Vierimetsänhoito ja reunavyöhykehakkuut

Vierimetsänhoito tarkoittaa johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta, sähkönjakelua uhkaavien riskipuiden poistoa ja taimikonhoitoa. Reunavyöhykehakkuussa taas ylipitkät puut kaadetaan suurjännitejohdon läheisyydestä. Reunavyöhykehakkuu perustuu lakivelvoitteeseen puuvarmuudesta ja vierimetsänhoito on yksi tapa edistää toimitusvarmuusvaatimuksia säävarma sähköverkko -hankkeessa.

Katso kartasta, hoidetaanko vierimetsiä tai hakataanko reunavyöhykkeitä maillasi ja ota yhteyttä (p. 017 224 400), jos hoidettavan alueen lähellä on esimerkiksi puita, joita ei saa kaataa tai jos toimenpiteitä tiettynä vuodenaikana tulisi välttää.

Avaa kartta ja katso hoitoalueet

Suositusten mukaista metsänhoitoa

Vierimetsänhoito tarkoittaa johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta, sähkönjakelua uhkaavien riskipuiden poistoa ja taimikonhoitoa. Tavoitteena on aikaansaada sellainen puuston rakenne, että metsä kehittyy hoitamatonta metsää paremmin kestämään siihen kohdistuvat lumen ja myrskyjen rasitukset. Hyvin hoidetulla vierimetsällä voidaan parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta ja ehkäistä sähkökatkoja.

Toimenpiteet tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti mahdollisimman kattavasti ja riittävästi puustoa harventaen. Hoidamme vierimetsiä vuosittain noin 500 johtokilometriä ja valitsemme kohteet alueilta, joilla vikoja on esiintynyt usein ja joille ei kohdistu lähivuosina sähköverkoston saneeraushankkeita.

Vierimetsänhoito kannattaa

Kaikkiin vierimetsänhoidollisiin toimenpiteisiin pyydämme aina luvan maanomistajalta ja tarjoamme mahdollisuuden myydä hakkuissa kertyvät puut yhteismyynnissä puunostajille. Suunnitelmallinen hoito kannattaa, sillä maanomistaja saa maksutta ammattilaisen toteuttaman metsänhoitotyön, puun myyntituloja sekä varmemman sähköntoimituksen alueelle.

”Hoidettu metsä tuottaa parhaiten ja kestää hyvin lumi- ja myskytuhoja. Vierimetsänhoito on siis sekä metsänomistajan että verkkoyhtiön etu!”

Lataa esite vierimetsänhoidosta

Reunavyöhykehakkuilla sähköverkko puuvarmaksi

Suurjännitejohtojen reunavyökykkeiden metsät vaativat säännöllistä käsittelyä, sillä ylipitkät puut ovat uhka johdoille ja siten sähkönsiirrolle. Samalla kun suurjännitteisen 110 kilovoltin voimajohtoa varten lunastetaan metsäalueen käyttöoikeus, joka pidetään puuttomana johtoaukeana, lunastetaan lisäksi aukeaan rajoittuvan 10 metriä leveän reunavyöhykkeen käyttöoikeus. Maanomistus säilyy maanomistajalla, mutta verkkoyhtiöllä on oikeus rajoittaa puuston kasvua reunavyöhykkeellä ja johtoaukealla. Reunavyöhykkeellä puuston pituus saa olla johdon puolella enintään 10 metriä ja metsän puolella enintään 20 metriä. Mainittua puuston pituutta kutsutaan lunastusrajaksi.

Sähköverkkoyhtiöillä on oikeus ja velvoite pitää reunavyöhykkeen puusto enintään lunastusrajan mittaisena, mutta puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle. Hakkuussa puustoa poistetaan 10 metriä leveältä reunavyöhykkeeltä voimajohdon johtoaukean molemmin puolin. Reunavyöhykehakkuuta toteutetaan joko niin, että kaikki ainespuu poistetaan, tai niin, että vain lunastusrajan ylittävät puut poistetaan. Pääosin hakkuu tehdään ensin mainitulla tavalla. Lisäksi kaadetaan reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähköturvallisuuden kannalta uhkaavat ylipitkät puut ja näin taataan voimajohdon puuvarmuus.

Metsänhoidon ja hakkuiden tekemättömyyden syinä voi olla virheellinen käsitys metsänomistajan oikeuksista. Hän on voinut tulkita lunastusta niin, ettei hänellä olisi oikeutta teettää tai tehdä metsätalouden töitä tällä alueella. Sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset voivat myös pelätä reunavyöhykkeen käsittelyn aiheuttamia riskejä, lisätyötä ja -kustannuksia. Lisäkustannukset jäävät vähäisiksi, jos reunavyöhyke hoidetaan yhdessä siihen rajautuvan normaalin talousmetsän kanssa.

Tekopökkelöt ja juurikäävän torjunta

Luonnon monimuotoisuutta lisätään tuottamalla tekopökkelöitä sellaisissa paikoissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset. Tekopökkelöiksi valitaan kaupallisesti vähäarvoisia puulajeja, kuten vioittuneita ja kuolleita puita, erityisesti haapaa ja raitaa, kosteilla mailla myös tervaleppää. Pökkelö tehdään katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta ja jätetään se karsimattomana maahan. Monet hyönteiset, sienet, käävät ja kolopesijät suosivat pystyyn jäänyttä lahopuuta.

Torjumme myös juurikäävän etenemistä ja estämme taudin mahdollista laajempaa leviämistä 1.5.–30.11. välisenä aikana reunavyöhykehakkuun ja vierimetsänhoidon yhteydessä kantokäsittelyllä. Käsittelyssä kuusien ja mäntyjen kaatopinnat käsitellään torjunta-aineella, joka ei kuormita ympäristöä. Juurikääpä on lahottajasieni, joka etenee piilossa pääosin kuolleessa sydänpuussa. Lahovikainen puu säilyy yleensä pitkään ulkoisesti hyväkuntoisena. Juurikäävän torjunta parantaakin osaltaan sähkönjakelun varmuutta, sillä lahojuuriset puut kaatuvat helposti kovalla tuulella.

KATSO LISÄÄ

Esite vierimetsänhoidosta
Sähköverkon sijoittaminen -esite
Ohjeistus johtoalueiden vierimetsien hoidosta
Opas suurjännitejohtojen reunametsien hoidosta
Tapion Sähkölinjojen vierimetsät -sivusto
Sähkömarkkinalaki

Ympäristövastuu

Varmempaa sähköntoimitusta metsän ehdoilla ja hyvällä yhteistyöllä

Metsäasiantuntija Minna Karppinen pitää huolta siitä, että vierimetsät hoidetaan asianmukaisesti kuntoon. Vierimetsänhoidolla ehkäistään pääasiassa talvisia lumiongelmia. Tavoitteena on sähkön toimitusvarmuuden lisäämisen ohella metsän monimuotoisuuden ja kunnon parantaminen.

Lue lisää vierimetsänhoidosta
Tekopökkelöt

Lahopuuta linjoille

Noin 5000 lajia metsien eliölajeista on riippuvaisia lahopuista. Lahopuun lisääminen sähkölinjojen läheisyydessä onnistuu helposti siellä, missä siihen on luontaiset edellytykset.

Lue lisää lahopuista

Mitä uutta?

Kesän myrskyt maksoivat Savon Voimalle 3,9 miljoonaa euroa – vakiokorvaukset näkyvät asiakkaiden sähkölaskuilla elo–lokakuussa

Kulunut kesä ja varsinkin kesäkuu myrskyineen oli sähkönjakelun kannalta haasteellinen. Suurimmat tuhot aiheuttivat juhannuksen alla riehuneet Vieno- ja Aatu-myrskyt.
Lue lisää

Ajankohtaista, Sähkö, Säävarma,
20.8.2021

Varoitusmerkit sähköjohdoissa suojaavat lintuja – yleisövihjeet avainasemassa riskipaikkojen kartoittamisessa

Sähköverkkojen ympäristövaikutukset ovat tärkeä osa sähköverkkojen suunnittelua ja komponenttivalintaa, mikä tarkoittaa muun muassa lintujen suojelemista sähköjohtojen aiheuttamilta onnettomuuksilta. Yleisövihjeet riskikohteista ovat avainasemassa, kun lintumerkkauksia suunnitellaan sähköjohtoihin.
Lue lisää

Ajankohtaista, Säävarma, Ympäristö,
15.4.2021

Kiuruvedellä rakennetaan säävarmaa sähköverkkoa

Kiuruveden taajamassa ja sen lähiympäristössä on käynnissä mittavat sähköverkoston saneeraustyöt, jotka on jaettu neljään erilliseen työkohteeseen. Kolme niistä liittyy säävarman sähköverkon rakentamiseen ja neljännessä taustalla on lisäksi junanradan sähköistys välillä Iisalmi–Ylivieska.
Lue lisää

Ajankohtaista, Sähkö, Säävarma,
15.2.2021