Suonenjokelaisen Pakkasmarjan hukkalämmöt siirtyvät Savon Voiman kaukolämpöverkkoon

Suonenjoki tunnetaan mansikoistaan ja Pakkasmarjan ansiosta niitä on saatavana hyvälaatuisina ympäri vuoden kaikkialta Suomesta. Yritys pakastaa ja jatkojalostaa marjatiloilta tulevia mansikoita ja muita puutarhamarjoja, sekä nykyisin myös kotimaisia metsämarjoja kokonaismäärän ollessa lähes viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Lisäksi uudistettuina tuotteina on tarjolla jatkojalosteita marjapureen ja jäätelön muodossa.

Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä marjanviljelijöiden perustama ja omistama Pakkasmarja Suonenjoella investoi noin 9 miljoonaa euroa uuteen, Lintikonkadulla sijaitsevaan tuotantolaitokseen. Varasto-, vastaanotto- ja tuotantotilojen laajennuksen koko on noin 4000 neliötä. Nyt kaikki toiminnot on saatu saman katon alle ja noin kilometrin päässä Mansikkaraitilla olevat yrityksen vanhat pakkasvarastot jäävät muuhun käyttöön.

Tilat muotoutuvat moneksi

Yrityksen toiminnot vaihtelevat sesonkien mukaisesti ja yksi johtava ajatus koko uudistusosan suunnittelussa on ollut muunneltavuus. Kesällä viljelijöiltä tulee paljon marjaa, jolloin viilennys- ja pakastustarvetta on paljon. Tuoremyyntiin menevä marja pitää viilentää noin kolmen plusasteen lämpötilaan, ja tällöin kylmiötilaa tarvitaan paljon. Puolestaan marjat, jotka menevät pakasteiksi, kylmennetään nopeasti -35 asteeseen pakastustunneleissa, joiden avulla varmistetaan, että lopputuotteen laatu säilyy hyvänä ja marjat irtonaisina. Kesäsesongin jälkeen kylmätilojen tarve vähenee ja ne muutetaan helposti pakkasvarastoiksi pudottamalla lämpötila noin -20 asteeseen.

Ympäristöön ja energiansäästöön on panostettu

Vastuullinen toiminta kaikissa tuotantoketjun vaiheissa, aina marjanviljelijän pellolta kaupan pakastealtaaseen, on tärkeää Pakkasmarjalle. Vastuullisuus tuo kilpailuetua, kun kuluttajat valitsevat tuotteita ja on yhä enemmän myös pääsylippu kauppojen jakeluketjuihin.

– Meidän toiminnassa nämä asiat konkretisoituvat tekoina esimerkiksi toimitusketjujen laaduntarkkailussa, pakkausmateriaalien valinnoissa ja omien tuotantoprosessien jatkuvassa kehittämisessä. Sähköä käytämme lähes kolme miljoonaa kilowattituntia vuodessa ja jo syksystä 2017 alkaen se on ollut vihreää sähköä, toteaa yrityksen väliaikaisena toimitusjohtajana toimiva Mari Paananen.

Pakkasmarjan tuotannosta vastaava ja uudisrakennusprojektissa alusta asti mukana ollut Timo Jalkanen listaa uusien toimitilojen osalta esimerkiksi hyvin eristävät 200 millimetrin paksuiset polyuretaaniset ulkoseinäelementit ja uudet energiatehokkaat kylmälaitteet, joiden kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidioksidia. Lisäksi hallin kattopinta-alaa on hyödynnetty omalle 200 kVA:n aurinkovoimalalle, jonka tuottama sähkö menee kokonaan yrityksen omaan käyttöön.

– Kylmän tekemisessä syntyy luonnollisesti paljon hukkalämpöä ja sen jatko- hyödyntäminen oli alusta asti suunnitelmissa. Otamme lämmön talteen ja pienen osan käytämme siitä itse lähinnä vedenlämmitykseen. Merkittävimmälle osalle hukkalämmöstä löytyi paikallinen kumppani, kun Savon Voima kiinnostui sen vastaanottamisesta ja edelleen hyödyntämisestä Suonenjoen kaukolämpöverkossa, toteaa Jalkanen.

Hukkalämmöistä Savon Voiman kaukolämpöä

Savon Voima vastaanottaa kaikki uuden kiinteistön hukkalämmöt. Osa niistä tulee noin 75-asteisena ja ne voidaan johtaa suoraan siirtimillä kaukolämpöverkkoon. Matalalämpöinen lauhde kuumennetaan ensin 75-asteiseksi Savon Voiman tätä varten kiinteistön yhteyteen rakentamalla omalla lämpöpumppulaitteistolla. Laitteiston toimituksesta vastasi Caverion ja investointi on suuruudeltaan noin 200 000 euroa.

– Pakkasmarja oli meihin yhteydessä ja ehdotti tarkempaa selvitystä, olisiko heiltä tuleva hukkalämpö hyödynnettävissä Suonenjoen kaukolämpöverkossa. Asiat etenivät nopeasti ja vielä kun kaukolämpöputki kulkee tontin rajalla, päätös yhteistyöstä syntyi nopeasti, muistelee yhteistyön syntyhetkiä Savon Voiman kaukolämmön tuote- ja asiakkuuspäällikkö Aku Hiltunen.

Pakkasmarjalta hukkalämpöä syntyy eniten kesäaikaan, jolloin lämmönkäyttö on vähäistä, mutta lämmintä vettä kuitenkin tarvitaan. Kesällä merkittävä osa Suonenjoen kaukolämmöstä voidaankin tuottaa pakkasmarjan hukkalämmöillä. Lisäksi Suonenjoen biolämpövoimalan kesäaikaisten huoltoseisokkien aikana öljyllä toimivien varalämpökeskusten käyttö vähenee oleellisesti, kun iso osa kaupunkilaisten tarvittavasta lämmöstä voidaan tehdä Pakkasmarjan hukkalämmöistä.

Lisätietoa:

Aku Hiltunen
Tuote- ja asiakkuuspäällikkö
P. 044 723 7157
aku.hiltunen(at)savonvoima.fi