Sähköinen asiointi

Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen pohjahiekalle löytyi uusi tehtävä Kontiolahdella

Julkaistu 22.7.2026

Joensuun voimalaitoksen leijupetikattilassa käytettävälle pohjahiekalle on löytynyt uusi hyödyntämiskohde Kontiolahdelta. Energiantuotannon sivuvirtana syntyvää materiaalia käytetään nyt GRK:n Kyyrönsuon kiertotalousalueen maarakentamisessa. Ratkaisu osoittaa, kuinka energiantuotannon sivuvirroille voidaan löytää uusia käyttötarkoituksia kiertotalouden keinoin.

Kaukolämmön ja energiantuotannon yhteydessä syntyy erilaisia sivuvirtoja, joille pyritään löytämään tarkoituksenmukaisia hyödyntämiskohteita. Yksi niistä on leijupetikattilassa polttoprosessissa hyödynnettävä pohjahiekka, jota käytetään voimalaitoksen kattilan pohjalla polttoprosessin aikana.

Joensuun voimalaitoksen käyttöpäällikkö Veli-Matti Kerosen mukaan materiaali koostuu pääasiassa hiekasta, johon on sekoittunut polttoaineesta peräisin olevaa tuhkaa, kuonaantuneita partikkeleita sekä pieniä määriä muita epäpuhtauksia.

– Käytön aikana materiaalin ominaisuudet muuttuvat, minkä vuoksi sitä poistetaan prosessista ja korvataan uudella petihiekalla, Keronen kertoo.

– Kun materiaalin laatua tutkitaan säännöllisesti ja sen soveltuvuus jatkokäyttöön voidaan osoittaa, sille voidaan löytää uusia käyttökohteita esimerkiksi maarakentamisessa sen sijaan, että se päätyisi loppusijoitettavaksi, Keronen jatkaa.

Rakennusmateriaalia Kyyrönsuon kiertotalousalueelle

Nyt pohjahiekka on löytänyt uuden käyttökohteen GRK:n Kyyrönsuon kiertotalousalueelta Kontiolahdelta. Alueella materiaalia käytetään osana kenttärakenteiden maarakentamista.

– Kyseessä on kiertotalousterminaalialueen rakentaminen, jossa pohjahiekkaa hyödynnetään osana maanrakentamista ja maantäyttöä, GRK Suomi Oy:n Kiertotalous Itä-Suomen aluepäällikkö Henri Kaila kertoo.

Kyyrönsuo on GRK:lle logistisesti hyvällä sijainnilla oleva alue, joka tarjoaa riittävät edellytykset erilaisten uusiomateriaalien käsittelylle ja jatkojalostukselle. Valmistuessaan kiertotalousterminaaliksi määritelty alue on noin viiden hehtaarin kokoinen, josta tällä hetkellä kesäkuussa 2026 on rakenteilla noin hehtaarin laajuinen kokonaisuus.

Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen pohjahiekkaa hyödynnetään GRK:n Kyyrönsuon kiertotalousalueella osana maarakentamista.

– Maarakentamisessa tarvitaan suuria määriä eri rakennekerroksiin soveltuvia materiaaleja. Kun tekniset vaatimukset täyttyvät, uusiomateriaalit ovat varteenotettava vaihtoehto perinteisille maa-aineksille, ja sivuvirrat saadaan samalla hyötykäyttöön, Kaila kertoo.

Savon Voiman pohjahiekka soveltuu kohteeseen hyvin, sillä materiaali täyttää Kyyrönsuon alueelle määritellyn ympäristöluvan vaatimukset. Lisäksi materiaalia on hyvin saatavilla ja sen laatu on maarakentamisen näkökulmasta tasainen.

– Pohjahiekan käyttö tukee kiertotalousajattelua ja tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon perinteisille maa-aineksille, Kaila sanoo.

Laatu varmistetaan säännöllisellä seurannalla

Pohjahiekan hyödyntäminen perustuu huolelliseen laadunvalvontaan. Joensuun voimalaitoksella materiaalista otetaan näytteitä kuukausittain, ja niistä muodostetaan vuosikokoomanäyte analysoitavaksi. Tutkimuksissa selvitetään muun muassa materiaalin ympäristökelpoisuus ja soveltuvuus erilaisiin maarakennuskohteisiin.

Vuosikokoomanäytteen analysoi ulkopuolinen laboratorio, ja tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa materiaalin ympäristökelpoisuutta, haitta-ainepitoisuuksia sekä esimerkiksi raskasmetallien ja liukoisten yhdisteiden määriä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Kokoomanäytteen analyysin perusteella pohjahiekka soveltuu useisiin maarakennuskohteisiin, kuten kenttä- ja väylärakenteisiin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin.

Savon Voimalla syntyy Joensuun voimalaitoksella vuosittain noin 3 400 tonnia pohjahiekkaa, jota voidaan hyödyntää muun muassa maarakentamisessa. Kuvassa kuljetuskontti, jonne pohjahiekka kerätään mekaanisesti laitoksen kattilasta.

– Pohjahiekan hyödyntäminen perustuu tarkkaan laadunvalvontaan. Otamme materiaalista näytteitä säännöllisesti ja analysoimme sen ominaisuuksia, jotta voimme varmistaa, että se täyttää sille asetetut vaatimukset ja soveltuu suunniteltuun käyttökohteeseen. Hyötykäyttöä arvioitaessa keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi materiaalin liukoisuudet ja haitta-ainepitoisuudet, Keronen sanoo.

Pohjahiekkaa on hyödynnetty Joensuussa aiemminkin erilaisissa maarakennuskohteissa.

– Aikaisempia hyötykäyttökohteita ovat olleet muun muassa voimalaitosalueen polttoaineenkäsittelykentät sekä Puhaksen uuden jätteenvastaanottoalueen pohjarakenteet, Keronen kertoo.

Uusiomateriaalit vähentävät neitseellisten luonnonvarojen käyttöä

Uusiomateriaalien käyttö on viime vuosina lisääntynyt maarakentamisessa. Kailan mukaan niitä pyritään hyödyntämään aina, kun se on mahdollista ja viranomaisvaatimukset sen sallivat.

– GRK on sitoutunut ympäristöministeriön Green Deal -sopimukseen, jonka tavoitteena on lisätä kiertotaloutta tukevia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi vähentää neitseellisten kiviainesten käyttöä vapaaehtoisin toimenpitein. Uusiomateriaalit ovat tässä työssä tärkeässä roolissa, Kaila kertoo.

Pohjahiekan kaltaisten materiaalien hyödyntäminen vähentää neitseellisten maa-ainesten tarvetta rakentamisessa ja pienentää samalla maa-ainesten kaivamisesta ja murskauksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.

– Uusiokäyttömateriaalien, kuten pohjahiekan hyödyntäminen auttaa vähentämään neitseellisten materiaalien käyttöä, mikä pienentää ympäristökuormitusta ja voi vähentää myös rakentamisen kustannuksia, Kaila sanoo.

Sivuvirtojen hyödyntämiskohteita etsitään jatkuvasti

Savon Voima pyrkii löytämään energiantuotannossa syntyville sivuvirroille käyttökohteita aina silloin, kun se on teknisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti perusteltua. Käyttökohteiden kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat materiaalien jatkuva ja tarkka analysointi, viranomaisvaatimusten täyttäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

– Tavoitteena on löytää materiaaleille käyttökohteita, joissa niiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ja joissa ne tuovat lisäarvoa, Keronen toteaa.

– Maarakentaminen on tällä hetkellä pohjahiekan yleisin hyödyntämiskohde, mutta tulevaisuudessa materiaalia voidaan mahdollisesti käyttää myös esimerkiksi rakennusmateriaalien raaka-aineeksi, betonituotteisiin tai sementtiteollisuuden tarpeisiin. Hyötykäytön etuna on myös se, että se vähentää voimalaitoksen tuottaman jätteen määrää ja korvaa neitseellisten maa-ainesten käyttöä rakentamisessa, Keronen toteaa.

Paikallinen yhteistyö tukee kiertotaloutta

Kailan mukaan yhteistyö Savon Voiman kanssa on käynnistynyt hyvin, ja tavoitteena on rakentaa pitkäjänteinen kumppanuus materiaalien hyötykäytön ympärille.

– Yhteistyö Savon Voiman kanssa toimii todella hyvin. Tavoitteena on, että voimme jatkossakin tarjota kohteita pohjahiekan hyötykäyttöön, Kaila sanoo.

GRK:n Henri Kaila pitää Savon Voiman Kyyrönsuolle toimittamaa maanrakentamisessa käytettävää pohjahiekkaa hyvänä esimerkkinä kiertotalouden edistämisestä.

Paikallisuudella on hankkeessa tärkeä merkitys. Kun materiaalit voidaan hyödyntää lähellä niiden syntypaikkaa, alueelle jäävät sekä työn että kiertotalouden tuomat hyödyt.

– Suurena Infra-alan yrityksenä, haluamme toimia vahvasti alueellisesti ja tukea paikallisia kumppaneita. Näin voimme olla mukana rakentamassa alueen elinvoimaa ja vahvaa yhteistyöverkostoa, Kaila kertoo.

Vaikka pohjahiekka ei sovellu kaikkiin käyttötarkoituksiin, sen ominaisuudet tekevät siitä käyttökelpoisen materiaalin monissa maarakennuskohteissa. Jokainen uusi hyödyntämiskohde auttaa pitämään käyttökelpoiset materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään ja vähentää tarvetta käyttää uusia luonnonvaroja rakentamisessa.

Lisätietoja:

Veli-Matti Keronen, Käyttöpäällikkö
Savon Voima Oyj
veli-matti.keronen@savonvoima.fi

Henri Kaila, Aluepäällikkö
Kiertotalous Itä-Suomi
GRK Suomi Oy
henri.kaila@grk.fi