Sonkajärven Laakajokeen istutettiin satoja yksivuotiaita järvitaimenen poikasia – tavoitteena paikallisen kalakannan muodostuminen
Savon Voiman ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n yhteistyönä istutettiin noin 900 yksivuotiasta järvitaimenen poikasta Sonkajärven Laakajokeen. Aiempina kahtena keväänä vapaaehtoiset istutukset on tehty mätirasioilla, ja nyt istutettiin ensimmäistä kertaa eläviä poikasia. Yksivuotiaat poikaset leimautuvat kokemusten mukaan istutusjokeen hyvin, ja valtaosa selvinneistä jää muodostamaan alueelle paikallista kalakantaa.
Mätiä ovat vaivanneet viime aikoina saatavuusongelmat, joten osittain niiden takia järvitaimenen kotiutusistutukset Laakajokeen toteutettiin nyt tänä keväänä yksivuotiailla poikasilla.
– Toisaalta haluttiin kokeilla myös muutakin istutustapaa. Yksivuotiaat poikaset leimautuvat kokemusteni mukaan istutusjokeen hyvin ja todennäköisesti valtaosa jää jokeen lisääntymään ja muodostamaan paikallista kalakantaa, kertoo tutkija Miika Sarpakunnas Savo-Karjalan Ympäristötutkimukselta.
Istutus tehtiin Laakajokeen ensimmäistä kertaa elävillä yksivuotiailla järvitaimenen poikasilla, joilla uskotaan olevan hyvät selviytymismahdollisuudet erilaisten luonnon olosuhteiden ristitulessa.
– Jos nyt istutetusta määrästä lisääntymisajan eli kolmen tai neljän vuoden jälkeen on vielä kymmeniäkin poikasia jäljellä, niin se olisi ihan hyvä selviytymismäärä. Ottajia kyllä riittää, sillä alueella on monenlaista petoa, esimerkiksi vesilintuja ja minkkejä. Sääolosuhteetkin voivat olla haasteelliset, kun tulvat, kuumuus, kovat pakkaset tai kuivuus uhkaavat.
Laakajoen haasteellisten olosuhteiden vuoksi elävien poikasten istutusten uskotaan tuottavan hieman mätirasiaistutuksia paremmin.
– Mäti-istutukset Laakajoella ovat olleet aiempina vuosina käytännön toteutuksen kannalta aika vaikeita. Maaliskuun puolivälin paikkeilla on ollut lunta ja jäätä todella paljon ja virtaama jään alla pieni. Sopivien paikkojen löytäminen mätirasioille on ollut siksi haasteellista. Istutuksen jälkeen on koittanut vielä tosi kylmiä jaksoja ja hyydettä on muodostunut. Myös kevättulvat ovat näyttäneet ajoittuneen siihen hetkeen, kun poikaset ovat juuri kuoriutuneet, luonnehtii Sarpakunnas.
Nyt istutukset tehtiin hyvissä olosuhteissa, kun pakkaset ja tulvat ovat ohi ja luonto heräilee pikkuhiljaa kesään. Pedot ovat silti aina iso uhkatekijä, mutta joen kunnostuksella ja kiveyksellä on luotu hyvät edellytykset kalanpoikasten selviytymiselle.
– Tuoreet istukkaat ovat huonoja välttelemään predaatiota eli saalistusta kalojen taholta. Kunnostamisella luodaan suojapaikkoja ja tehdään edellytykset, että pikkutaimenet pärjäävät uudessa elinympäristössä. Kunnostamattomaan kohteeseen on aika turha istuttaa poikasia. Laakajoki on kunnostettu hyvin, joten uskon, että kevätaikaisilla elävien poikasten istutuksilla tänne on aika hyvä tuotto, kiittelee Sarpakunnas.
Jotta istutusten tuottoa suhteessa istutusmääriin pystytään arvioimaan, istutusten onnistumista mitataan muun muassa sähkökalastuksilla. Vapaaehtoisia istutuksia toteutettiin tänä keväänä elävillä poikasilla myös Joroisten Huutokoskeen, jonne vapautettiin vastaava määrä istukkaita kuin Laakajokeenkin.
Lisätietoa:
Miika Sarpakunnas
Tutkija, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
P. 050 596 0407
miika.sarpakunnas(at)ymparistotutkimus.fi
Mimma Kuurakka
Ympäristöasiantuntija, Savon Voima Oyj
P. 044 723 7206
mimma.kuurakka(at)savonvoima.fi