Vierimetsänhoito ja reunavyöhykehakkuut

Suositusten mukaista metsänhoitoa

Vierimetsänhoito tarkoittaa johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta, sähkönjakelua uhkaavien riskipuiden poistoa ja taimikonhoitoa. Tavoitteena on aikaansaada sellainen puuston rakenne, että metsä kehittyy hoitamatonta metsää paremmin kestämään siihen kohdistuvat lumen ja myrskyjen rasitukset. Hyvin hoidetulla vierimetsällä voidaan parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta ja ehkäistä sähkökatkoja.

Toimenpiteet tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti mahdollisimman kattavasti ja riittävästi puustoa harventaen. Hoidamme vierimetsiä vuosittain noin 500 johtokilometriä ja valitsemme kohteet alueilta, joilla vikoja on esiintynyt usein ja joille ei kohdistu lähivuosina sähköverkoston saneeraushankkeita.

Reunavyöhykehakkuilla sähköverkko puuvarmaksi

Suurjännitejohtojen reunavyökykkeiden metsät vaativat säännöllistä käsittelyä, sillä ylipitkät puut ovat uhka johdoille ja siten sähkönsiirrolle. Samalla kun suurjännitteisen 110 kilovoltin voimajohtoa varten lunastetaan metsäalueen käyttöoikeus, joka pidetään puuttomana johtoaukeana, lunastetaan lisäksi aukeaan rajoittuvan 10 metriä leveän reunavyöhykkeen käyttöoikeus. Maanomistus säilyy maanomistajalla, mutta verkkoyhtiöllä on oikeus rajoittaa puuston kasvua reunavyöhykkeellä ja johtoaukealla. Reunavyöhykkeellä puuston pituus saa olla johdon puolella enintään 10 metriä ja metsän puolella enintään 20 metriä. Mainittua puuston pituutta kutsutaan lunastusrajaksi.

Sähköverkkoyhtiöillä on oikeus ja velvoite pitää reunavyöhykkeen puusto enintään lunastusrajan mittaisena, mutta puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle. Hakkuussa puustoa poistetaan 10 metriä leveältä reunavyöhykkeeltä voimajohdon johtoaukean molemmin puolin. Reunavyöhykehakkuuta toteutetaan joko niin, että kaikki ainespuu poistetaan, tai niin, että vain lunastusrajan ylittävät puut poistetaan. Pääosin hakkuu tehdään ensin mainitulla tavalla. Lisäksi kaadetaan reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähköturvallisuuden kannalta uhkaavat ylipitkät puut ja näin taataan voimajohdon puuvarmuus.

Metsänhoidon ja hakkuiden tekemättömyyden syinä voi olla virheellinen käsitys metsänomistajan oikeuksista. Hän on voinut tulkita lunastusta niin, ettei hänellä olisi oikeutta teettää tai tehdä metsätalouden töitä tällä alueella. Sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset voivat myös pelätä reunavyöhykkeen käsittelyn aiheuttamia riskejä, lisätyötä ja -kustannuksia. Lisäkustannukset jäävät vähäisiksi, jos reunavyöhyke hoidetaan yhdessä siihen rajautuvan normaalin talousmetsän kanssa.

Tekopökkelöt ja juurikäävän torjunta

Luonnon monimuotoisuutta lisätään tuottamalla tekopökkelöitä sellaisissa paikoissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset. Tekopökkelöiksi valitaan kaupallisesti vähäarvoisia puulajeja, kuten vioittuneita ja kuolleita puita, erityisesti haapaa ja raitaa, kosteilla mailla myös tervaleppää. Pökkelö tehdään katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta ja jätetään se karsimattomana maahan. Monet hyönteiset, sienet, käävät ja kolopesijät suosivat pystyyn jäänyttä lahopuuta.

Torjumme myös juurikäävän etenemistä ja estämme taudin mahdollista laajempaa leviämistä 1.5.–30.11. välisenä aikana reunavyöhykehakkuun ja vierimetsänhoidon yhteydessä kantokäsittelyllä. Käsittelyssä kuusien ja mäntyjen kaatopinnat käsitellään torjunta-aineella, joka ei kuormita ympäristöä. Juurikääpä on lahottajasieni, joka etenee piilossa pääosin kuolleessa sydänpuussa. Lahovikainen puu säilyy yleensä pitkään ulkoisesti hyväkuntoisena. Juurikäävän torjunta parantaakin osaltaan sähkönjakelun varmuutta, sillä lahojuuriset puut kaatuvat helposti kovalla tuulella.

KATSO LISÄÄ

Esite vierimetsänhoidosta
Sähköverkon sijoittaminen -esite
Ohjeistus johtoalueiden vierimetsien hoidosta
Opas suurjännitejohtojen reunametsien hoidosta
Tapion Sähkölinjojen vierimetsät -sivusto
Sähkömarkkinalaki