella virralla > 2 %.

Sähkönmittauksessa käytetään suoraa mittausta 63 A pääsulakekoolle asti. Yli 63 A:n pääsulakekoolla on käytettävä epäsuoraa virtamuuntajamittausta. Epäsuorassa mittauksessa virtamuuntajien hankinta kuuluu asiakkaalle.

Kuormituksen kasvasessa voidaan sulakekokoa suurentaa enintään arvoon 80A. Muissa tapauksissa käytetään epäsuoraa mittausta ja virtamuuntajia.

Jos pääsulakekoko pienenee 3 x 63 A tai pienemmäksi, epäsuora virtamuuntajamittaus on muutettava suoraksi mittaukseksi. Pääsulakkeiden pienentymisen vuoksi vaadittava virtamuuntajien poisto ja mittausjohdotusmuutos kuuluvat myös asiakkaalle.

Virtamuuntajat mitoitetaan ja johdotetaan niin, että mitattava virta vastaa 5–120 % virtamuuntajan ensiön nimellisvirrasta. Virtamuuntajat on asennettava kaikkiin vaiheisiin ja pienjännitevirtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2 S. Mittareiden, johdotusten ja liitosten taakan on oltava 0,25–1 kertaa toisiomitoitustaakka, jotta standardin vaatimus täyttyy.

Mittausvirtamuuntajien toisiopuolelle ei saa kytkeä muita mittauspiirejä.

Laitejärjestyssuositus suorassa mittauksessa on pääsulakkeet, sähkönmittaus, pääkytkin (ST 53.30).

Sähköpääkeskuksen ja muun muassa talovarokekotelon ne osat, joissa sijaitsee mittaamatonta sähköä, on voitava sinetöidä. Näitä ovat liittymisjohdon liittämistila, päävaroketila, mittauksen virtamuuntaja- ja jännitesulaketilat, mittarialusta ja pääkytkintila. Tulppasulakkeiden päälle asennettavaa erillistä työkalulla avattavaa sinetöintikoteloa (käytetään, jos pääsulakkeet alle 1,7 m:n korkeudella) ei tarvitse sinetöidä.

Sinetöitäviin keskusosiin ei saa sijoittaa asiakkaan omia sähköasennuksia tai sähkölaitteita. Jos sinetöinti joudutaan avaamaan, siitä on ilmoitettava asiakaspalveluun. Jos tarvitaan avatun sinetöinnin uudelleensinetöinti, sen voi tilata tämän sivun yleistietolomakkeella valitsemalla aloitusvalikosta vaihtoehdon Mittarointi, sis. jännitekatkon ja Mittaus-välilehdeltä mittarointitoimenpiteen Sinetöinti.

Asiakas saa halutessaan lukita pääkeskuksen. Pääsy mittalaitteelle tulee tarvittaessa järjestää veloituksetta (Verkkopalveluehdot). Tämä koskee myös vapaa-ajan asunnoille johtavien yksityisteiden puomeja ja portteja. Asiakkaiden mahdollisesti lähettämiä avaimia ei oteta vastaan.

Kiinteistön ylijännitesuojat suosittelemme asennettavaksi liittymän sähköpääkeskukseen. Sähköpääkeskukseen sijoitettuna niiden toiminnan tarkkailu ja uuden vaihtaminen rikkoontuneen tilalle onnistuu helposti. Lisäksi ne suojaavat sähköpääkeskusta ja sen jälkeisiä sähkölaitteita myös kiinteistön ulkopuolelle syöttävien nousujohtojen kautta tulevilta ylijännitteiltä.

Uusissa sähköliittymissä ja mm. pääkeskusten uusinnoissa, joissa asennus liittyy ilmajohtoverkostoon, on käytettävä sähköverkon kautta tulevilta salama- ja ylijännitteiltä suojaamiseen tyypin C (T2) ylijännitesuojaa tai yhdistelmäsuojaa B+C (T1+T2). Ilmajohtoverkoksi määritetään liittymää edeltävät ja liittymän takana olevat keskijännite- ja pienjänniteverkot. Käytännössä edellä mainittu ylijännitesuojaus tulee toteuttaa aina taajama- ja maaseutuverkossa.

Ohjauksissa on suositeltavaa käyttää asiakkaan omaa ohjausjärjestelmää (esim. ohjelmoitava kytkinkello) tai kiinteistöautomaatiota.

Jos Savon Voima Verkon sähkönmittarille kytketään asiakkaan sähkölämmitys- tai muita kuorman ohjauksia, on ohjauspiiriin asennettava välirele. Sähkömittarin omalle ohjauspiirille ei tarvitse asentaa erillistä sinetöitävää ohjaussulaketta. Asiakkaan omalla ohjauspiirillä tulee olla sulakesuojaus ja se kytketään mittaukseen jälkeiseen ryhmäkeskusosaan.

Verkkopalveluehtojen mukaisesti tulee verkkoyhtiöltä etukäteen varmistaa, ettei verkkoon liitettävistä laitteista aiheudu häiriötä muille sähkönkäyttäjille.

Sähkönlaatuhäiriöitä (mm. jännitteen alenema ja välkyntä) aiheuttavia sähkölaitteita tai -laitteistoja ovat ne, joissa kytkentävirta on suuri verrattuna pääsulakekokoon, verkkoon kytkeytyminen tapahtuu usein tai aiheuttavat merkittävää yliaaltovirtaa.

Tyypillisesti näitä ovat maalämpöpumput, loistehon kompentointilaitteet, hitsauslaitteet, kompressorit, suurehkot suuntaajat ja taajuusmuuttajat sekä 1-vaiheiset halkomakoneet, painepesurit ja oksasilppurit.

Usein käynnistyvät suuren käynnistysvirran tarvitsevat laitteet, kuten pumput, kompressorit ja moottorit tulee varustaa sellaisella virran rajoituksella, ettei niiden käyttö ylitä liittymissopimuksessa määritettyä liittymisoikeutta.

Virran rajoittamiseen voidaan käyttää tapauskohtaisesti parhaiten soveltuvaa laitteistoa, tähti-kolmiokäynnistintä, pehmokäynnistintä (3-vaiheinen) tai taajuusmuuttajaa. Jos käytetään 2-vaiheista pehmokäynnistintä, tulee silloin varmistaa ettei myöskään suoraan käynnistyvä vaihe aiheuta välkyntää tai häiritsevää jännitteenalenemaa.

Sähköntuotantolaitoksien verkkoon kytkentä edellyttää jakeluverkon haltijan lupaa. Laitoksen suunnitteluvaiheessa tulee olla yhteydessä verkonhaltijaan ja toimittaa laitosta koskevat tiedot liittymisedellytysten selvittämiseksi.

Sähköntuotantolaitosten kytkennässä noudatetaan Energiateollisuus ry:n laatimia ohjeita, sähköntuotantoa koskevien standardien vaatimuksia ja Savon Voima Verkko Oy:n (jäljempänä Savon Voima) asettamia vaatimuksia.

Tuotantolaitokset (enintään 1 000 kW) ilmoitetaan Savon Voima Verkolle tältä sivulta löytyvällä yleistietolomakkeella. Savon Voima Verkko Oy varaa itsellään mahdollisuuden pyytää tarvittaessa erikseen tarkempia dokumentteja kytkentämahdollisuuden varmistamiseksi.

Tuotantolaitoksen saa ottaa käyttöön sen jälkeen, kun Savon Voima Verkko on tarkastanut ja hyväksynyt toimitetut tiedot, verkkoon siirtyvälle energialle on ilmoittautunut ostaja ja Savon Voima Verkko on antanut kytkentäluvan. Tuotantolaitoksen saa koekäyttää asennustyön yhteydessä, mutta tulee jättää irti verkosta siihen saakka, kunnes kytkentälupa on myönnetty.

Tuotantolaitos on varustettava lukittavalla erotuslaitteella (esim. turvakytkin), joka on yleisen jakeluverkon haltijan jatkuvasti käytettävissä. Erotuslaite on sijoitettava niin, että sille on esteetön pääsy ja sitä voidaan käyttää maasta käsin. Erotuslaite on asennettava AC-puolelle, esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmällä sähkökeskuksen ja invertterin väliseen liitäntäjohtoon.

Tuotantoteholtaan 50–1 000 kW tuotantolaitteistoille tulee olla erillinen keskitetty suojauslaitteisto (dedicated interface protection device/system). Käytännössä tulee siis olla erillinen keskitetty suojalaite, joka ohjaa kytkinlaitetta.

Erillisen suojalaitteen ja sen mittauksen tulisi sijaita liittymispisteen läheisyydessä. Ohjattava kytkinlaite tai -laitteet voidaan tarvittaessa sijoittaa syvemmälle verkkoon, jotta mm. kuormien erottamiselta vältyttäisiin.

Lois- ja pätötehon säätö jännitteen perusteella suositellaan otettavaksi käyttöön verkkoonliitäntälaitteessa. Säädön käyttöönottamista edellytetään 1.1.2025 jälkeen käyttöönotettavissa tai laajennettavissa järjestelmissä.

Tarkemmat ohjeistukset keskitettyyn suojaukseen ja lois- ja pätötehon säätöön löytyvät Energiateollisuus Ry:n laatimasta verkostosuosituksesta.

Sähköntuotantoteho ei saa ylittää sähköliittymän sallittua kokoa. Tuotantolaitteiston aiheuttama jännitemuutos saa olla liittämiskohdassa enintään 5 %.

Jos sähköntuotantolaitosta, esimerkiksi akustolla varustettua aurinkosähköjärjestelmää käytetään sähkönjakeluverkon vika- ja keskeytystilanteissa varavoimana, tulee sen täyttää varavoimalaitokselle määritetyt vaatimukset (ks. kohta Varavoimalaitokset).

Urakoitsija voi hyödyntää tämän luvun tietoja sen arvioimisessa, kuinka suuren tuotantolaitteiston liittäminen on tyypillisesti mahdollista ilman verkonhaltijan erillisiä verkon vahvistustoimenpiteitä. Tarkemmat ohjeistukset löytyvät Energiateollisuus Ry:n laatimasta verkostosuosituksesta.

Sähköliittymään voidaan liittää tuotantolaitteisto, mikäli seuraavat reunaehdot täyttyvät:

• Tuotantolaitteiston käynnistyminen tai verkosta pois putoaminen ei aiheuta mitoitusoikosulkuvirran mukaan laskettuna liian suurta jännitteen muutosta
• Sähkön laatu liittämiskohdassa pysyy normaalitilanteessa aina SFS-EN 50160 rajoissa
• Tuotantolaitteiston käynnistysvirta ei ylitä liittymissopimuksen tai verkkopalvelusopimuksen maksimitehon mukaista virran huippuarvoa
• Verkossa on riittävästi vapaata kapasiteettia kaikissa verkon kytkentätilanteissa
• Muut reunaehdot, joilla varmistetaan verkon turvallisuus sekä pientuottajalle että verkon muille asiakkaille

Mikäli pientuotantoa ei kytketä verkkoon vaihtosuuntaajalla (invertterillä), suositellaan tapauskohtaista tarkastelua. Samoin erittäin nopeisiin tuotannon ja kulutuksen muutoksiin kykenevät tuotantolaitteistot (esim. akkuvarastot) suositellaan käsiteltävän tapauskohtaisesti.

Yksinkertaistettu kaava suuntaajakytketyn aurinkosähkötuotannon laskennallisen liitettävyysrajan määrittämiseksi:

Aurinkosähkötuotannon laskennallinen liitettävyysraja = Ik1 ⋅ 44 W/A

Kaavaa ei suositella käytettäväksi sellaisenaan esimerkiksi tahtikone- ja akkuvarastokohteiden tapauksessa. Kaavan käyttö edellyttää, että yksivaiheisen mitoitusoikosulkuvirran Ik1 arvo on varmistettu verkonhaltijalta ja, että liittymäkoko ei ole rajoittava tekijä.

Esimerkiksi 320 A yksivaiheisen mitoitusoikosulkuvirran sähköliittymään voisi kytkeä 14,1 kW tehoisen kolmivaiheisen aurinkosähkötuotantolaitteiston (320 A ⋅ 44 W/A = 14 080 W).

Huom! Liittymäkoko ei takaa liitettävää oikosulkuvirtaa. Varsinkin vanhoissa tai kaukana jakelumuuntamosta sijaitsevissa sähköliittymissä oikosulkuvirta voi olla taulukon arvoa pienempi, jolloin aurinkosähkötuotantoa voi vastaavasti liittää pienemmän määrän.

Liittymän mitoitusoikosulkuvirta on aina varmistettava verkonhaltijalta.

Sähköliittymän paikallisesti mitattua oikosulkuvirtaa ei käytetä tuotannon (eikä myöskään suojauksen) mitoittamiseen, vaan varmentamistarkoituksiin.

Muun tuotannon kuin aurinkosähkön liitettävyys

Muulle kuin aurinkosähkölle voidaan soveltaa aiemman YA 9:13 -verkostosuosituksen kaavaa (perustuu Senerin ohjeeseen vuodelta 2001), jonka mukaan näennäistehon SN pientuotantolaitoksen verkkoon kytkeminen voidaan normaalisti sallia, jos liittämiskohdan oikosulkuteho Sk toteuttaa epäyhtälön:

𝑆𝑘 ≥ 20 ⋅ 𝑖𝑠𝑢ℎ𝑑𝑒 ⋅ 𝑆𝑁

Epäyhtälö on muuten sama kuin aiemmassa suosituksessa, mutta kerroin 20 on pienempi, johtuen nopean jännitteenmuutoksen rajan nostosta (4 → 5 %). 𝑖𝑠𝑢ℎ𝑑𝑒 on käynnistysvirtakerroin, jota käytetään esimerkiksi tahtikoneiden kohdalla.

Huomioitavaa akkuvaraston liitettävyydessä

Mikäli akkuvarasto tai sähköauton kaksisuuntainen lataus kykenee yli sadan prosentin tuotantotehon vaihteluun (tuotantotehosta kulutustehoon tai toisin päin), suurentaa se kaavan kerrointa vastaavasti. Esimerkiksi täydestä tuotantotehosta täyteen kulutustehoon tarkoittaa 200 % muutosta, mikäli tuotanto- ja kulutusteho ovat samansuuruisia. Tällöin ym. kaavan kerroin 20 korvataan kertoimella 40.

Varavoimalaitokset

Tässä ohjeessa varavoimalaitoksella ja varavoimalla tarkoitetaan yleisen sähkönjakeluverkon vika- ja keskeytystilanteissa käytettävää kiinteistökohtaista sähköntuotantolaitosta, joka toimii erillisenä saarekkeena. Tämä ohje ei koske esimerkiksi jakeluverkon rinnalla toimivaa varavoimakäyttöön suunniteltua sähköntuotantolaitosta, jota käytetään kuormanohjaukseen tai sähkön tehohuipun leikkaukseen.

Varavoimalaitoksen kytkennässä noudatamme valtakunnallisia suosituksia, mm. ST-korttia 52.40. Kytkentä tulee tehdä siten, että varavoimakoneella tuotettu sähköenergia ei missään tilanteessa siirry yleiseen sähkönjakeluverkkoon eikä mene kiinteistön sähkönmittaukseen.

Varavoimajärjestelmä tulee varustaa ns. verkonvaihtokytkennällä (kaksoiskytkentä), jossa toisella kytkennällä kiinteistön sähköjärjestelmä toimii jakeluverkon kautta ja toisella kytkennällä (varavoima) täysin jakeluverkosta erotettuna saarekkeena. Verkonvaihtokytkentä voidaan toteuttaa automaatti- tai käsikytkentäisenä.

Varavoimasyötössä ei saa katkaista liittymisjohdon PEN-johdinta. Järjestelmä on varustettava suojalaitteilla, jotka takaavat kiinteistön sähköturvallisuuden ja estävät generaattorin aiheuttamasta häiriöitä tai vaurioita muille laitteille.

Rekisteröityminen verovelvolliseksi

Yli 100 kVA:n sähköntuotantolaitteistojen ja varavoimakoneiden omistajien tulee rekisteröityä Verohallinnolle verovelvolliseksi. Sillä ei ole merkitystä, syöttääkö voimalaitos sähköä verkkoon vai ei.

Ilmoitukset

Varavoimalaitokset ja verkonvaihtokytkimien asennukset ilmoitetaan Savon Voima Verkolle perustietolomakkeella. Laitteistojen sähköasennustyöt edellyttävät sähköurakointioikeudet ja pätevyyden.

Täytä perustietolomake

Tuotantolaitoksen liittämiseen liittyvissä asioissa ja jakeluverkon liittämiskohdan oikosulkuvirta-arvoa koskevissa kysymyksissä palvelemme: p. 017 224 300 tai sähköpostilla tekninen.myynti@savonvoima.fi.

Sähkölaitteiston rakentajan tulee toimittaa rakentamastaan sähkölaitteistosta ilmoitus Savon Voima Verkolle nettisivuiltamme löytyvää yleistietolomaketta käyttäen.

Käyttöönottotarkastus

Sähköasennukset on tarkastettava ennen laitteiston käyttöönottoa sähköturvallisuuteen liittyvien määräysten mukaisesti. Vastuu käyttöönottotarkastuksen tekemisestä on laitteiston rakentaneella sähköurakoitsijalla. Käyttöönottotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja mittaustuloksineen ja luovutettava asiakkaalle.

Sähköliittymän kytkentä- ja mittarointipyyntö sekä kohteen rekisteröinti-ilmoitus tehdään yleistietolomakkeella, joka toimitetaan lomakkeessa mainittuun osoitteeseen.

Varmennustarkastus

Varmennustarkastus tulee tehdä kaikille uusille luokkien 1–3 laitteistoille. Sähköurakoitsijan tulee huolehtia tarkastuksen tilaamisesta.

Määräaikaistarkastukset

Sähkölaitteiston omistajalla/haltijalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia kiinteistön sähkölaitteiden määräaikaistarkastuksista. Määräaikaistarkastuksia tekevät valtuutetut tarkastuslaitokset ja valtuutetut tarkastajat. Tiedot valtuutetuista laitoksista ja varmennustarkastajista löytyvät Tukesin sivuilta.