Drone eli drooni on harrastajalle hupia, ammattilaiselle hyödyllinen työkalu
Drone eli oikealta nimeltään drooni on kauko-ohjattava kuvauskopteri.
Se surraa taivaalla ja lähettää ilmakuvaa älylaitteen ruudulle. Tunnetko käyttöön liittyvät rajoitukset?
Kuvauskopteri eli drooni on radiolaitteen avulla kauko-ohjattava pienoislennokki. Se näyttää vähän helikopterilta, mutta yleensä siinä on neljä propellia yhden sijaan. Tämä lisää laitteen vakautta ja helpottaa ohjaamista.
Perinteisistä lennokkiharrastajien koptereista droonit eroavat myös siinä, että niissä on kamera, joka napsii valokuvia tai tallentaa videokuvaa. Kuvakortilta nämä digitallenteet on helppo siirtää käsiteltäviksi tietokoneelle.
Halvimmat, alle sadan euron laitteet ovat käytännössä hauskoja leluja. Ykkössatasista tuhanteen euroon -hintaluokan laitteet sopivat jo vakavaankin kuvausharrastukseen. Nelinumeroisen hintalapun omaavat kopterit ovat ammattilaitteita.
Saanko luvan?
Kuvauskopterin voi ostaa kuka tahansa. Laitteen käyttöön ei tarvita lupaa, eikä harrastajan tarvitse rekisteröidä kopteriaan. Ikärajojakaan ei ole, joskin moni laitevalmistaja suosittelee, ettei kopteria anneta alle 15-vuotiaiden käyttöön.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi edellyttää, että droonin kylkeen merkitään omistajan nimi ja yhteystiedot, sillä omistaja on aina vastuussa kopterin turvallisesta toiminnasta. Muitakin määräyksiä on, ja niistä on lennättäjän oltava perillä, sanoo ilmasta tehtäviä mittauspalveluita tarjoavan Comtiki Oy:n tekninen johtaja Sami Laitinen:
– Tärkein vinkkini harrastajille on: tutustukaa drooni-ilmailun säännöksiin, ettette aiheuta vahinkoja ulkopuolisille.
Säännösten mukaan harrastajan on pidettävä kopteri näköetäisyydellä, eikä sitä saa päästää 150 metriä korkeammalle. Lentoasemien läheisyydessä maksimilentokorkeus on 50 metriä, ja lennättäminen alle viiden kilometrin päässä kentästä kokonaan kielletty ilman lennonjohdon lupaa. Lennätyskielto koskee myös esimerkiksi ydinvoimaloita, öljynjalostamoja, tärkeitä valtionhallinnon alueita ja raja-alueita.
Ilman lupaa ei kopteria saa lennättää väkijoukkojen yläpuolella, kuten festivaaleilla. Isoa, yli kolmen kilon painoista droonia ei saa lennättää edes asutuskeskuksen yllä ilman lupaa. Keveämmän laitteen käyttö on sallittua, kunhan ohjaaja on tutustunut alueeseen ja varmistanut lennon turvallisuuden.
Maalaisjärjellä
Vastuullinen harrastaja ei lennätä kopteriaan myöskään sähkölinjojen läheisyydessä. Vaikka sähköiskun vaaraa ei käytännössä ole, koska kopterin ja lennättäjän väliltä puuttuu fyysinen yhteys, kopteri todennäköisesti rikkoutuu osuessaan johtoon ja pudotessaan maahan. Voimalinjan johtoa potkurit eivät pysty katkaisemaan, mutta jos kopteri osuu vaikkapa avomuuntajaan, voi vaurioita huonolla tuurilla tulla – ja lennättäjä on korvausvastuussa.
Kopteria ei saa lennättää väkijoukkojen yläpuolella.
Riskialtista on lennättää kopteria myös sisätiloissa, kuten jäähallissa. Vaikka sisäkäyttöä ei säädellä, ei Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sitä suosittele. Aktiivinen drooniharrastaja ottaakin erillisen vastuuvakuutuksen toiminnalleen. Viime vuonna. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi listasi kuusitoista läheltä piti -tilannetta, jossa drooni ja lentokone tai helikopteri olivat törmäyskurssilla. Toissa vuonna niitä oli kymmenen. Yhdysvalloissa tutkitaan parhaillaan tapausta, jossa droonin epäillään aiheuttaneen helikopterin maahansyöksyn. Jos droonin lennättäjä todetaan syylliseksi, olisi kyseessä ensimmäinen tämänkaltainen turma.
Lennättäminen ei saa aiheuttaa häiriöitä ulkopuolisille. Esimerkiksi mökkimaisemassa taajaan pörräävä laite voi häiritä jo melullaan. Saatat lisäksi syyllistyä salakatseluun, vaikka et edes tallentaisi tai julkaisisi kuvia naapurin mökkirannasta. Ja ei – et saa ampua alas naapurin kopteria, vaikka se kuinka häiritsisi!
Tarpeen mukaan
Ennen droonin ostoa kannattaa miettiä, millaiseen käyttöön se tulee.
Satunnaiseen pörräilyyn ja hupikuvaamiseen riittää kevyt, helposti kuljetettava ja edullinen kopteri. Jos taas haluat laadukasta jälkeä ja varmaa toimintaa, tarvitset laitteen, jossa on laadukas kamera ja jonka akkukapasiteetti riittää muutamaa minuuttia pidempään lennätykseen.
Bonusta ovat gps-toiminnot, joilla kopterin saa esimerkiksi pysäköityä taivaalle tiettyyn koordinaattipisteeseen tai ajamaan halutun reitin. Moni drooni osaa myös palata gps-avusteisesti lähtöpaikkaansa vian tullen tai akun tehon hiipuessa.
- Drooni on kauko-ohjattava ja ilman pilottia lentävä ilma-alus.
- Drooni suomennetaan myös lennokiksi ja kuvauskopteriksi.
- Yleisnimitys on RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems).
- Alun perin sana drone tarkoitti ampiaisen surisevaa ääntä.
- Ammattilaisilla on käytössään Suomessa yli 2 300 droonia.
Lue lisää:
www.droninfo.fi
kamerakopterit.fi
Paikantaa viat sähkölinjasta
Drooni on hyvä työkalu voimalinjojen yksittäisten vikojen paikantamisessa. Drooni voi nopeuttaa vian paikantamista jalan tai moottorikelkoilla kulkeviin partioihin nähden. Kopterista on paljon apua vaikeissa maastoissa ja sillä pääsee tutkimaan voimalinjan komponentteja hyvin läheltä virtaa katkaisematta.
Haasteitakin riittää. Talvimyrskyn myllätessä ei droonista ole hyötyä, koska sää ei salli turvallista lennättämistä. Laajan häiriötilanteen selvittämisessä taas törmätään kannattavuuteen. Drooneja ja niitä käyttäviä miehistöjä tarvittaisiin useita, eikä yksi drooni toisaalta pysty tarkastamaan kovin pitkää osuutta voimalinjasta kerralla.
Voimalinjojen vikojen kartoituksen ohella drooneja käytetään esimerkiksi kaukolämpöverkkojen lämpövuotojen paikantamiseen lämpökuvauksella. Myös viranomaiset, kuten poliisi ja pelastuslaitokset, käyttävät kuvauskoptereita.
