Metsäenergiaan voi yhdistää myös ilmastometsätalouden ja palometsänhoidon

Julkaistu 12.8.2020

Keskilämpötilan nousu, äärevät sääilmiöt ja maailman metsäpalot ovat nykypäivää. Euroopan unionin yhteisiä ilmastopäämääriä tavoitellen olemme lupautuneet luopumaan sekä kivihiilestä että turpeesta. Kaukolämmön ja sähkön voimalat tarvitsevat enemmän energiapuuta. Metsähakkeelle on 2020-luvulla kasvava kysyntä.

Olemme kehittäneet uuden sukupolven energiapuun tuotantoa lähes puoli vuosisataa. Alkunsa kehitys sai 1970-luvun öljykriiseistä. Vuonna 1978 asetettu Energiametsätoimikunta arvioi maamme hakkuutähteen ja pienpuun tuotannon mahdollisuudeksi noin 20 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Kokonaishakkuumme (tukki- ja sellupuu) oli silloin tasolla 55-60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Toimikunnan suositusten jälkeen alkoi kunnallisten hakevoimaloiden ja kaukolämpöverkkojen rakentaminen. Tekniikka kehitti 1980-luvulta lähtien leijupetipolton, jolla puuperäisen sähkön ja lämmön tuotanto tuli mahdolliseksi alueellisissa voimaloissa.

1990-luvun alun merkittävä hanke oli Itä-Suomen Puuvoima -projekti. Silloin kolmannekselle Itä-Suomen puusta ei ollut käyttöä. 

Puuvoima-projekti kannusti Itä-Suomen kuntia ja aluevoimaloita lisäämään metsäenergiaa. Puuvoimalla saadaan tuhansia työpaikkoja. Puuvoima parantaa Itä-Suomen aluetaloutta. Kotimainen puuvoima parantaa ulkomaan kaupan tasetta. Puuvoima on saasteetonta fossiilivoimaan ja ydinvoimaan verrattuna. Puuvoima parantaa metsiemme tuottoa kohentamalla nuorten metsien hoitoa. Puuvoima parantaa energiamme huoltovarmuutta.

Kuorma-auto kaataa hakekuorman.

Itä-Suomen Puuvoima-projektin virikkeillä oli osansa Savon Voiman polttoaineiden osuuden kehitykseen. 1990-luvun alussa yhtiön polttoaineiden jakauma oli kaksiosainen. Kaksi kolmannesta oli fossiilista: raskasta ja kevyttä polttoöljyä sekä nestekaasua. Yksi kolmannes oli turvetta.

Puuperäiset polttoaineet tulivat mukaan 1992. Vuonna 2017 niiden osuus oli jo 48 prosenttia. Turpeen osuus oli 38 prosenttia. Polttoöljyistä sekä nestekaasusta saatiin enää 4 prosenttia. Loput 10 prosenttia oli Savon Voiman ulkopuolelta ostamaa lämpöenergiaa.

Kuluneen neljännesvuosisadan myötä Savon Voiman energiapuun vuosikäyttö kasvoi nollasta 400 000 megawattituntiin. Laskettuna rasikuivaksi pienpuuksi (kosteutta 40 %) se vastaa 0,2 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Savon Voiman määrätietoinen siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on biotalouden malliesimerkki niin Suomelle, muille Pohjoismaille kuin koko EU:lle.

2000-luvun puolella ymmärrämme, että pienpuun ja hakkuutähteen korjuulla on pelkkää energiataloutta laajempi merkitys. Kyseessä on kahdella tapaa tehostuva metsänhoito.

Ensiksi, metsiemme ilmastoarvo nousee, kun hoidamme taimikoita ja ensiharvennuksen metsiä niin, että jatkossa puuston kuutiomäärä ja puuston vuotuinen kuutiokasvu molemmat kohenevat. Samalla vahvistuu metsiemme hiilivarasto.

Esimerkki 2010-luvun hiilimetsänhoidon kehityksestä on Pohjois-Savon maakunta. Luonnonvarakeskus on mitannut sen metsät tarkoin puulaskennoin viimeksi kausille 2009-2013 ja 2014-2018. Ensimmäisellä kaudella maakunnassa oli puustoa 184 ja toisella kaudella 188 miljoonaa kuutiota.

Samassa suhteessa nousi maakunnan hiililuku. Se lasketaan alkuainehiilen summana rungoista, latvuksista, oksista ja juurista, maakunnan koko pinta-alaa kohti. Ensimmäisellä kaudella Pohjois-Savon hiililuku oli 37,7 ja toisella kaudella 38,8 tonnia hiiltä hehtaarilla. Se on merkittävästi suurempi kuin Suomen keskimääräinen hiililuku 28,8 tonnia hiiltä hehtaarilla, vuodelle 2016.

Energiapuun haketus.

Tukki- ja sellupuun hakkuista huolimatta Pohjois-Savon ilmastometsätalous vahvistuu. Siihen antoivat osansa 1990-luvun puuvoima-ajattelu sekä kasvatusmetsien hoitoa avittaneet pienpuun energiakäyttö ja ensiharvennukset.

Toiseksi, metsäenergia ja metsänhoito kytkeytyvät metsäpaloihin. Aihe pääsi maailman eturiviin syksyllä 2018, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili Kalifornian metsäpalojen alueella. Hän kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. 

Paloturvallisessa suomalaisessa mallissa viljelymetsää hoidetaan säännöllisin harvennuksin niin, että viereisten runkojen paloherkät, kuivat oksat eivät enää syleile toisiaan. Pääosaa Kalifornian metsiä ei hoideta tällä periaatteella. 

Toiseksi, paloturvallisessa mallissa harvennushakkuissa korjataan myytäväksi paitsi teollisuuden hamuama runkopuu, myös nykypäivän lämpö- sekä sähkövoimaloihin menevät oksat, latvukset ja ylimääräinen pienpuu. Korjuukoneet korjaavat ja kuljettavat energiapuun metsäautotien varteen, missä se haketetaan. Lopulta energiapuu palaa voimalassa hallittuna hyötypalona, ei metsässä holtittomana maastopalona.

Tarkastellen neljännesvuosisataa taaksepäin Itä-Suomen ei tarvinnut kokea yhtään järkyttävää metsäpaloa. Viimeksi 2018 järkyttäviä metsäpaloja oli Kalifornian lisäksi myös Venäjällä ja Ruotsissa.

Myös palometsänhoitoa kannattaa muuttuneessa ilmastossamme kehittää, tehostamalla pienpuun ja hakkuutähteen korjuuta Itä-Suomen, koko Suomen ja koko Euroopan voimaloihin.

Veli Pohjonen

Veli Pohjonen

Veli Pohjonen.

Mitä uutta?

Varo sähkökaapelia, kun kaivat – selvitä kaapelin sijainti etukäteen

Jos kaivutyöt ovat ajankohtaiset alueella, jolla voi olla sähköjohtoja, selvitä niiden sijainti etukäteen. Kaapelinäyttöpalvelu auttaa paikallistamisessa.
Lue lisää

Verkossa,
14.4.2021

Joroisten Maaveden vesivoimalaitos on otettu saneerauksen jälkeen tuotantokäyttöön

Savon Voima on uusinut Maaveden vesivoimalaitoksen loppuun palvelleet voimalaitoskoneistot ja -automaation. Uusitun laitteiston myötä laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pienenee, sillä turbiinirakenteissa ei käytetä öljyjä vaan voiteluaineena on vesi.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
9.4.2021

Savon Voima Oyj:n yhtiökokoustiedote 2021

Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2021 Siilinjärvellä. Emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta vahvistettiin yhtiökokouksessa.
Lue lisää

Ajankohtaista,
9.4.2021

Onko sähkölaite turvallinen? Tarkista nämä, kun ostat sähkölaitteita verkkokaupasta

Sähkölaitetta ostaessa on hyvä tarkistaa muutama asia, etenkin jos olet tekemässä ostoksia verkkokaupassa EU-alueen ulkopuolella. Myös vastuu voi olla yllättävää näissä tilanteissa.
Lue lisää

Kotona,
7.4.2021

Sähköasemakatkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon

Lauantaina 3.4.2021 klo 5.45 laukesi Fingridin asemalta Iloharjusta katkaisija Suonenjoen suuntaan aiheuttaen laajan sähkökatkon, joka koski noin 23 000 asiakasta Suonenjoen, Rautalammin, Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden, Maaningan ja Karttulan alueilla.
Lue lisää

Häiriöt,
3.4.2021

Toivon pilkahduksia järvitaimenelle

Järvitaimenella ei mene hyvin. Vaeltavat kannat ovat vuosikymmenten mittaan kärsineet muun muassa uittoon, voimantuotantoon tai vesistöjen säännöstelyyn liittyvien ruoppausten ja patoamisten, ravinnekuormituksen sekä tehostuneen kalastuksen johdosta. Energiayhtiönä emme ole jääneet katselemaan tilannetta sivusta.
Lue lisää

Blogi, Ympäristö,
1.4.2021