Tulevaisuuden haja-asutusalueiden sähköverkkoa suunnitellaan nyt asiakasta kuunnellen

Yhteiskunnassa ja toimialalla on tapahtumassa muutostrendejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi alueelliseen sähkönkäyttöön. Yhteistä muutostekijöille on, että sähköenergian ja -tehon keskinäinen suhde on muuttumassa siten, että energian painoarvo on pienenemässä ja tehon osuus kasvamassa. Tämä kehitys on kriittinen tulevaisuuden sähköverkon mitoittamisessa.

– Verkkoyhtiöissä toimitusvarmuustavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2028 tai 2036 mennessä edellyttää valtavia investointeja ja painopiste on siirtymässä taajamista haja-asutusalueille. Nyt on tärkeää osata tunnistaa ja ennakoida muutostrendit ja tulevat asiakastarpeet, jotta noin 40–50 vuotta pitoajaltaan olevat investoinnit osataan tehdä oikealla tavalla ja järkevästi aikatauluttaen, kertoo Savon Voima Verkon käyttö- ja kehityspäällikkö Sami Viiliäinen.

Asiakas ja muutostrendit osoittavat verkostoratkaisujen suunnan

Sähkönkäyttäjä oli tutkimuksessa kaiken keskiössä. Tulevaisuuden sähkönkäyttäjän määrittelyssä oli apuna etäluennan avulla saatu tarkka tieto nykyisestä sähkön käytöstä ja muutosten suuntaa ja vauhtia arvioitiin mittausdatan pohjalta. Tutkimuksessa luoduilla skenaarioilla saatiin osviittaa siitä, millainen on tekniikan kehitysvauhti ja sähkönkäyttäjän todellinen sähköntarve oma tuotanto huomioon ottaen sekä millainen määrä erilaisia sähkönkäyttäjiä haja-asutusalueella ylipäätään on 2030-luvulla.

– Tutkimuksessa haastateltiin asiakkaita muun muassa kiinteistöjen ennakoiduista muutoksista, joita ovat esimerkiksi lämmitystapa tai käytön mahdollinen loppuminen. Lisäksi tiedusteltiin kiinnostusta hajautetun tuotannon, kuten aurinkopaneelien hankintaan tai sähköautoiluun, Viiliäinen täsmentää.

Tutkimuksessa tarkasteltuja muutostrendejä olivat muuttoliike maaseudulta keskustaajamiin ja edelleen suurempiin kaupunkeihin, liikenteen sähköistyminen, aurinkosähkön tuotanto, ilmastonmuutoksen aiheuttama keskilämpötilan nousu, lämmitystapamuutokset, toimitusvarmuustavoitteiden kasvu ja investointien seurauksena kohonneet siirtohintaerot kaupunkiyhtiöiden sekä haja-asutusalueella toimivien verkkoyhtiöiden välillä.

– Kun näiden trendien vaikutukset asiakkaiden sähkönkäyttöön sekä sähköverkon eri osien tilanteisiin tunnistettiin, syntyi lopputuloksena konkreettinen tsekkilista suunnittelun käyttöön, jonka avulla investoinnit osataan paremmin aikatauluttaa, Viiliäinen kertoo.

Arvokasta tietoa käytännön toimintaan ja lisätutkimuksille

Hankkeessa saavutetut tulokset ilmentävät sitä haasteellisuutta, mitä liittyy erityisesti muuttoliikkeen ennustamiseen ja taantuvien alueiden sähkönjakeluinfrastruktuurin kehittämiseen. Tulokset tukevat käsitystä, että useissa skenaarioissa verkossa siirrettävän sähköenergian määrä vähenee, mutta tehot kasvavat. Sähköverkon mitoituksen kannalta tämä on haasteellista, koska verkon siirtokapasiteetti määräytyy huipputehojen perusteella. Tulokset osoittavat kuitenkin, että muun muassa asiakasjoustolla, siirtohinnoittelun kehittymisellä ja uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan myötävaikuttaa sähkönjakelun kustannustehokkaaseen kehittymiseen.

Verkkojen omaisuuden hallinnan, verkostosuunnittelun ja -mitoittamisen näkökulmasta kohdekohtainen sähkönkäytön seuranta, avoimien tietoaineistojen hyödyntäminen sekä asiakaskontaktointi ovat keskeisessä roolissa. Tämä konkretisoituu erityisesti pienjänniteverkkojen saneeraussuunnittelussa, koska pienjänniteverkkojen kokonaispituudesta jopa 50–65 prosenttia palvelee vain yhtä asiakasta. Sähkön kysynnässä tapahtuvat muutokset näkyvät ja vaikuttavat siis voimakkaasti verkon kehittämisperiaatteisiin.

– Tutkimuksessa havaittiin myös, että yhtä oikeaa investointitapaa ei ole, vaan verkostoratkaisu tulee aina valita kuhunkin toimintaympäristöön soveltuvaksi – myös alueellisesti yhtiöiden sisällä. Kustannustehokkaimmaksi tavaksi kokonaiskustannusten perusteella osoittautui tutkimukseen osallistuneiden yhtiöiden soveltama ns. sekaverkko, kertoo Viiliäinen ja jatkaa, – sekaverkko tarkoittaa sitä, että sähköverkkoa kehitetään useilla eri toimenpiteillä, kuten maakaapeloimalla, siirtämällä ilmajohtoverkkoa tien varsille, pitämällä verkostoautomaation aste korkeana ja hoitamalla vierimetsiä harkituissa kohteissa tarvittaessa leventämällä johtokatuja aina puuvarmaksi saakka.

– Julkisia tausta-aineistoja on hyvin paljon ja niiden hyödyntämisessä on vielä tutkittavaa ja potentiaalia tarkentaa investointien suunnittelua ja kohdentamista, Viiliäinen toteaa lopuksi.

Tutkimushanke saa jatkoa syksyllä alkavasta uudesta hankekokonaisuudesta

Onnistunut tutkimushanke antoi paljon vastauksia akuutteihin kysymyksiin, mutta myös synnytti uusia aiheita tutkittavaksi. Samat tahot, jotka olivat päättyneen tutkimuksen takana, ovat päättäneet jatkaa yhteistyötä Joustava ja toimintavarma sähkönjakeluverkko -teeman alla.

Uudessa hankkeessa pureudutaan muun muassa joustoresurssien käyttöön osana verkon kehittämistä, käyttötoiminnan parantamiseen sekä muuttuvan säätelyn vaikutuksiin verkkotoiminnassa. Hankkeessa myös tarkennetaan ensimmäisellä jaksolla havaittuja asioita.

Hanke käynnistyy viikolla 34 ja sen on tarkoitus kestää puolitoista vuotta.

Lue lisää: LUT University: Haja-asutusalueen sähköasiakas ja sähköverkko -tutkimushankkeen keskeisimmät tulokset

Lisätietoa:

Sami Viiliäinen
Käyttö- ja kehityspäällikkö
P. 044 723 7503
sami.viiliainen@savonvoima.fi