Tiedätkö, miten sähkö kulkee? Tunnistatko erilaiset johdot?

Julkaistu 17.3.2021

Ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla nyt myös haja-asutusalueilla. Osa verkosta tulee jatkossakin jäämään maanpinnan yläpuolelle ilmajohdoiksi. Tiedätkö, miltä ne näyttävät maastossa?

Sähkö tuotetaan voimalaitoksilla, joilta se siirretään Fingrid Oy:n ylläpitämään valtakunnalliseen kantaverkkoon. Sen jännite on 110, 220 tai 400 kilovolttia. Sähköasemalla jännite muunnetaan jakeluverkkoon sopivaksi, oman verkkoyhtiön jaettavaksi eteenpäin käyttäjille. Keskijänniteverkossa jännite on yleisimmin 20 kilovolttia. Jakelumuuntamossa jännite muunnetaan edelleen 400 volttiin jaettavaksi pienjänniteverkossa koteihin. Kodit yhdistyvät pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla, joka tuo virran sähköpääkeskukseen, josta sähkö jaetaan edelleen erilaisten kodinkoneiden ja laitteiden tarpeisiin.

Suurjännitejohdot tunnistat eristinlautasista

Valtakunnallisessa kantaverkossa käytetään 110–400 kilovoltin suurjännitejohtoja. Lisäksi 110 kilovoltin johtoja on käytössä sähkönjakelussa myös alueellisilla verkkoyhtiöillä. Suurjännitteisillä voimajohdoilla siirretään sähköä pitkiä etäisyyksiä voimalaitoksilta lähemmäksi kulutuskeskuksia. Ne voit tunnistaa eristinketjun pituudesta ja eristinlautasten lukumäärästä.

Johdon jännite Eristinketjun pituus Eristinlautasten lukumäärä
110 kV noin 1 metri 6–8 kpl
220 kV noin 2 metriä 10–12 kpl
400 kV noin 4 metriä 18–12 kpl

Keskijännitteinen ilmajohto on etävalvottu

Keskijänniteverkko (20 kV) kulkee sähköasemien ja jakelumuuntamoiden välillä. Ilmajohtoja näet tavallisimmin teiden varsilla. Tunnistat sellaisen yleisimmin orsirakenteesta, jossa on kolme johtoa joko pienissä koukuissa tai eristimellä erotettuina pylväästä. Ilmajohto on herkkä häiriöille. Osa johdoista on korvattu kaapeloinnilla. Keskijänniteverkko on etävalvottu, joten siinä näkyvät häiriöt näkyvät verkkoyhtiön valvomossa.

Käytössä on myös musta, kierteinen 1 kV:n linja, joka sietää enemmän puiden painoa ja on vähemmän herkkä häiriöille. Tunnistat sen johdosta roikkuvasta ruskeasta kolmiosta ja keltaisesta nauhasta pylvään päässä. Se ei ole etävalvonnan piirissä.

Pienjännitelinja kulkee muuntamolta kotiin

Pienjännitejohto on yleensä musta, kierteinen, ns. AMKA-kaapeli. Se siirtää sähkön loppukäyttäjälle. Pienjännitejohto ei ole etävalvottu.

Erotatko sähkölinjan puhelinlinjasta?

Maastossa kulkee vielä puhelinkaapeleita. Ne ovat mustaa lakritsipötköä muistuttavaa johtoa. Puhelinkaapeli voi kulkea sähköjohdon kanssa samassa pylväässä, usein alimmaisena. Pelkkä puhelinlinja on yleensä sähkölinjaa matalampi. Puhelinlinjan hoito ei kuulu sähköyhtiölle.

Mitä uutta?

Varo sähkökaapelia, kun kaivat – selvitä kaapelin sijainti etukäteen

Jos kaivutyöt ovat ajankohtaiset alueella, jolla voi olla sähköjohtoja, selvitä niiden sijainti etukäteen. Kaapelinäyttöpalvelu auttaa paikallistamisessa.
Lue lisää

Verkossa,
14.4.2021

Joroisten Maaveden vesivoimalaitos on otettu saneerauksen jälkeen tuotantokäyttöön

Savon Voima on uusinut Maaveden vesivoimalaitoksen loppuun palvelleet voimalaitoskoneistot ja -automaation. Uusitun laitteiston myötä laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pienenee, sillä turbiinirakenteissa ei käytetä öljyjä vaan voiteluaineena on vesi.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
9.4.2021

Savon Voima Oyj:n yhtiökokoustiedote 2021

Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2021 Siilinjärvellä. Emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta vahvistettiin yhtiökokouksessa.
Lue lisää

Ajankohtaista,
9.4.2021

Onko sähkölaite turvallinen? Tarkista nämä, kun ostat sähkölaitteita verkkokaupasta

Sähkölaitetta ostaessa on hyvä tarkistaa muutama asia, etenkin jos olet tekemässä ostoksia verkkokaupassa EU-alueen ulkopuolella. Myös vastuu voi olla yllättävää näissä tilanteissa.
Lue lisää

Kotona,
7.4.2021

Sähköasemakatkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon

Lauantaina 3.4.2021 klo 5.45 laukesi Fingridin asemalta Iloharjusta katkaisija Suonenjoen suuntaan aiheuttaen laajan sähkökatkon, joka koski noin 23 000 asiakasta Suonenjoen, Rautalammin, Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden, Maaningan ja Karttulan alueilla.
Lue lisää

Häiriöt,
3.4.2021

Toivon pilkahduksia järvitaimenelle

Järvitaimenella ei mene hyvin. Vaeltavat kannat ovat vuosikymmenten mittaan kärsineet muun muassa uittoon, voimantuotantoon tai vesistöjen säännöstelyyn liittyvien ruoppausten ja patoamisten, ravinnekuormituksen sekä tehostuneen kalastuksen johdosta. Energiayhtiönä emme ole jääneet katselemaan tilannetta sivusta.
Lue lisää

Blogi, Ympäristö,
1.4.2021