Euroopan halvin sähkö haastaa sähköntuotantoa – miten turvataan tuotannon tulevaisuus?

Sähkön hinnan osalta ei toivota nousua, mutta tässä keskustelussa unohtuu usein sähkön tuottajan näkökulma. Runsaasti lisääntyneen tuulivoiman tuotannon sekä uuden ydinvoimalan myötä sähkön verollinen tukkuhinta on laskenut Suomessa Euroopan halvimmaksi ollen vuonna 2025 5,1 c/kWh. Euroopan keskiarvo sähkön tukkuhinnalle viime vuonna oli 11,1 c/kWh, eli Suomen hinta oli alle puolet tästä. Toki alkuvuodesta 2026 nähtiin korkeita sähkön hintoja, mutta keskiarvo tasaantuu tänäkin vuonna Suomessa Euroopan halvimpien joukkoon.

Sähkön kuluttajien ja asiakkaiden näkökulmasta huoli sähkön hinnan noususta kulutuksen kasvun seurauksena on ymmärrettävä, mutta oletetaanko halvan hinnan jo olevan saavutettu etuus Suomessa. Sähköntuottajan näkökulmasta tulee kuitenkin nostaa esille huoli tuotannon liiketoiminnan kannattavuudesta ja tätä myötä jatkuvuudesta nykyisellä hintatasolla.

Sähköntuotantoa haastava sähkömarkkina on esiintynyt konkreettisesti esimerkiksi tuulivoimayhtiöiden kannattavuushaasteina Suomessa ja samansuuntaisia uutisia on myös mm. Ruotsista. Eikä kyse ole vain tuulivoiman kannattavuushaasteista vaan koskee kaikkea sähköntuotantoa. Nykyinen hintataso tulisi karsimaan pitkällä tähtäimellä markkinalta kannattamatonta sähköntuotantoa ja tästä seuraisi sähkön tukkuhinnan nousua. Eli vaikutus olisi samansuuntainen kuin uusilla sähkönkulutusta lisäävillä investoinneilla. Kansantaloudenkin näkökulmasta mieluummin nähtäisiin tukkuhinnan kohtuullista nousua sähkön kulutuksen lisääntymisen seurauksena ja tätä kautta mahdollistuu myös investoinnit uuteen sähköntuotantoon.

Suomella on erinomainen mahdollisuus saada maahan kansantaloutta tukevia sähköintensiivisen teollisuuden investointeja vahvan sähköntuotannon ja sähkön siirtoverkkojen avulla. Osa investoinneista tuovat enemmän työtä ja kasvua kuin toiset, mutta turhan valikoivaksi ei kannata ryhtyä, jotta kasvun mahdollisuus ei jää käyttämättä. Sähkön kulutusta lisäävät investoinnit kun ruokkivat myös uusia investointeja sähköntuotantoon ja näitä toivotaan nyt erityisesti Itä-Suomen alueelle tukemaan alueen elinvoiman kehitystä ja lisäämään sähköntuotannon alueellista hajaantumista Suomessa.

Kaikkien kannalta olisi parasta, jos markkinat hoitavat tulevaisuudessakin sähkön kulutuksen ja kysynnän tasapainon. On silti hyvä avaus aloittaa valmistelu uuden säävarman sähköntuotannon tukimekanismin osalta turvaamaan sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta ja mallin ottaminen tähän mm. Ruotsista. Kuitenkin on hyvä huomioida se, että mahdollisilla uusilla tukimekanismeilla ei syödä olemassa olevan sähköntuotannon toimintaedellytyksiä. Väärin toimivilla tukimekanismeilla voi olla vaikutusta esimerkiksi lämmön ja sähkön yhteistuotannon eli CHP:n häviämiseen markkinoilta uuden tuetun tuotannon tieltä. Tämä ei varmasti olisi kenenkään etu, jos tuki ei kokonaisuudessaan lisäisi säävarmaa, säädettävää ja toimitusvarmaa tuotantokapasiteettia.

Vaikka sähkömarkkina on haastava tällä hetkellä tuotannon näkökulmasta, uskomme Savon Voimalla uusien sähköintensiivisen teollisuuden investointien toteutumiseen ja näiden tuovan tarvetta myös merkittävälle sähköntuotannon kapasiteetin kasvattamiselle Suomessa. Olemme omalta osaltamme mahdollistamassa tätä kasvua investoimalla seuraavaksi aurinkovoiman tuotantoon Suomen Aurinkovoiman kautta. Lisäksi lisäämme olemassa olevan tuotantomme säätökykyä, jolla turvataan sähkön riittävyyttä tulevaisuuden sähköjärjestelmässä.