Usein kysyttyä
Askarruttaako, milloin saat korvauksia sähkökatkoista tai kuinka kirjaudut sähköisiin palveluihimme? Katso vastaukset yleisimpiin kysymyksiin tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme. Voit asioida myös sähköisesti henkilökohtaisessa Väppi-palvelussa.
Kysymyksiä sähkökatkoista
Muutaman sekunnin tai parin minuutin sähkökatkot ovat sähköverkon suojaustoimintoja, joilla usein estetään pidemmän sähkökatkon syntyminen. Ukkonen, pieneläimet, lumikuormat tai puiden oksat aiheuttavat usein ohimenevän vian sähköverkkoon, jolloin sähköt ensin katkeavat ja kytkeytyvät sitten automaattisesti uudelleen päälle. Suurin osa pidemmistä sähkökatkoista voidaan ehkäistä tällä lyhyellä katkaisulla.
Lyhyet sekuntien tai muutaman minuutin sähkökatkot ovat sähköverkon normaaleja, joskin harmillisia tapahtumia. Laitteet ovat tarkoitettu toimimaan myös näissä tilanteissa. Ikääntyminen heikentää laitteiden kestävyyttä ja voi pahimmassa tapauksessa sähkökatkon yhteydessä rikkoa laitteen. Toiset laitteet häiriintyvät katkoksista. Esimerkiksi kotitietokone voi jumiutua ja vaatia pistokkeen irrottamisen muutamaksi minuutiksi.
Vikatilanteissa sähkön katkeaminen ja takaisinkytkentä on sähkölaitteen kannalta samanlainen tilanne kuin pistotulppa irrotetaan ja kytketään takaisin. Tilanne, jossa tapahtuu useita lyhyitä sähkökatkoja ja sähköjen takaisinkytkentöjä peräkkäin (ns. jälleenkytkentöjä), ei myöskään normaalisti ole verkkopalvelun virhe. Nämä toiminnot ovat jakeluverkon suojalaitteiden toimintoja, joilla verkosta pyritään erottamaan vikatilanne, joka voi aiheuttaa laitevaurioita asiakkaan ja jakeluverkon laitteisiin ja hengenvaaran vikapaikassa. CE-merkittyjen laitteiden tulee kestää sähkökatkojen yhteydessä esiintyvät hetkelliset jännitepiikit.
Joskus laitteissa voi olla jo valmiiksi iän myötä vioittunut komponentti ja sähkökatkon jälkeen kyseinen komponentti ei toimi ja laite ei pysty enää toimimaan normaalisti.
Suosittelemme sähkökatkoihin varautumista jatkossakin. Keskeytyksetöntä sähkönjakelua edellyttävien laitteistojen osalta käyttäjän on mahdollista hankkia esimerkiksi mm. tietokoneille varmistava UPS-laitteisto ja/tai automaattisesti käynnistyvä varavoimakone.
Pakastimen lämpenemisnopeuteen vaikuttavat pakastimen ikä, käyttötilavuus, eristepaksuus, täyttöaste, tiivisteiden kunto, ympäristön lämpötila ja käyttäjän toiminta. Työtehoseuran tutkimuksessa täyden pakastimen nopeimmin lämmenneen pakasteen sulaminen 0-asteiseksi kesti säiliöpakastimessa 68–75 tuntia ja kaappipakastimessa 52 tuntia.
Pakastimen täyttöasteella on suuri vaikutus: Täyden pakastimen koko sisältö suli 0-asteiseksi 20–30 tuntia hitaammin kuin vajaan pakastimen sisältö. Jos taloudessa on kaksi pakastinta, niiden sisältö kannattaa yhdistää keväällä. Samalla säästyy sähköä.
Sulanut elintarvike on käyttökelpoinen, kunnes sen lämpötila saavuttaa jääkaappilämpötilan +5 astetta. Poikkeuksena ovat raaka liha, kala ja äyriäiset, jotka kannattaa valmistaa ruoaksi, ennen kuin ne lämpenevät +2-asteisiksi. Nopeimmin sulavat sokeria sisältävät leivonnaiset kuten pulla ja sokerikakku. Raaka liha sulaa hitaasti.
Kesällä ruoan säilyminen voi muodostua ongelmaksi. Alle puoli vuorokautta kestävä sähkökatkos ei vielä vaikuta pakasteiden laatuun, kunhan pakastinta ei auota. Työtehoseuran tutkimuksen mukaan paksueristeiset säiliöpakastimet säilyttävät pakasteet jäisinä jopa useita päiviä.
Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada ns. vakiokorvausta, kun hän on ollut yhtäjaksoisesti ilman sähköjä vähintään 12 tuntia (verkkopalvelun toimitus on siis keskeytynyt). Asiakkaalle vakiokorvaus hyvitetään automaattisesti sähkölaskulla.
Sähkönjakelun keskeytymisen vuoksi maksettavan vakiokorvauksen enimmäismäärä on 1 000 euroa, jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.2016 ja 1 500 euroa, jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.2018. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2018 alkaen 2 000 euroa.
Kalenterivuoden kuluessa maksettavien vakiokorvausten määrä on kuitenkin enintään 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta tai 2 000 euroa. Enimmäismäärää laskettaessa, jos keskeytys ulottuu kahdelle kalenterivuodelle, jyvitetään maksettava vakiokorvaus kuhunkin kalenterivuoteen kohdistuvan keskeytysajan mukaisesti.
Keskeytyksen pituus vaikuttaa korvaukseen. Lain mukaan verkkopalveluasiakkaalle sähköntoimituksen keskeytyksestä maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee. Korvauksen suuruuteen vaikuttava keskeytysaika alkaa siitä, kun vika on tullut Savon Voima Verkko Oy:n tietoon joko sähköverkon oman käyttöjärjestelmän kautta tai sähkönkäyttäjän/asiakkaan ilmoituksesta ja päättyy, kun vika on saatu korjatuksi.
- 12–24 tuntia: 10 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
- 24–72 tuntia: 25 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
- 72–120 tuntia: 50 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
- 120–192 tuntia: 100 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
- 192–288 tuntia: 150 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
- yli 288 tuntia: 200 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
Jos sähköntoimituksen keskeytys johtuu kanta- tai alueverkon viasta, ei verkkoyhtiö ole velvollinen maksamaan vakiokorvausta asiakkailleen. Verkkoyhtiö voi vapautua maksuvelvollisuudesta myös silloin, jos keskeytyksen syyn katsotaan olevan verkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Esimerkkinä tällaisista tapauksista voisivat olla vaikkapa energian säännöstelyä koskevat viranomaismääräykset.
Vakiokorvaukset maksetaan asiakkaille automaattisesti. Korvaukset näkyvät sähkölaskulla asiakkaan laskutusrytmistä riippuen 2–6 kuukauden kuluttua korvattavasta sähkökatkosta.
Hajonneista laitteista ja pilaantuneista elintarvikkeista voit saada korvauksia vain, jos verkkopalvelussa on ollut virhe, esimerkiksi nollavika tai pitkäaikainen ali- tai ylijännite.
Nollaviaksi kutsutaan tilannetta jossa sähköjärjestelmässä ns. nollajohdin katkeaa. Tämä voi tapahtua sähköverkkoyhtiön vastuulla olevassa muuntajan ja kiinteistön välisessä pienjännitejohdossa tai kiinteistön omissa sähköasennuksissa.
Sähköverkossa oleva nollavika syntyy tyypillisimmin niin, että puu kaatuu pylväissä kulkevan riippukierrejohdon päälle ja katkaisee ainoastaan siinä kannatinlankana toimivan eristämättömän johtimen, joka toimii myös ns. nollajohtona. Tämän seurauksena eri vaiheiden (3 kpl) jännitteet muodostuvat epätavallisiksi. Yhdessä tai kahdessa vaiheessa voi olla ylijännite ja vastaavasti muissa alijännite. Nollavikatilanteissa jännite voi vaihdella 0–400 voltin välillä ja tästä syystä varsinkin elektroniikkaa sisältävät sähkölaitteet ovat tuolloin vaarassa vaurioitua. Nollavika voi lisäksi aiheuttaa vakavan sähköiskun vaaran varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä.
Nollavian tyypillisimpänä oireena on sähköjen epänormaali käyttäytyminen. Osassa taloa esimerkiksi valot palavat huomattavan kirkkaasti ja osassa puolestaan himmeästi. Jos havaitset sähköissä tämän kaltaista oiretta, katkaise välittömästi sähköt pääkytkimestä ja ota yhteyttä vikapalvelunumeroon 0800 307 400.
Jos sähköt katkeavat ja olet tilannut Väppi-palvelusta Savon Voiman häiriöinfon käyttöösi, saat pian sähkökatkon alettua puhelimeesi tekstiviestillä tiedon katkosta ja samalla tiedon siitä, että vika on tiedossamme.
Mikäli viestiä ei tule tai et ole tilannut vikailmoituksia, ota selvää onko naapureilla sähköä. Mikäli heillä on sähköt ja ne tulevat samasta muuntajasta kuin itsellesi, niin kyseessä on vika joko Savon Voima Verkon pienjänniteverkossa tai kiinteistösi omissa sähkölaitteissa. Tässä tapauksessa ota yhteyttä Savon Voima Verkon vikapalvelunumeroon 0800 307 400, josta saat lisäohjeita vian selvittämiseen.
Jos havaitset sähkölinjalle kaatuneen tai kaatumassa olevan puun, ilmoita siitä sähkökatkokartan kautta, Väppi-mobiilisovelluksella tai soita vikapalvelunumeroomme 0800 307 400. Puita ei saa missään tapauksessa itse poistaa linjoilta omatoimisesti eikä mahdollisiin maassa oleviin johtoihin saa koskea sähköiskun vaaran takia.
Kysymyksiä Väppi-palvelusta
Joskus sähkömittariin voi tulla yhteyskatkoksia, joiden aikainen kulutus pystytään laskemaan. Kun jakeluverkkoyhtiöllä on tiedossa energiankulutuslukema juuri ennen yhteyskatkosta, voidaan katkoksen aikainen energiankäyttö laskea vertaamalla katkon edeltävää kulutusmäärää lukemaan, joka saadaan kun yhteys palautuu. Lukujen erotus jaetaan automatiikalla tuntikohtaiseksi kulutukseksi. Tällöin kulutustietojen status datahubissa on arvioitu.
Myös tilanteissa, joissa mittarille ei saada luentayhteyttä (esim. kuuluvuusongelma tai sähkökatko) voidaan kohteeseen arvioida sähkötaseiden ylläpidon takia katkon ajalle asiakkaan käyttöhistoriaan perustuvaa sähkönkäyttöä. Nämä tuntitiedot voivat tulla Väppiin näkyviin, mutta ne korjautuvat automaattisesti oikeiksi heti, kun kohteesta jälleen saadaan luettua oikeaa tietoa. Vaikka Väppiin tiedot tulevatkin, Savon Voiman laskutustietoihin niitä ei hyväksytä, vaan sinne odotetaan aina joko oikeita tuntilukemia tai yllä mainittuja arvioitu-statuksella laskettuja kulutustietoja.
Joskus Väpin raportilla näkyy sähkönkulutusta, vaikka sähköt ovat olleet poikki. Tämä johtuu siitä, että sähkökatkot eivät ala ja pääty tasatunneilla ja siksi katkon alku- ja lopputunnille Väpissä näytetään tuolloin kulutettu sähkömäärä.
Sähkökatkojen aikana mittarille ei saada luentayhteyttä ja silloin voidaan kohteeseen arvioida sähkötaseiden ylläpidon takia katkon ajalle asiakkaan käyttöhistoriaan perustuvaa sähkönkäyttöä. Nämä tuntitiedot voivat tulla Väppiin näkyviin, mutta ne korjautuvat automaattisesti oikeiksi heti, kun kohteesta jälleen saadaan luettua oikeaa tietoa. Vaikka Väppiin tiedot tulevatkin, Savon Voiman laskutustietoihin niitä ei hyväksytä, vaan sinne odotetaan aina joko oikeita tuntilukemia tai yllä mainittuja arvioitu-statuksella laskettuja kulutustietoja.
Väppi otettiin käyttöön toukokuussa 2018 ja palveluun on tuotu laskut vuoden 2018 alusta saakka. Tätä vanhempia laskuja sovelluksesta ei valitettavasti löydy.
Kuluttaja-asiakkaat
Väppiin rekisteröityminen edellyttää, että asiakkaalla on voimassa oleva sähköverkko- tai lämmöntoimitussopimus Savon Voiman kanssa. Väpin rekisteröityminen tapahtuu kuluttaja-asiakkailla tietoturvallisesti pankkien Tupas-tunnistautumisen tai vaihtoehtoisesti mobiilivarmenteen avulla. Rekisteröinti onnistuu, mikäli asiakkaan henkilötunnus löytyy Savon Voiman asiakastietojärjestelmästä.
Yritykset ja yhteisöt
Rekisteröityminen edellyttää voimassa olevaa sähköverkko- tai lämmöntoimitussopimusta Savon Voiman kanssa. Rekisteröitymisessä tarvitaan yrityksen Savon Voiman asiakasnumero sekä y-tunnus. Lisäksi rekisteröitymisen viimeisenä vaiheena tehdään Tupas- tunnistautuminen rekisteröinnin suorittavan henkilön omilla pankkitunnuksilla. Rekisteröinnin tekijällä ei tarvitse olla sopimuksia Savon Voimalle, sillä henkilötunnusta ei tässä yhteydessä tarkisteta.
Käyttäjätunnuksena on toimiva sähköpostiosoite
Rekisteröidyttäessä luodaan käyttäjätunnus ja salasana, joiden avulla jatkossa kirjaudutaan palveluun. Käyttäjätunnuksen on oltava toimiva sähköpostiosoite, koska rekisteröitymisen yhteydessä siihen lähetetään tarkistuskoodi, jota toimenpiteen yhteydessä tarvitaan. Samoin koodia tarvitaan, jos tulee tarve tilata unohtuneen salasanan tilalle uusi.
Jos et muista Väppi-palvelun salasanaa, mene kirjautumissivulle ja etene Salasana unohtunut? -linkin kautta avautuvien ohjeiden mukaisesti. Mikäli käyttäjätunnuksena oleva sähköpostiosoite on hävinnyt, voit rekisteröityä Väppiin uudella sähköpostiosoitteella.
Mikäli haluat vaihtaa käyttäjätunnuksena olevan sähköpostiosoitteesi, sen voit tehdä helposti toimintavalikosta kohdasta ”Asiakkuustiedot”, jossa on linkki ”Muuta käyttäjätunnusta”.
Kysymyksiä sähkömittareiden uudistuksesta 2023
Savon Voima Verkko vaihtaa eri puolilla toimialueettaan noin 20 000 käyttöikänsä päähän tullutta sähkömittaria uusiin, älykkäisiin mittareihin vuoden 2023 aikana ja vuoden 2024 alussa.
Nyt vaihdetaan käyttöikänsä päähän tulleita tai muuten ominaisuuksiltaan riittämättömiä sähkömittareita. Jos omistamasi kohteen sähkömittaria ei ole vaihdettu lähivuosina, voi muutos koskea myös omistamaasi kohdetta. Olemme kirjeitse yhteydessä niiden kohteiden omistajiin, joille mittareiden vaihto on ajankohtainen.
Nyt suoritettavat mittarin vaihdot tehdään kesäkuun 2023 ja helmikuun 2024 välillä. Suurin osa vaihdoista tapahtuu kesän 2023 aikana. Lähetämme kirjeen kotiin, josta saat lisätietoja ajankohdasta ja asennuksen suorittava kumppani ottaa yhteyttä puhelimitse, tekstiviestillä tai kirjeellä sopiakseen tarkemman asennusajan.
Sinun ei tarvitse itse sopia aikaa, vaan asentaja on sinuun yhteydessä. Savon Voima Verkon kumppaniurakoitsijoita ovat Voimatel ja Omexom.
Jos asut taloyhtiössä, esimerkiksi kerrostalossa, jossa on isännöitsijä, ei sinun tarvitse tehdä muuta kuin seurata mahdollisesti isännöitsijän tai asentajien yleistä tiedotusta asiasta. Asennuksesta voi aiheutua lyhyt, noin 15 minuutin sähkön käyttökatko.
Jos asut omakotitalossa tai sinulla on Savon Voima Verkon alueella sähköverkossa oleva mökki tai muu kiinteistö, jossa on sähköt, asentaja ottaa yhteyttä sinuun sopiakseen asennusajan.
Asentaja ottaa yhteyttä sinuun sopiakseen asennusajan. Ennen asentajan saapumista varmista, ettei sähkömittarin edessä ole tavaraa, eivätkä lemmikkieläimet häiritse työtä. Jos sähkömittari on lukitussa tilassa, sinun tulee päästää asentaja paikan päälle.
Uuden sähkömittarin asennustyö kestää noin 15 minuuttia, jonka ajaksi katkaistaan sähköt. Asentaja huolehtii mittarin toimivuuden testaamisen.
Savon Voima Verkon kumppaniurakoitsijat Voimatel ja Omexom suorittavat mittareiden vaihdon.
Ei tule. Mittareiden vaihto ja ylläpito kuuluvat paikallisen sähköverkkoyhtiön vastuulle.
Nyt vaihdettavat sähkömittarit ovat tulossa käyttöikänsä päähän tai niiden toiminnallisuudet eivät vastaa nykypäivän tarpeita. Mittarit, joita ei vaihdeta nyt, ovat toimintaiältään ja toiminnallisuuksiltaan riittäviä. Vastuullisen materiaalien käytön periaatteiden mukaan, vaihdamme mittareita uusiin vain tarpeesta.
Nyt vaihdettavat mittarit eivät ole ominaisuuksiltaan nykypäivään riittävät. Sähkömittareiden on nykypäivänä tuettava ns. varttitasetta. Suomen sähkömarkkinoilla siirrytään varttitaseeseen, eli sähkömittareiden tulee toimittaa tietoa entisen 60 minuutin sijaan 15 minuutin tarkkuudella. Tämä johtuu energiasektorin muutoksesta, jossa esimerkiksi uusiutuvat tuotantomuodot, kuten aurinko- ja tuulivoima yleistyvät nopeasti, mikä aiheuttaa sähköntuotannon isompaa vaihtelua. Tämän vuoksi vanha tunnin tarkkuus ei enää ole riittävä sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi.
Nyt vaihdettavat mittarit mahdollistavat varttitaseen mittaamisen lisäksi asiakkaille entistä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää joustoja, eli käyttää sähköä silloin kun kysyntää on vähemmän ja hinta on edullisempaa. Uudet mittarit siis mahdollistavat uusiutuvan energiamuotojen yleistymistä ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan kulutukseen.
Uudet mittarit mahdollistavat uusiutuvan energiamuotojen yleistymistä ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan kulutukseen. Saamme myös sähkönkulutustiedot uusilta mittareilta huomattavasti nopeammassa aikataulussa, kuin nykyisiltä.

Seuraa kulutustasi Väppi-sovelluksella
Väppi on henkilökohtainen energiavalmentajasi mobiilissa ja selaimessa, jonka avulla onnistuu sähkön- ja lämmönkulutuksen seuranta ja sopimusten hallinta kätevästi.
Kirjaudu Väppiin