Teetkö itse omat polttopuut metsäpalstalta? Tässä vinkkejä klapien tekoon

Metsässä puut karsitaan ja katkotaan kuljetuksen kannalta sopivaan mittaan. Jos siirto tapahtuu traktorin metsäperävaunulla, ohuemmat rangat voivat olla pituudeltaan 4−5 metriä. Puut pinotaan ajouran viereen kourakasoihin. Kasan alle ei kannata jättää havuja, sillä ne tulevat helposti kuormaimella mukaan. Käsivoimin metsästä tuotavat puut voivat olla esimerkiksi kolmemetrisiä, jos paino ei ole kantajalle liian suuri.

Pitkien rankojen kuljettaminen turvallisesti henkilöauton perävaunulla on hankalaa. Puut eivät saa peittää takavaloja eikä kuorma saa sivusuunnassa ulottua perävaunun laitojen yli. Takalaidan saa ylittää enintään kahdella metrillä, mutta jo metrin ylitys on merkittävä punaisella tai punakeltaisella merkkilipulla. Kuorman kunnollinen sitominen onkin tärkeää, samoin perävaunun oikean painopisteen ja kantavuuden huomiointi.

Jos puut on mahdollista katkoa jo ennen kuljetusta, matka taittuu turvallisemmin, kun klapit on laitojen sisäpuolella peitettynä verkolla tai kuormapeitteellä. Ja ylimääräiset roskat, sahanpurut ja moottorisahan pärinä jäävät metsään. Polttopuiden katkominen onnistuu hyvin moottorisahalla, ja sopiva sahapukki syntyy vaikka muutamasta laudasta. Moottorisahalla katkottujen puiden halkominen käy kirveelläkin yllättävän nopeasti.

Oikeanlaiset varusteet suojaavat polttopuuntekijää

Polttopuiden tekijä pärjää halutessaan pienillä varusteilla. Moottorisaha kannattaa olla hyvälaatuinen, mutta keveimmästä painoluokasta. Kalliimpi ostohinta tulee takaisin vuosien myötä. Rankojen karsinassa yhden käden vesuri toimii hyvin. Näiden lisäksi puun tekijä tarvitsee metsätöihin sopivat suojavaatteet ja metsurin kypärän. Saappaissa ja housuissa on hyvä olla sahan teräketjun pysäyttävät viiltosuojat. Tällaisen perusvarustuksen hankintahinta on tuhannen euron luokkaa.

Tarjolla on toki paljon työtä helpottavia ja nopeuttavia laitteita. Puutavarakärryllä varustettu mönkijä on varmasti hyödyllinen ja automaattiklapikone osaa katkoa sekä halkoa puut tekijän seuratessa vierestä. Koneellistamisen myötä kustannukset nousevat nopeasti ja taloudellisuus pitää ajatella uudelta pohjalta.

Mikä on oikea aika kaataa polttopuita?

Polttopuuntekemisessä oikea ajoitus helpottaa työtä. Kasvavan puun kosteus on 40−60 prosenttia ja se vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Pienimmillään nestemäärä on heinä−elokuussa, eli silloin kaadetussa puussa on vähemmän kuivatettavaa. Kuivuminen taas on tehokkainta keväällä ja alkukesästä, silloin klapit tulisi olla halottuina tuulisessa paikassa auringonpaisteessa. Kuivatusvaiheessa säilytys mahdollisimman ilmavasti, myös puiden alla pitää ilman vaihtua. Ulkokuivatuksessa on mahdollista päästä lähelle 20 prosentin kosteutta, mutta parhaimmillaan klapit ovat vielä joitakin päiviä lämpimässä säilytettyinä ennen polttoa. Jos polttopuita kaadetaan kesällä, voi lehtipuut jättää karsimatta muutaman viikon ajaksi. Kun runko on katkaistu ja irti maasta, poistuu kosteutta tehokkaasti kuivuvien lehtien kautta. Tätä menetelmää kutsutaan rasiin kaatamiseksi, ja sillä saadaan puun kosteus lyhyessä ajassa 30−40 prosenttiin. Klapit jatkavat kuivumistaan vuosia, joten varastossakin on hyvä olla riittävä ilmanvaihto. Useita vuosia kuivuneen klapin kosteus voi olla jopa alle 15 %.

Mistä löytyisi polttopuupalsta?

Polttopuuntekeminen on hyvä harrastus, jossa kunto kohenee ja mieli virkistyy.  Bonuksena tulee vielä säästöä energiakuluihin, kun talvipakkasilla voi sytyttää takassa omatekemät klapit.

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, useat siis tekevät polttopuunsa omasta metsästä.  Kaikilla kiinnostuneilla ei kuitenkaan omaa metsää ole, sopivat palstat on silloin etsittävä muualta. Yksinkertaisin tapa on katsella ympärilleen, ja sitten mieluisan työmaan löydettyään selvittää omistaja ja kysyä lupa. Kunnilla ja kaupungeillakin on usein tarjolla sopivia palstoja. Monesti metsän omistajalle on hyötyä polttopuiden keräämisestä, joten sopimukseen voi päästä ilman rahaakin. Lihasvoimin koottavat puut olisi hyvä löytyä ajoteiden varsilta tai sitten sopia kuljetuksesta sopivaa kalustoa omistavan isännän kanssa.

Millainen puu joutaa polttopuuksi?

Metsistä korjataan muuhun jalostukseen kelpaamaton puuaines yhä useammin teollisuuden energiakäyttöön. Harvennusalueilla tehdään kuitenkin myös ennakkoraivauksia, jolloin kuitupuuta pienemmät puut kaadetaan maahan. Tällainen harvennusalue on ehkä kaikkein parasta polttopuiden kokoamisen kannalta. Rangat on helppo karsia vaikka vesurilla, ja omat polttoainekustannukset pysyvät minimissä. Teiden varsille, peltojen reunoille ja taimikoihin kasvaa nopeasti lehtipuita, jotka on joka tapauksessa raivattava pois.  Selkeiden alueiden raivaus ei vaadi metsänhoidollista ammattitaitoa, joten metsänomistajan on helppo luvata urakka tuntemattomallekin tekijälle. Kokemuksen karttuessa metsässä voi tehdä myös harvennushakkuita, kunhan siihen saa omistajalta luvan. Kovin isoja alueita ei kuitenkaan kannata harrasteena ottaa. Ensiharvennuksessa poistettavan puun määrä hehtaarilta voi olla jopa 70 kiintokuutiometriä, josta tulisi n. 175 kuution klapikasa.

Polttopuiksi kelpaavat myös lahovikaiset ja pystyyn kuivuneet havupuut. Lämpöarvo ei ole yhtä hyvä kuin tuoreena kaadetussa koivuklapissa, minkä huomaa jo puiden painosta. Pinokuutiometri kuivaa koivuklapia vastaa energiasisällöltään 1700 kWh sähköä.