Asiakkaat kysyvät sähkön siirrosta – vastauksia yleisimpiin kysymyksiin

1. Mistä siirtohintaerot eri sähköyhtiöiden välillä johtuvat?

Verkkoyhtiön kustannuksista valtaosa syntyy sähköverkon kunnossapidosta, häiriöiden hoidosta sekä verkon uusimis- ja toimitusvarmuusinvestointien rahoittamisesta. Harvaanasutuilla maaseutualueilla etäisyydet ovat pitkiä ja siellä tarvitaan paljon sähköverkkoa yhtä asiakasta kohden, minkä vuoksi verkon toimintakuntoisena pitämisen välttämättömät kustannukset jakautuvat harvalukuisemman asiakasmäärän maksettaviksi. Savon Voima Verkolla on verkostoa asiakasta kohden noin 230 metriä, kun vastaava luku kaupunkiyhtiöillä on tyypillisesti muutamia kymmeniä metrejä.

2. Julkisuudessa on ollut kirjoittelua siitä, että verkkoyhtiöt jopa tekevät yli-­investointeja, jotta verkon arvo kasvaisi ja maksuja saataisiin kerättyä lisää. Mihin tämä liittyy?

Savon Voima Verkko Oy kuten muutkaan sähköverkkoyhtiöt Suomessa eivät tee yli-investointeja. Kukin yhtiö hakee omat ratkaisunsa ja valitsee sen keinovalikoiman, joilla pystytään toteuttamaan lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Joillain se painottuu lähes pelkästään maakaapelointiin ja toisilla taas kaapeloinnin lisäksi metsistä teidenvarsille siirrettäviin ilmajohtoihin. Myös verkostoautomaation rooli sähkökatkojen vähentäjänä on nykyisin merkittävässä roolissa. 

Toimitusvarmuusinvestointeja on myös pystytty siirtämään joissain verkon osissa eteenpäin ajankohtaan, jolloin verkko aikanaan vanhentuu muutenkin. Näissä kohteissa merkittävimpinä toimenpiteinä ovat keskijänniteverkon vierimetsien hoito sekä kuuden vuoden kierrolla tapahtuva johtokatujen raivaus.

3. Kuka valvoo tehtyjen investointien laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta?

Investointeja valvoo Energiavirasto. Kaikki verkkoyhtiöt tekivät Energiavirastolle verkon kehittämissuunnitelman ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja ovat sen jälkeen raportoineet toteuttamistaan kehittämistoimista virastolle kahden vuoden välein. Tarvittaessa virasto puuttuu havaitsemiinsa poikkeamiin ja epäkohtiin.

4. Mitä etua asiakkaalle on verkkoyhtiön paikallisesta omistuksesta? 

Savon Voima Verkko Oy:n omistavat käytännössä verkkoalueen kunnat. Kuntaomistajien ohjaus on ollut selkeä: verkkoyhtiön on toimittava tehokkaasti, ja hinnat on pystyttävä pitämään kilpailukykyisinä haastavista toimintaolosuhteista huolimatta. Kun verot ja tuotot maksetaan omalle alueelle, rakennetaan samalla alueen elinvoimaa ja hyvinvointia.  Olemme myös suuri paikallinen työllistäjä.

5. Nousevatko siirtomaksut jatkuvasti vuoteen 2036 asti, koska toimitusvarmuusinvestointien on kerrottu jatkuvan sinne saakka?

Olemme ennakoineet, että korkea investointitahti tulee meillä jatkumaan vuoteen 2028 saakka, jolloin säävarman sähköverkon piirissä on vähintään 75 % asiakkaistamme. Siihen saakka kustannuspaineet ovat kieltämättä korkeat ja hinnankorotuksilta tuskin kokonaan vältytään. 

Etsimme kuitenkin kaiken aikaa uusia keinoja kustannustason pienentämiseen ja sitä kautta siirtohintojen mahdollisimman pieniin korotuspaineisiin. Toki inflaatio ja esimerkiksi uudet lakisääteiset velvoitteet voivat toteutuessaan aiheuttaa lisäpaineita hinnoittelulle. 

6. Kuinka verkostoinvestoinnit näkyvät asiakkaille?

Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi uusimme joka vuosi noin 1000 km sähköverkkoa tasaisesti eri puolilla toimialuettamme. Vuodesta 2021 alkaen uudet investoinnit tulevat painottumaan vahvasti maaseudulle taajamien ollessa jo lähes kokonaan säävarmassa sähköverkossa. Investointien vaikutus näkyy siinä, että varsinkin suurhäiriötilanteissa säävarmoissa verkon osissa on hyvin vähän jakelukeskeytyksiä. Tämä taas vapauttaa asentajaresursseja taajamien ulkopuolisille alueille korjaustöihin, jolloin vika-ajat myös maaseutualueilla ovat lyhentyneet.

7. Miksi sähköverkkoon pitää nyt lyhyessä ajassa laittaa niin paljon rahaa? Eikö normaali uudistamistahti olisi riittänyt?

Sähkön saatavuuden merkitys kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti, kun fossiilisten energialähteiden käytöstä luovutaan ja siirrytään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Lisäksi mukaan tulevat voimakkaasti kasvavan sähköisen liikenteen sekä pienvoimantuotannon asettamat vaatimukset. Tämän vuoksi sähköverkko on uusittava niin, että yritykset ja kotitalousasiakkaat saavat sähkönsä jatkossa yhä luotettavammin. Myös yhteiskunta on toimillaan tämän päämäärän takana ja aikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle onkin valtiovallan toimesta kirjattu sähkömarkkinalakiin.

8. Mitä vaihtoehtoja asiakkaalla on kiinteälle sähköverkolle?

Kesäkäytössä oleville vapaa-ajan asunnoille on olemassa kiinteän sähköverkon korvaavia ratkaisuja. Asiakas voi hankkia järjestelmän, joka koostuu aurinkokennoista, akuista ja aggregaatista. Ympärivuotiseen asumiseen ei vielä tällä hetkellä ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää, joka korvaisi kiinteän sähköverkon.

9. Miksi kesäasukkaankin täytyy maksaa täyttä siirtomaksua, vaikka mökillä ollaan vain kesäisin ja silloinkin sähköä kuluu hyvin vähän?

Verkkoyhtiön on ylläpidettävä koko sähköverkko jatkuvasti toimintakunnossa riippumatta siitä, käyttävätkö asiakkaat sähköä vai ei. Lisäksi pitkistä keskeytyksistä joudumme lain mukaan maksamaan vakiokorvaukset kaikille riippumatta siitä, onko kohteessa sähkönkäyttöä vai ei.

Verkkoyhtiön kustannuksista yli 80 % on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät riipu mitenkään siitä, kuinka paljon kulloinkin sähköä käytetään. Käytön mukaan muuttuvia kustannuksia verkkoyhtiölle ovat vain verkostohäviöt sekä kantaverkkomaksut. Kiinteitä kustannuksia taas syntyy siitä, että sähköverkkoa on tarkastettava ja pidettävä kunnossa systemaattisesti ja verkkoon syntyvät viat ja häiriöt on korjattava mahdollisimman nopeasti. Keskeinen osa kustannuksista muodostuu sähköverkoston uusimisen rahoittamisesta. Kiinteä sähköverkko on palvelu, joka on luonteeltaan pysyvä ja ympärivuotinen. Verkko on käyttövalmiina aina, kun asiakas tarvitsee sähköä.