Joensuun lämpöpumppu lunasti odotukset

Savon Voiman Joensuun voimalaitokselle rakennettu lämpöpumppulaitos on lunastanut sille asetetut odotukset ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Loppuvuodesta 2025 käyttöönotettu lämpöpumppu tuo lisää vaihtoehtoja lämmöntuotantoon ja auttaa vähentämään erityisesti biomassan polttamisen tarvetta. Samalla se mahdollistaa tuotannon aiempaa joustavamman ohjaamisen sähkön markkinahinnan ja lämmöntarpeen mukaan.

Lämpöpumppuinvestoinnin kokonaiskustannus oli noin 4 miljoonaa euroa, josta EU NextGeneration-rahoituksen osuus oli 25 prosenttia.

Hukkalämmöt osaksi kaukolämmön tuotantoa

Joensuun voimalaitoksen lämpöpumppu ottaa talteen savukaasupesurin hukkalämpöä ja kesäisin myös jokiveden lämpöä. Lämpöpumpun avulla lämpö nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivalle lämpötilatasolle, jolloin aiemmin hyödyntämätöntä energiaa saadaan käyttöön.

Lämpöpumpulla on tuotettu käyttöönotosta tammikuusta 2026 elokuun 2026 loppuun mennessä noin 9 gigawattituntia lämpöä. Määrä vastaa noin 500 keskikokoisen, noin 120 neliömetrin omakotitalon vuotuista lämmitysenergiantarvetta.

– Laitoksen arvioidaan tuottavan vuosittain jopa 25 gigawattituntia lämpöä. Tuotantoon vaikuttavat muun muassa sää ja sähkön hinta. Joensuussa käyttöönotetun pumpun lämpökerroin eli COP-arvo on hieman alle kolme, joten lämpöä tuotetaan lähes kolminkertainen määrä lämpöpumpun käyttämään sähköenergiaan verrattuna. Vuosittain laitoksen arvioidaan hyödyntävän jopa 18 gigawattituntia voimalaitoksen hukkalämpöä ja jokiveden lämpöä, kertoo Savon Voiman kehityspäällikkö Ari Ovaskainen.

Ensimmäisen käyttövuoden kokemukset ovat vahvistaneet ratkaisun toimivuutta, ja myös jokiveden hyödyntäminen kesäaikaan on sujunut suunnitellusti. Laitoksen käytettävyys on näin täyttänyt sille asetetut tavoitteet.

Lämpöpumppu tuo joustoa koko kaukolämpöjärjestelmään

Joensuun voimalaitoksella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Lämpöpumpun käyttöä optimoidaan osana koko kaukolämpöjärjestelmää, johon kuuluvat CHP-laitoksen biopolttokattiloiden ja öljyllä toimivien varalämpökeskusten lisäksi sähkökattila ja kaukolämpöakku. Pumpun käyttöön vaikuttavat sähkön hinta, lämmöntarve ja muiden tuotantolaitosten tilanne.

– Lämpöpumpusta on erityisesti hyötyä talvella, kun lämmön kysyntä on suurta. Kesällä pumppu puolestaan mahdollistaa yhdessä sähkökattilan kanssa täysin polttoon perustumattoman kaukolämmöntuotannon, kertoo Savon Voiman kehitysinsinööri Edvard Peltomaa.

Jo ensimmäisenä kesänä lämpöpumpun käyttöönoton jälkeen Joensuussa voitiin tuottaa kaukolämpöä yli kuukauden ajan ilman polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. Tämä onnistui yhdistämällä niin lämpöpumpun kuin sähkökattilan käyttöä, jonka lisäksi kaukolämpöakulla tasattiin tuotannon ja kulutuksen vaihtelua. Esimerkki osoittaa, miten eri tuotantoratkaisut täydentävät toisiaan ja vähentävät polttamisen tarvetta.

Investointi tuo säästöjä ja vähentää polttoaineen tarvetta

Lämpöpumppu oli tuottanut merkittävät säästöt elokuun 2026 loppuun mennessä. Saatujen kokemusten perusteella lämpöpumpun arvioidaan vähentävän Joensuun kaukolämmön tuotannossa polttoaineen käyttöä noin 28 gigawattituntia vuodessa. Tämä vastaa jopa 280 rekkakuormallista uusiutuvaa biopolttoainetta, kun yhden rekkakuorman energiasisällöksi arvioidaan noin 100 megawattituntia.

Lämpöpumppu vähentää erityisesti biomassan polttamisen tarvetta ja samalla polttoon liittyviä päästöjä. Näin aiemmin polttamalla tuotettua lämpöä voidaan korvata talteen otetulla hukkalämmöllä ja jokiveden lämmöllä.

Joensuun lämpöpumppulaitoksen kokemukset tarjoavat pohjaa vastaavien ratkaisujen arvioinnille myös muualla Savon Voiman toiminnassa. Iisalmeen on tehty samantyyppiseen ratkaisuun perustuva lämpöpumppulaitos, ja Joensuussa saadut kokemukset auttavat arvioimaan teknologian toimivuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia erilaisissa kohteissa. Hukkalämmön hyödyntäminen ja tuotantotapojen monipuolistaminen tukevat myös kaukolämmön kilpailukyvyn säilyttämistä pitkällä aikavälillä.