Usein kysyttyä

Muutaman sekunnin tai parin minuutin sähkökatkot ovat sähköverkon suojaustoimintoja, joilla usein estetään pidemmän sähkökatkon syntyminen. Ukkonen, pieneläimet, lumikuormat tai puiden oksat aiheuttavat usein ohimenevän vian sähköverkkoon, jolloin sähköt ensin katkeavat ja kytkeytyvät sitten automaattisesti uudelleen päälle. Suurin osa pidemmistä sähkökatkoista voidaan ehkäistä tällä lyhyellä katkaisulla.

Lyhyet sekuntien tai muutaman minuutin sähkökatkot ovat sähköverkon normaaleja, joskin harmillisia tapahtumia. Laitteet ovat tarkoitettu toimimaan myös näissä tilanteissa. Ikääntyminen heikentää laitteiden kestävyyttä ja voi pahimmassa tapauksessa sähkökatkon yhteydessä rikkoa laitteen. Toiset laitteet häiriintyvät katkoksista. Esimerkiksi kotitietokone voi jumiutua ja vaatia pistokkeen irrottamisen muutamaksi minuutiksi.

Vikatilanteissa sähkön katkeaminen ja takaisinkytkentä on sähkölaitteen kannalta samanlainen tilanne kuin pistotulppa irrotetaan ja kytketään takaisin. Tilanne, jossa tapahtuu useita lyhyitä sähkökatkoja ja sähköjen takaisinkytkentöjä peräkkäin (ns. jälleenkytkentöjä), ei myöskään normaalisti ole verkkopalvelun virhe. Nämä toiminnot ovat jakeluverkon suojalaitteiden toimintoja, joilla verkosta pyritään erottamaan vikatilanne, joka voi aiheuttaa laitevaurioita asiakkaan ja jakeluverkon laitteisiin ja hengenvaaran vikapaikassa. CE-merkittyjen laitteiden tulee kestää sähkökatkojen yhteydessä esiintyvät hetkelliset jännitepiikit.

Joskus laitteissa voi olla jo valmiiksi iän myötä vioittunut komponentti ja sähkökatkon jälkeen kyseinen komponentti ei toimi ja laite ei pysty enää toimimaan normaalisti.

Pakastimen lämpenemisnopeuteen vaikuttavat pakastimen ikä, käyttötilavuus, eristepaksuus, täyttöaste, tiivisteiden kunto, ympäristön lämpötila ja käyttäjän toiminta. Työtehoseuran tutkimuksessa täyden pakastimen nopeimmin lämmenneen pakasteen sulaminen 0-asteiseksi kesti säiliöpakastimessa 68–75 tuntia ja kaappipakastimessa 52 tuntia.

Pakastimen täyttöasteella on suuri vaikutus: Täyden pakastimen koko sisältö suli 0-asteiseksi 20–30 tuntia hitaammin kuin vajaan pakastimen sisältö. Jos taloudessa on kaksi pakastinta, niiden sisältö kannattaa yhdistää keväällä. Samalla säästyy sähköä.

Sulanut elintarvike on käyttökelpoinen, kunnes sen lämpötila saavuttaa jääkaappilämpötilan +5 astetta. Poikkeuksena ovat raaka liha, kala ja äyriäiset, jotka kannattaa valmistaa ruoaksi, ennen kuin ne lämpenevät +2-asteisiksi. Nopeimmin sulavat sokeria sisältävät leivonnaiset kuten pulla ja sokerikakku. Raaka liha sulaa hitaasti.

Kesällä ruoan säilyminen voi muodostua ongelmaksi. Alle puoli vuorokautta kestävä sähkökatkos ei vielä vaikuta pakasteiden laatuun, kunhan pakastinta ei auota. Työtehoseuran tutkimuksen mukaan paksueristeiset säiliöpakastimet säilyttävät pakasteet jäisinä jopa useita päiviä.

Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada ns. vakiokorvausta, kun hän on ollut yhtäjaksoisesti ilman sähköjä vähintään 12 tuntia (verkkopalvelun toimitus on siis keskeytynyt). Asiakkaalle vakiokorvaus hyvitetään automaattisesti sähkölaskulla.

Sähkönjakelun keskeytymisen vuoksi maksettavan vakiokorvauksen enimmäismäärä on 1 000 euroa, jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.2016 ja 1 500 euroa, jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.2018. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2018 alkaen 2 000 euroa.

Kalenterivuoden kuluessa maksettavien vakiokorvausten määrä on kuitenkin enintään 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta tai 2 000 euroa. Enimmäismäärää laskettaessa, jos keskeytys ulottuu kahdelle kalenterivuodelle, jyvitetään maksettava vakiokorvaus kuhunkin kalenterivuoteen kohdistuvan keskeytysajan mukaisesti.

Keskeytyksen pituus vaikuttaa korvaukseen. Lain mukaan verkkopalveluasiakkaalle sähköntoimituksen keskeytyksestä maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee. Korvauksen suuruuteen vaikuttava keskeytysaika alkaa siitä, kun vika on tullut Savon Voima Verkko Oy:n tietoon joko sähköverkon oman käyttöjärjestelmän kautta tai sähkönkäyttäjän/asiakkaan ilmoituksesta ja päättyy, kun vika on saatu korjatuksi.

• 12–24 tuntia: 10 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 24–72 tuntia: 25 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 72–120 tuntia: 50 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 120–192 tuntia: 100 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 192–288 tuntia: 150 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• yli 288 tuntia: 200 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta​

Jos sähköntoimituksen keskeytys johtuu kanta- tai alueverkon viasta, ei verkkoyhtiö ole velvollinen maksamaan vakiokorvausta asiakkailleen. Verkkoyhtiö voi vapautua maksuvelvollisuudesta myös silloin, jos keskeytyksen syyn katsotaan olevan verkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Esimerkkinä tällaisista tapauksista voisivat olla vaikkapa energian säännöstelyä koskevat viranomaismääräykset.

Vakiokorvaukset maksetaan asiakkaille automaattisesti. Korvaukset näkyvät sähkölaskulla asiakkaan laskutusrytmistä riippuen 2–6 kuukauden kuluttua korvattavasta sähkökatkosta.

Lue lisää korvauksista ja vahingon ilmoittamisesta

Nollaviaksi kutsutaan tilannetta jossa sähköjärjestelmässä ns. nollajohdin katkeaa. Tämä voi tapahtua sähköverkkoyhtiön vastuulla olevassa muuntajan ja kiinteistön välisessä pienjännitejohdossa tai kiinteistön omissa sähköasennuksissa.

Sähköverkossa oleva nollavika syntyy tyypillisimmin niin, että puu kaatuu pylväissä kulkevan riippukierrejohdon päälle ja katkaisee ainoastaan siinä kannatinlankana toimivan eristämättömän johtimen, joka toimii myös ns. nollajohtona. Tämän  seurauksena eri vaiheiden  (3 kpl) jännitteet muodostuvat epätavallisiksi. Yhdessä tai kahdessa vaiheessa voi olla ylijännite ja vastaavasti muissa alijännite. Nollavikatilanteissa  jännite voi vaihdella 0–400 voltin välillä ja tästä syystä varsinkin elektroniikkaa sisältävät sähkölaitteet ovat tuolloin vaarassa vaurioitua. Nollavika voi lisäksi aiheuttaa vakavan sähköiskun vaaran varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä.

Nollavian tyypillisimpänä oireena on sähköjen epänormaali käyttäytyminen. Osassa taloa esimerkiksi valot palavat huomattavan kirkkaasti ja osassa puolestaan himmeästi. Jos havaitset sähköissä tämän kaltaista oiretta, katkaise välittömästi sähköt pääkytkimestä ja ota yhteyttä vikapalvelunumeroon 0800 307 400.

Lue lisää nollaviasta

Jos sähköt katkeavat ja olet tilannut Väppi-palvelusta Savon Voiman häiriöinfon käyttöösi, saat pian sähkökatkon alettua puhelimeesi tekstiviestillä tiedon katkosta ja samalla tiedon siitä, että vika on tiedossamme.

Mikäli viestiä ei tule tai et ole tilannut vikailmoituksia, ota selvää onko naapureilla sähköä. Mikäli heillä on sähköt ja ne tulevat samasta muuntajasta kuin itsellesi, niin kyseessä on vika joko Savon Voima Verkon pienjänniteverkossa tai kiinteistösi omissa sähkölaitteissa. Tässä tapauksessa ota yhteyttä Savon Voima Verkon vikapalvelunumeroon 0800 307 400, josta saat lisäohjeita vian selvittämiseen.

Jos havaitset sähkölinjalle kaatuneen tai kaatumassa olevan puun, ilmoita siitä sähkökatkokartan kautta, Väppi-mobiilisovelluksella​​ tai soita vikapalvelunumeroomme 0800 307 400. Puita ei saa missään tapauksessa itse poistaa linjoilta omatoimisesti eikä mahdollisiin maassa oleviin johtoihin saa koskea sähköiskun vaaran takia.

Laskullasi näkyvä kulutuslukema saattaa poiketa hieman palvelussa esitetyistä lukemista. Ero johtuu siitä, että laskulle tulevia lukemia ei välttämättä haeta mittarilta kalenterikuukauden päättymistunnilla. Laskullasi saattaa siis olla seuraavan kuukauden tuntien kulutusta tai siitä voi puuttua laskutuksessa näkyvää kulutusta. Laskutuksen oikeellisuuteen tällä erolla ei ole vaikutusta.

Jos ihmettelet, miksi raportilla näkyy sähkönkulutusta, vaikka sähköt ovat olleet poikki, johtuu se siitä, että sähkökatkot eivät ala ja pääty tasatunneilla. Järjestelmä jakaa noiden osatuntien sähkönkäytön kaikille katkotunneille aiemman kulutushistorian mukaisesti ja tämä on syynä tälle epäloogisuudelle.

Laskutustietoihin tämä ei vaikuta, koska laskutusta varten mittarilla on oma rekisterinsä, joka toimii kuten perinteinen sähkömittari. Siinä lukema kasvaa sitä mukaa, kun sähköä kuluu ja katkotunneilla sähköä ei kulu ja myöskään lukema ei tuolloin kasva.

Väppi otettiin käyttöön toukokuussa 2018  ja palveluun on tuotu laskut vuoden 2018 alusta saakka. Tätä vanhempia laskuja sovelluksesta ei valitettavasti löydy.

Kuluttaja-asiakkaat

Väppiiin rekisteröityminen edellyttää, että asiakkaalla on voimassa oleva sähköverkko- tai lämmöntoimitussopimus Savon Voiman kanssa. Väpin rekisteröityminen tapahtuu kuluttaja-asiakkailla tietoturvallisesti pankkien tupas- tunnistautumisen tai vaihtoehtoisesti mobiilivarmenteen avulla. Rekisteröinti onnistu, mikäli asiakkaan henkilötunnus löytyy Savon Voiman asiakastietojärjestelmästä.

Yritykset ja yhteisöt

Rekisteröityminen edellyttää voimassa olevaa sähköverkko- tai lämmöntoimitussopimusta Savon Voiman kanssa. Rekisteröitymisessä tarvitaan yrityksen Savon Voiman asiakasnumero sekä y-tunnus. Lisäksi rekisteröitymisen viimeisenä vaiheena tehdään Tupas- tunnistautuminen rekisteröinnin suorittavan henkilön omilla pankkitunnuksilla. Rekisteröinnin tekijällä ei tarvitse olla sopimuksia Savon Voimalle, sillä henkilötunnusta ei tässä yhteydessä tarkisteta.

Käyttäjätunnuksena on toimiva sähköpostiosoite

Rekisteröidyttäessä luodaan käyttäjätunnus ja salasana, joiden avulla jatkossa kirjaudutaan palveluun. Käyttäjätunnuksen on oltava toimiva sähköpostiosoite, koska rekisteröitymisen yhteydessä siihen lähetetään tarkistuskoodi, jota toimenpiteen yhteydessä tarvitaan. Samoin koodia tarvitaan, jos tulee tarve tilata unohtuneen salasanan tilalle uusi.

Jos et muista Väppi-palvelun salasanaa, mene kirjautumissivulle ja etene Salasana unohtunut? -linkin kautta avautuvien ohjeiden mukaisesti. Mikäli käyttäjätunnuksena oleva sähköpostiosoite on hävinnyt, voit rekisteröityä Väppiin uudella sähköpostiosoitteella.

Mikäli haluat vaihtaa käyttäjätunnuksena olevan sähköpostiosoitteesi, sen voit tehdä helposti rekisteröitymällä uudelleen Väppiin käyttämällä  uutta sähköpostiosoitettasi käyttäjätunnuksena.