Sähköllä lämmitettävä ulkokylpyallas, palju, luo kesän tunnelman keskelle talvi-iltaa

Julkaistu 22.11.2017

Sähkölämmitteinen palju sopii kiireisillekin. Se on tehnyt Tarja ja Jussi Nyyssösestä paljuriippuvaisia. Sähkö pärjää käyttökuluissa puulle ja voittaa vaivattomuudessa.

Kun ilta hämärtyy, siirtyvät Tarja ja Jussi Nyyssönen saunasta terassin kylpypaljuun. Kylmä sää ei haittaa, sillä vedessä on lämmintä. Tähän vuodenaikaan luonto on hiljaa mutta maisema ennallaan. Edessä avautuu järvi, eikä asutusta näy. Illan yhä pimentyessä vain kaupungin keskustan valot heijastuvat taivaalle.

Varkautelaispariskunta naurahtaa, että aiemmin he olivat melkeinpä paljuvastaisia. Olihan koti jo valmiiksi järven rannalla. Oli rantasauna. Lisäksi tuttavaperheen puilla lämmitettävä palju vaikutti työläältä käyttää. Jos lämmitti liian vähän, vesi jäi viileäksi, jos taas liikaa, ei kylpyyn ollut asiaa. Eikä puun kanssa pelaamiseen oikein tuntunut löytyvän aikaakaan kiireisen työelämän takia. Sitten Kanarian-­lomalla iski oivallus.

– Pääsin istumaan sähkölämmitteiseen Jacuzziin. Sanoin Jussille, että haluan tällaisen, Tarja Nyyssönen muistaa.

Kiireisen nykyihmisen valinta

Sähkölämmitteinen palju lämpenee kylpykuntoon yksinkertaisesti nappia painamalla. Polttopuiden hankintaa, varastoimista, tulipesän täyttämistä ja palamisen tarkkailua ei tarvita. Ei synny roskaa, ei naapureita kiusaavaa savuhaittaa, ei tuhkien tyhjennystarvetta. Myös kylpyveden lämmönsäätö on helppoa: valitse asteluku termostaatista.

Jussi Nyyssönen laskee, että perheen hankkimassa eristetyssä ja kannellisessa TopSpa XS Poly -ulkoporealtaassa vesi jäähtyy kesällä noin asteen vuorokaudessa. Jos kylpyä käyttää pari kolme kertaa viikossa, riittää tunnin lämmitys nostamaan veden lämpötilan takaisin miellyttävään kylpykuntoon. Se taas on pariskunnan mielestä +38 astetta kesällä, talvella hieman enemmän.

Paljun vesi pitää vaihtaa 3–4 kertaa vuodessa, käytön aktiivisuuden mukaan. Jos altaan täyttää kylmällä vedellä, kolmen kilowatin sähkövastus nostaa Nyyssösten kokemuksen mukaan paljun lämpötilaa noin 1,5 astetta tunnissa. Ihan heti veden vaihdon jälkeen ei siis kylpyyn pääse. Kiireisempi täyttääkin altaan lämpimällä vedellä. Markkinoilla on myös suurempia, kuuden ja yhdeksän kilowatin paljumalleja.

Nyyssösten mukaan veden lämmitys maksaa keskimäärin viisikymmentä senttiä vuorokaudessa. Palju ei ole tuonut merkittävää lisää sähkölämmitteisen omakotitalon energialaskuun. Helppoa on paljun huoltokin. Suodatinjärjestelmä puhdistaa kierrätettävää kylpyvettä. Suodattimet taas puhdistetaan tai vaihdetaan säännöllisesti. Kun vesi vaihdetaan, pyyhitään paljun sisäpinnat.

– Yllätyksiä ei ole tullut vastaan, ellei yllätykseksi laske sitä, miten vaivatonta paljun kanssa on ollut, Tarja Nyyssönen sanoo.

Käyttökuluiltaan edullinen

Korsnäsissä toimiva Oy SpaDealers Ab on laskenut vertailuja puu-, kaasu- ja sähkölämmitteisen paljun energiankulutuksesta ja lämmityskustannuksista.

Tuhannen vesilitran paljun lämmittäminen kylpykuntoon koivuhaloilla maksaa reilut kuusi euroa. Kaasulla paljun lämmittäminen kylmästä kylpykuntoon vie parisen tuntia, kuluttaa nelisen kiloa kaasua ja maksaa pyöreästi kahdeksan euroa. Sähkölämmityksen kertahinnaksi tulee puolestaan noin kuusi euroa. Eristettyjen paljumallien ylläpitolämmitys ja vedensuodattimen käyttö maksavat noin 50 senttiä vuorokaudessa päälle. Sähkö siis pärjää jopa puulle kuluissa ja voittaa sen vaivattomuudessa.

Perussähköpaljun saa jo muutamalla tuhannella eurolla kookkaimpien ja täysin varusteltujen mallien hintojen yltäessä 30 000 euron tuntumaan. Markkinoilla on myös paljumalleja, joissa sähkövastus on yhdistetty puu- tai kaasulämmitykseen.

Puhdas vesi on  kaiken perusta

Puhtain vesi paljuun saadaan hanasta. Järvi- tai kaivovesi on halvempaa mutta laadultaan huonompaa. Bakteerien ja levien takia veteen joutuu lisäämään desinfiointiaineita. Jos paljusta lisäksi puuttuu veden suodatusjärjestelmä, vesi pitää vaihtaa jopa jokaisen kylpykerran jälkeen. Toinen avainasia on henkilökohtainen hygienia. Paljuun ei mennä hikisenä tai aurinkovoiteet iholla vaan vasta suihkun jälkeen. Hikinen auringonpalvoja likaa kylpyvettä jopa 200 kertaa enemmän kuin suihkun kautta paljuun astuva. Silti paljun vettä ja suodatinlaitteistoa on puhdistettava kemiallisesti. Tarkoitukseen on esimerkiksi tabletteja, jotka lisätään veteen määrävälein. Vedenkierrätystoiminnon kytkeminen päälle kierrättää desinfiointiaineen läpi laitteiston. Myös kloorittomia vaihtoehtoja on tarjolla.

Paljun vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti. Veden happamuusarvon (pH) saa selville liuskatestillä – paperiliuska muuttaa väriään veden happamuuden mukaan. Sopiva pH-arvo on 7,2–7,6.

Mitä uutta?

Varo sähkökaapelia, kun kaivat – selvitä kaapelin sijainti etukäteen

Jos kaivutyöt ovat ajankohtaiset alueella, jolla voi olla sähköjohtoja, selvitä niiden sijainti etukäteen. Kaapelinäyttöpalvelu auttaa paikallistamisessa.
Lue lisää

Verkossa,
14.4.2021

Joroisten Maaveden vesivoimalaitos on otettu saneerauksen jälkeen tuotantokäyttöön

Savon Voima on uusinut Maaveden vesivoimalaitoksen loppuun palvelleet voimalaitoskoneistot ja -automaation. Uusitun laitteiston myötä laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pienenee, sillä turbiinirakenteissa ei käytetä öljyjä vaan voiteluaineena on vesi.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
9.4.2021

Savon Voima Oyj:n yhtiökokoustiedote 2021

Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2021 Siilinjärvellä. Emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta vahvistettiin yhtiökokouksessa.
Lue lisää

Ajankohtaista,
9.4.2021

Onko sähkölaite turvallinen? Tarkista nämä, kun ostat sähkölaitteita verkkokaupasta

Sähkölaitetta ostaessa on hyvä tarkistaa muutama asia, etenkin jos olet tekemässä ostoksia verkkokaupassa EU-alueen ulkopuolella. Myös vastuu voi olla yllättävää näissä tilanteissa.
Lue lisää

Kotona,
7.4.2021

Sähköasemakatkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon

Lauantaina 3.4.2021 klo 5.45 laukesi Fingridin asemalta Iloharjusta katkaisija Suonenjoen suuntaan aiheuttaen laajan sähkökatkon, joka koski noin 23 000 asiakasta Suonenjoen, Rautalammin, Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden, Maaningan ja Karttulan alueilla.
Lue lisää

Häiriöt,
3.4.2021

Toivon pilkahduksia järvitaimenelle

Järvitaimenella ei mene hyvin. Vaeltavat kannat ovat vuosikymmenten mittaan kärsineet muun muassa uittoon, voimantuotantoon tai vesistöjen säännöstelyyn liittyvien ruoppausten ja patoamisten, ravinnekuormituksen sekä tehostuneen kalastuksen johdosta. Energiayhtiönä emme ole jääneet katselemaan tilannetta sivusta.
Lue lisää

Blogi, Ympäristö,
1.4.2021