Energiapalapeliä ratkaisemassa

Tarkasteltaessa asiaa hieman syvemmin, voidaan havaita, miten suuri muutos meidän 70-luvulta alkaneessa kaukolämmöntuotannossamme on tapahtunut ja mitä kaikkea siinä voikaan vielä tapahtua säilyttäen samalla ne kaikkein oleellisimmat ja jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavat seikat: helppouden ja toimitusvarmuuden.  

Aloitimme kaukolämmössä isot kehitysaskeleet 90-luvulla. Merkittävässä asemassa olleen öljyn käytön osuutta alettiin toden teolla pienentämään ja tällä hetkellä se toimii vain varapolttoaineena ja sen osuus on ollut jo pitkään alle viisi prosenttia. Siirtyminen kiinteisiin polttoaineisiin tarkoitti Savon alueella pääosin turpeen käyttöä ja sen maine oli silloin aivan toista kuin nykypäivänä. Hiljalleen turpeen rinnalle tuli puuta eri muodoissa ja polttoainevalikoima laajeni. Olemme pienentäneet turpeen käyttömääriä systemaattisesti aina vuosituhannen vaihteesta asti laitosten uusimisella sekä energiatehokkuuden parantamisella, mutta muutaman tulevan vuoden aikana muutoksen kulmakerroin muuttuu merkittävästi. Tavoitteemme on, että voimme tarjota kaikille asiakkaillemme täysin hiilivapaata energiaa vuonna 2030. Miten me sen teemme, kun kaukolämpöverkkojakin on niin monta? 

Ratkaisumme löytyy monilta osin läheltä eli metsästä. Uusiutuvien polttoaineiden, kuten puunkäytön lisääminen on aivan ensimmäinen ja merkittävin keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kiertotaloutta toteuttaen lisäämme jatkuvasti erilaisten puuperäisten teollisuuden sivuvirtojen, kierrätyspuun ja metsätähdehakkeiden käyttöä lähialueilta, mutta paljon muutakin on tehtävä. Polttolaitoksiin on tehtävä muutoksia, jotta puuta ylipäätään voidaan polttaa enemmän kuin laitoksen rakentamisen aikaan olisi osattu ajatellakaan. Näitä laitosmuutoksia tehdään lähivuosina tietenkin niissä kaukolämpöverkoissa, joissa päästöjen vähentämistoimilla on kokonaisuuden kannalta merkittävin vaikutus, kuten Joensuussa, Iisalmessa ja Pieksämäellä.  

Ei pidä myöskään unohtaa, että useiden kaukolämpöverkkojemme asiakkaat voivat jo tällä hetkellä nauttia käytännössä hiilivapaasta kaukolämmöstä. Esimerkiksi Joroisissa, Kiuruvedellä, Juankoskella, Nilsiässä, Tahkovuorella, Keiteleellä ja Varpaisjärvellä kaukolämpö tuotetaan lähes 100 prosenttisesti puulla. Siilinjärven osalta voidaan puhua lähes harvinaislaatuisesta tilanteesta, jossa asiakkaat saavat lähes kaiken tarvitsemansa lämmön läheisen Yaran tuotantolaitoksen prosessista talteen otetusta hukkalämmöstä.  

Erilaisten hukkalämpövirtojen etsiminen ja niiden hyödyntäminen on yksi työkalu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.  Taajamien alla kulkee näkymätön energiamurroksen mahdollistaja nimeltään kaukolämpöverkko. Jo nyt kaukolämpöverkkojen kautta on mahdollista toteuttaa niin kutsuttua kaksisuuntaista kaukolämpöä eli vastaanottaa hukkalämpöä verkkoon päin ja näin vaikuttaa pienissä määrin tarvittavan polttoaineen määrään. Samoin mahdollisesti hyvin syvältä maasta saatavaa lämpöä voidaan tulevaisuudessa jakaa laajemmalti verkon kautta. Aivan kovimpien pakkaskausien öljynkäytöstä syntyvien päästöjen määrää voidaan puolestaan vähentää joustamalla lämmön tarpeesta ilman, että sitä merkittävästi edes kiinteistön käytössä huomataan. Alati kehittyvä tekniikka mahdollistaa tehokkaan tiedonvaihdon ja kiinteistökohtaisen säätämisen, joilla asiakas voi säästää selvää rahaa energiatehokkuuden parantuessa. Haluamme kehittää näitä uusia mahdollisuuksia asiakkaidemme kanssa ja varmistaa, että asiakkaamme voivat jatkossakin nauttia huolettomasti elämiseen tarvittavasta lämmöstä.  

Päästöjen vähentämiseksi tehtävästä kovasta työstä huolimatta lämmöntuotannostamme aiheutuu varmasti vielä pitkään hieman hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden osalta tutkimme mielenkiinnolla jatkuvasti kehittyvää hiilensidontaa ja aiheutuvien päästöjen kompensointimahdollisuuksia. Uusiutuvaa energiantuotantoa lisättäessä on tärkeää huomioida myös puupolttoaineiden kestävyyden näkökulma ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Käsissämme on tällä hetkellä haastava palapeli, jonka jokainen pala on mietittävä tarkasti, jotta syntyvä kokonaisuus on asiakkaillemme, alueellemme ja ympäristölle kestävä. Hiilineutraalisuus vuonna 2030 on täysin mahdollista ja kaukolämmön valitseminen on asiakkaalle itseasiassa yksi helpoimmista ilmastoteoista. 

Kirjoittaja: Sanna Turunen, Ympäristö- ja maankäyttöpäällikkö, Savon Voima
Kuva: Kari Vesterinen