Sähköinen asiointi

Savon Voima Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.8.2026: Vakaata kasvua sähköverkon asiakkuuksissa ja sähkön tuotannossa

Julkaistu 1.10.2026

TAMMI–ELOKUU 2026 LYHYESTI

  • Konsernin liikevaihto oli 164,5 (154,5) miljoonaa euroa ja nousi edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 6,5 prosenttia.
  • Konsernin liikevoitto oli 27,2 (27,4) miljoonaa euroa ja laski edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 0,9 prosenttia. Kannattavuuden heikkeneminen johtui vesivoimatuotannon vähäisestä määrästä ja Lestijärven tuulivoimapuiston haasteista.
  • Tehosähköliittymien myynnissä edelleen vahvaa kasvua. Sähkön siirtomäärä oli 1 232 (1 190) gigawattituntia, mikä oli lähes 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Siirtomäärän kasvu johtuu kylmästä alkuvuodesta ja uusista suurteholiittymistä.
  • Sähköä tuotettiin 389 gigawattituntia, mikä oli vajaat 35 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui oman CHP-tuotannon lisääntymisestä sekä tuotanto-osuuksien suuremmasta tuotannosta, johon sisältyy myös Lestijärven tuulivoimapuiston tuotannon käynnistyminen viime vuoden lopulla.
  • Kaukolämpöä tuotettiin useilla paikkakunnilla ilman polttamista kesäaikana. Näistä merkittävimmin Iisalmessa ja Joensuussa, joissa lämpö tuotettiin kokonaan sähkökattilan ja lämpöpumpun avulla.
  • Sähkönjakelun toimitusvarmuus oli jälleen erinomainen palveluasteen oltua 99,99 prosenttia.
  • Palvelukeskus -liiketoiminta laajeni kattamaan vesihuollon palveluita. Uusina asiakkuuksina Suonenjoen Veden ja Pielaveden kunnan vesihuoltoasiakkaiden asiakaspalvelun ja laskutuksen käynnistyminen.
  • Konsernin investoinnit olivat tarkastelujaksolla 37,5 miljoonaa euroa.

Kylmä alkuvuosi nosti sähkön markkinahintoja ja tuotantomääriä

Sähkömarkkinoilla Suomen tukkuhinnat olivat keskimäärin 54 prosenttia viime vuotta korkeammalla tasolla, johtuen kylmästä alkuvuodesta, Pohjoismaiden heikosta vesitilanteesta sekä kaasun hinnan noususta.

Savon Voiman sähkön tuotantomäärä oli tammi–elokuussa 389 gigawattituntia, mikä oli 34,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Tuotantomäärän kasvu johtui pääosin kasvaneesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta sekä tuotanto-osuuksilla tuotetun sähkön korkeammasta määrästä. Kaikkiaan suunnitellusta sähköntuotannosta kuitenkin jäätiin noin 14 prosenttia, mikä johtui kevään ja kesäajan vähäisemmästä vesivoiman tuotannosta sekä alkuvuoden tuulivoimatuotannon odotettua pienemmästä määrästä.

Kesällä kaukolämpöä ilman polttamista Joensuussa ja Iisalmessa

Lämmön myynti oli 701 (656) gigawattituntia ja kasvoi 7 prosenttia edellisen vuoden vertailujaksoon nähden kylmästä alkuvuodesta johtuen. Omaan sähkön ja lämmöntuotantoon käytetyistä energianlähteistä 92,5 (85,5) prosenttia oli fossiilittomia. Kesällä Joensuussa ja Iisalmessa kaukolämpöä tuotettiin ensimmäistä kertaa ilman polttamista noin kuukauden ajan. Kaukolämpö tuotettiin molemmilla paikkakunnilla sähkökattilan ja lämpöpumpun avulla.

Verkkoon ennätysmäärä teollisen kokoluokan teholiittyjiä

Tammi–elokuussa sähköä siirrettiin 1 232 (1 190) gigawattituntia, mikä oli lähes 3,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Siirtomäärän kasvu johtui edellistä vuotta kylmemmästä alkuvuoden säästä ja uusista liittymistä. Sähkönjakelun toimitusvarmuus oli tammi–elokuussa jälleen erinomainen, 99,99 prosenttia. Vuoden aikana on vältytty suurhäiriöiltä, ja sähköverkon energiapainotettu keskimääräinen vikakeskeytysaika oli asiakasta kohden 38 minuuttia (ed. vuosi 43 minuuttia).

Uusia teholiittymiä on tullut alkuvuoden aikana noin 116 MW (100 MW), mikä on edellisvuosia merkittävästi enemmän ja kertoo kyvystä liittää uusia kohteita alueemme sähköverkkoon. Etenkin teollisen kokoluokan sähkövarastojen määrä on edelleen lisääntynyt verkkoalueella.

Verkoston kehittämiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen liittyvät investoinnit etenivät katsauskaudella suunnitellusti. Pohjoisella verkkoalueella merkittävimmät käynnissä olevat hankkeet sijaitsevat Iisalmen Soinlahdessa sekä Keiteleen ja Pielaveden välisellä alueella. Eteläisellä verkkoalueella merkittävimmät verkon kehittämishankkeet keskittyvät Varkauden alueelle.

Uusia palveluja asiakkaille

Savon Voima on tarjonnut energia-alan toimijoille asiakaspalvelun ja laskutuksen palveluita. Uutena alueena käynnistimme vesihuollon asiakaspalvelu- ja laskutuspalvelun Suonenjoen Vedelle ja Pielaveden kunnalle.

Useita vuosia asiakkaita palvellut Väppi-kulutussovellus korvautui uudella Saku-sovelluksella kesän aikana. Kehitystyötä tehtiin yhdessä Kuopion Energian kanssa.

Loppuvuoden näkymät

Konsernin koko vuoden investointien ennakoidaan olevan noin 67 miljoonaa euroa. Investoinneista noin 44 miljoonaa euroa kohdistuu säävarmaan sähköverkkoon. Savon Voima -konsernin vuoden 2026 liikevoiton ennakoidaan toteutuvan vähintään edellisvuoden tasoisena tai hieman sitä parempana.

Lataa Savon Voiman osavuosikatsaus kokonaisuudessaan:

Osavuosikatsaus 2/2026 (pdf)

Lisätietoa:

Juha Räsänen
Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
juha.rasanen@savonvoima.fi