Energiansäästö on myös kaukolämpökodin juttu
Kotitalouksien energiankulutuksessa kaksi merkittävintä kohdetta ovat lämmitys ja lämpimän veden käyttö. Energiansäästön kannalta kaukolämpökodissa nämä molemmat toteutetaan kaukolämmöllä ja niihin keskittymällä voi omaan energiankulutukseen ja kustannuksiin eniten vaikuttaa.
Lämmitys ja lämmin vesi ovat myös taloyhtiöissä suurin kuluerä ja siksi niissä pitäisi yhteisen hyvän nimissä kaikki ylimääräinen energiankulutus karsia pois asumismukavuudesta tinkimättä. Seuraavassa esitetyt säästötoimet ovat siis suositeltavia kaikille kaukolämpökodeille riippumatta siitä, maksaako asukas lämpölaskun itse vai sisältyykö se yhtiövastikkeeseen.
Neljä vinkkiä kaukolämpökodin säästökohteista
- Riippumatta lämmitysmuodosta, yhden asteen huonelämpötilan pudotus vastaa noin viiden prosentin pienennystä energiankulutukseen. Niin myös kaukolämmössä.
- Huonetilojen lämmöneristyksestä on kotikonstein helpoin tarkistaa ulko-ovien ja ikkunoiden tiiveydet. Pakkasella tiivisteiden vaihtotarpeen voi havaita jo vedontunteesta, mutta leudoimmillakin keleillä sen voi tarkistaa käyttäen apuna pintalämpömittaria, jonka saat Savon Voiman toiminta-alueella vaikka lainattua kirjastosta.
- Lämmityksen osalta kolmas kokonaisuus on lämmitysjärjestelmä ja sen kunto sekä säädöt. Kaukolämpöverkosta kiinteistöön tuleva lämmin vesi ei kierrä talon lämmitysverkossa,
vaan se luovuttaa lämpöenergian talon omaan järjestelmään lämmönjakohuoneessa.
Helpoin tapa seurata lämmönvaihtimen kuntoa on jäähtymän eli kaukolämpöveden tulo- ja menolämpötilojen erotuksen seuraaminen. Kesällä hyvä arvo jäähtymälle on minimissään noin 20 astetta ja lämmityskaudella vastaavasti noin 50 astetta.
Omakotiasukas näkee oman talon jäähtymän Väppi-palvelusta, jossa on tarkasteltavissa myös lämmönkulutuksen huippu- ja minimiarvot halutuilla aikavalinnoilla. - Lämpimän käyttöveden kulutukseen vaikuttaa eniten asukas itse. Suihkussa vietetty aika ja suihkuveden lämpötila vaikuttavat suoraan kaukolämpölaskuun. Myös tiputtavat hanat on syytä vaihtaa toimiviin.
Huomio mahdolliset sähköpulatilanteet kaukolämpökodissa
Sähkökatkot ovat aina mahdollisia ja tänä talvena niitä voi esiintyä aiempaa enemmän myös taajamissa, sillä valtakunnallisen sähköpulatilanteen uhka on huomattavasti kasvanut. Kriittisissä tilanteissa sähköverkkoyhtiöt ohjeistetaan kuormien pienentämiseksi järjestämään kiertäviä, noin kahden tunnin sähkökatkoja, ja ne kohdistuvat niin taajama- kuin haja-asutusalueille.
Vaikka kaukolämpöverkossa onkin lämpöä myös sähkökatkon aikana, ei kiinteistön omat kiertovesipumput ja muut laitteet toimi. Tällöin lämpö ei siirry talon lämmönjakokeskukselta huoneiden pattereihin tai lattioihin. Kahden tunnin aikana huonetilat eivät kuitenkaan vielä merkittävästi ehdi jäähtyä.
Lämmin käyttövesi puolestaan ei tarvitse sähköllä toimivia pumppuja ja siksi vesi- ja suihkuhanoista voi tulla vettä myös sähkökatkojen aikana. Tässä piilee vaara siihen, että katkon aikana ja heti sen jälkeen hanoista tai suihkusta voi tulla jopa kiehuvaa vettä.
Kovimmilla pakkasilla, joihin myös nämä mahdolliset kiertävät sähkökatkot ajoittuvat, kiinteistöön tuleva kaukolämpövesi voi olla jopa yli sata-asteista. Jos käyttöveden lämmönsäätöventtiili on sähkökatkon alkaessa jäänyt asentoon, jossa talon verkostoon ohjataan pelkästään lämmönvaihtimelta tulevaa kuumaa vettä, sitä alkaa hetken kuluttua tulla myös hanasta.
Tästä syystä kehotamme, että kaukolämpökodeissa ei sähkökatkon aikana käytetä lämmitä vettä lainkaan. Heti katkon jälkeen muistetaan avata hanat kylmältä puolelta ja lisätään lämpöä portaittain.