MottiNetistä apua sähkölämmittäjälle
Marjokankaan Pilkkeen yrittäjän, Marko Pesosen kuljettama kuorma-auto kaartaa lokakuisena aamuna Kalervo Saastamoisen pihaan. Toimituksessa on lavallinen, eli 20 kpl 60 litran verkkosäkkeihin pakattua kuivaa koivuklapia. Säkeissä klapit ovat siististi samansuuntaisina, joten määrä on 1,98 irtokuutiometreinä. Säkit ovat helppoja käsitellä, niissä olevat puut voi viedä vaikka sellaisenaan sisään. Normaalisti lavoja siirrellään pumppukärrillä, mutta nyt Markolla on mukana kumipyörävankkurit, jossa klapit kulkevat vaikeammassakin maastossa.
Selkeät suunnitelmat
– Ideana on tuottaa parempilaatuista polttopuuta kuin kilpailijoilla ja tarjota asiakkaille parempaa palvelua. Tavoitteena on saada myös parempi hinta vastineeksi pidemmälle viedystä kokonaisuudesta, kertoo Pesonen. – Jonakin päivänä voimme olla Suomen suurin polttopuun toimittaja, kasvamisen mahdollisuudet on otettu huomioon tuotantoketjun kaikilla osa-alueilla. Asiakkaan tarpeista lähtevän liikeidean lisäksi vastuullisuus on mukana kaikessa tekemisessä. Käytämme raaka-aineena vain kotimaista puuta, jonka pyrimme ostamaan suoraan metsänomistajilta ja maksamaan heille vähän korkeampaa hintaa kuin teollisuus. Alle 200 kilometrin säteellä sijaitsevien leimikoiden korjuun hoitavat metsänomistajat itse, tai sitten meidän paikalliset sopimusurakoitsijamme. Parhaillaan on käynnistymässä hanke, jossa tarjoamme työmahdollisuuksia pitkään työttöminä olleille klapituotannon eri tehtävissä. Toimimme konkurssiin menneen talotehtaan tyhjiksi jättämissä tiloissa, joihin tällä on saatu uutta elämää, luettelee Pesonen. – Vastuullista on myös toimittaa asiakkaille polttopuut silloin kun he niitä tarvitsevat. Jotkut voivat odottaa toimitusta vähän pidempään ja silloin pystymme pienentämään hiilijalanjälkeä yhdistämälle toimituksia ja ajamaan itse täysillä kuormilla. Ja jos puut ovat asiakkaalta ihan loppu, voimme lähettää vaikka yhden lavallisen kuljetusliikkeen toimittamana.
Kuivaamo tuotannon sydämenä
Talotehtaan tarpeisiin aikanaan rakennetussa kuivaamossa on kuusi erillistä kamaria, joista käytössä on tällä hetkellä vasta yksi. – Sinne sopii kerrallaan noin 100 kuutiometriä klapeja, jotka kuivuvat verkkosäkeissä. Kuivausaika on kuusi vuorokautta, pienillä investoinneilla sitä on mahdollista vielä lyhentää ehkä parilla vuorokaudella ja säästää näin kustannuksia, kertoo Pesonen. – Kuivaamon toimintoja ohjataan tietokoneella, valittujen klapien sisälle poratut anturit kertovat puiden lämpötilan ja kosteuden, energia tulee kaukolämmöstä. Tarvittaessa voimme vuokrata käyttöömme useampia kamareita sitä mukaa kun tuotantomäärät kasvavat.
Valtaosa polttopuun myyjistä kuivaa edelleen klapit perinteisesti auringon ja tuulen voimalla. Koneelliseen kuivaamiseen investoivia yrittäjiä tulee kuitenkin koko ajan lisää. Menetelmässä on paljon etuja, vaikkakin kustannukset ovat korkeampia. Kysynnän vaihteluihin reagoiminen on helpompaa silloin kun tuotantoa voidaan säädellä myynnin toteutumisen mukaan. Tämä on tullut esille erityisesti nyt vallitsevassa tilanteessa, kun monelta myyjältä alkavat kevätauringossa kuivatut puut loppua. Klapeja myydään ja raakapuuta ostetaan suunnilleen samassa tahdissa, jolloin varastossa seisovaan puuhun ei sitoudu niin suuria pääomia, eikä isoja varastotiloja tarvita. Asiakkaan kannalta tärkeimpänä on kuitenkin puiden laatu. Luonnonmenetelmillä on vaikea päästä niin korkeaan laatuun kuin koneellisessa kuivauksessa. Klapit ovat varmasti kuivia asiakkaalle toimitettaessa ja puun pinta pysyy vaaleana.
Määrätietoisesti eteenpäin
Marko Pesonen tietää millaista puun käsittely on ja häntä kiehtoo sen olomuodon muuttuminen ja koko polttopuuprosessin hallinta. Ensimmäiset kokemukset on hankittu 11-vuotiaana miehenalkuna moottorisahan kanssa metsässä. Niistä ajoista on myös arpi sääressä, joka muistuttaa leikkaavien terien tuomista vaaroista. Työkseen Marko on pyörittänyt puunhankinta- ja korjuupalvelua, joten puukauppa on tuttua. – Polttopuiden tuotanto on aloitettu viime keväänä, ensimmäiset kuukaudet näyttävät lupaavilta. Toki markkinatilannekin on nyt hyvä, kun polttopuu on taloudellisesti erittäin kilpailukykyinen lämmönlähde. Toimimme vuokratiloissa mutta alkuinvestoinnit ovat siitä huolimatta isot. Jo klapikoneen ja sitä pyörittävän traktorin hankinta vei yli 20000 euroa. Sen lisäksi on ostettu kuorma-auto ja aika paljon pienempää tavaraa. Raakapuun osto ja prosessissa olevat puuerät sitovat nekin käyttöpääomaa. Tähän asti on pärjätty oman perheen voimin, lapsia on kuusi ja he kaikki, 13-vuotiasta nuorimmaista myöten, ovat saaneet osallistua toimintaan ja samalla tuntumaa työntekoon.
