Kaukolämmön tuottamisen edellytykset on turvattava

Haasteena on puutteellinen käsitys kaukolämpöjärjestelmän toimivuudesta järjestelmänä, jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena. Me energiayhtiöt olemme investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti – ja kehitys jatkuu. Lämmitysjärjestelmän toiminnallinen alusta, kaukolämpöverkko, on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaa kaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusia lämmönlähteitä hyödyntäen. Mikäli kaukolämpöverkon toimivuuden perustana olevan voimalaitoksen toimintaedellytykset vaarannetaan, uusien energialähteiden mahdollisuudet heikkenevät samalla, kun lämpöverkon toiminta koko kaupungin kattavana järjestelmänä surkastuu.

Kotimaisen puun saatavuutta parannettava

Yksi meneillään olevista suurista muutoksista on turpeen energiakäytön nopea väheneminen. Uusimman tilannekuvamme mukaan turpeen käyttö puoliintuu kaupunkien lämmitysenergian lähteenä jo kolmessa vuodessa. Turpeen tuottajat sopeuttavat tuotantonsa tähän tarpeeseen ja arvioiden mukaan kesällä 2021 tullaan nostamaan ennätysvähän energiaturvetta koko maassa. Vähennys vaihtelee alueittain tasoilla 50%–100% edellisen kesän tuotantoon verrattuna. Tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vain vanhojen varastojen realisointiin.

Voimalaitosten energiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät voi korvata turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti. Tämän takia kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tulee saada markkinoille, jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla. Nykyinen kemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajien ensiharvennusrästikohteilla. Siirtymäkaudelle turpeesta puuhun tarvitaan myös muiden metsänomistajaryhmien rästikohteiden energiapuut käyttöön. Tätä tavoitetta on tuettava kemeratuen kaltaisen tuen laajentamisella koskemaan kaikkien yritysten ja yhteisöjen metsiä valtiota lukuun ottamatta.

Energiapuuta kaikkien metsänomistajien metsistä

Maamme metsänomistajista 60% on yksityisiä metsänomistajia. Valtion omistaa noin 25% metsämaasta ja loppu metsämaasta on yhteismetsillä (3%) ja erilaisilla yrityksillä ja yhteisöillä (12%). Metsänomistajuus on myös muuttumassa, esimerkiksi vuosien 2013–2016 välillä rahastojen omistama metsämaan määrä nousi kymmenkertaiseksi. Tämä kehitys on jatkunut myös sen jälkeen. Lähde: Metsämaan omistus | Luonnonvarakeskuksen tilastot (luke.fi).

Tilastojen mukaan maassamme on ensiharvennusrästejä noin 800 000 ha ja sen lisäksi myöhässä olevia taimikonhoitoja lähes saman verran. Rästejä on kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Nykyistä kemera-tukea maksetaan vain yksityisille metsänomistajille Kemera-tuet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi). Rästikohteiden energiapuumäärällä voitaisiin korvata energiaturpeen nykyinen käyttömäärä seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

Rästikohteet ovat syntyneet, kun metsän uudistamisen jälkeen kohteella ei ole tehty tarvittavaa taimikonhoitoa. Rästikohteilla puun korjuu on kalliimpaa kuin muissa hakkuissa, minkä vuoksi metsänomistajat eivät ole voineet myydä kohteita järkevästi puumarkkinoille. Ilman tukea nämä kohteet uhkaavat jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi.

Olemme tutustuneet tukijärjestelmän kehitystarpeita käsittelevän METKA-työryhmän raporttiin. Esityksessä hyvä tavoite on, että taimikonhoitotyöt pyritään tekemään oikea-aikaisesti. Esitettyjen toimenpiteiden epäkohtana on, että ne eivät auta purkamaan jo syntyneitä ensiharvennusrästejä. Esitetty pienpuun korjuutuen poisto lopettaisi energiapuun korjuun nuorista metsistä ja lisäisi tuontihakkeen käyttöä merkittävästi kaukolämmön tuotannossa. Muutoksella olisi suuri vaikutus lämmön toimituksen huoltovarmuuteen sekä alue- ja kansantalouteen.

Jotta voimme varmistaa kotimaisen metsänhoidon tason kehittymisen talousmetsissä ja samalla mahdollistamme kaikkien metsänomistajaryhmien ensiharvennusrästikohteiden energiapuun markkinoille tulon korvaamaan turvetta, tulee kemera-tukeen, tai sitä vastaavaan tukimalliin, tehdä seuraavat muutokset:

• tuki on laajennettava koskemaan kaikkia metsänomistajaryhmiä (pl. valtio)
• pienpuun korjuutuki on muutettava €/kiintokuutiometri -perustaiseksi (nyt tuki maksetaan €/ha perusteella). Tällä muutoksella parannetaan energiapuun korjuun kannattavuutta ja metsähoidon kannalta tärkeimmät kohteet saadaan hoidon piiriin
• tuki kohdennetaan turvesiirtymäkauden ajaksi vain energiakäyttöön menevään puuhun, jolloin turvemuutoksen aiheuttamaan puun lisäkysyntään voidaan vastata kotimaisen metsänhoidon pienpuulla
• tuen on oltava voimassa pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät uskaltavat investoida ja maamme rästikohteet saadaan hoidettua kuntoon.

Mikäli edellä esitettyjä toimenpiteitä metsähakkeen saatavuuden turvaamiseksi ei saada aikaan, vaihtoehtoisesti turpeen käyttömahdollisuuksia on parannettava, jotta lämmön ja sähkön tuotannon huoltovarmuus säilyy.

Kansallisesti ja alueellisesti merkittävinä kaukolämmöntuottajina ja huoltovarmuuden varmistajina toivomme tulevamme kuulluksi kaukolämmön tulevaisuutta suunniteltaessa.

Allekirjoittaneet yhtiöt:

Alva Yhtiöt Oy
EPV Energia Oy
Etelä-Savon Energia Oy
Keravan Energia Oy
Kokkolan Energia Oy
Kuopion Energia Oy
Kymppivoima Oy
Lahti Energia Oy
Napapiirin Energia ja Vesi Oy
Oulun Energia Oy
Pori Energia Oy
Savon Voima Oyj
Seinäjoen Energia Oy
Seinäjoen Voima Oy
Sipoon Energia Oy
Suur-Savon Sähkö Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Tornion Voima Oy
Turku Energia Oy
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Vaasan sähkö Oy
Vantaan Energia Oy
Vaskiluodon Voima Oy

Lisätietoja:

Juha Räsänen
Savon Voima Oyj
Energiantuotanto ja kaukolämpö, liiketoimintajohtaja
p. 040 746 1220
juhap.rasanen@savonvoima.fi