Energiatehokkuutta rintamamiestaloon – öljylämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun
Paula ja Timo Haarala lapsineen muuttivat nykyiseen omakotitaloonsa noin 35 vuotta sitten.
– Rintamamiesmallinen omakotitalo oli rakennettu vuonna 1953, ja lämmitysmuotona oli alkuperäinen öljylämmitys. Me teimme alussa mittavan remontin ja otimme hyötykäyttöön kaikki kolme kerrosta, eli tilaa tuli käyttöön lähes 100 neliömetriä per kerros. Öljykattilakin vaihdettiin uuteen, ja talo lisäeristettiin. Yläpohjiin laitettiin lasivillaa ja styroxia, mutta keskikerroksen ja kellarikerroksen väliseen lattiaan jätettiin puru, muistelee Timo Haarala.
Ajatus ympäristöystävällisemmästä ja edullisemmasta lämmitysmuodosta iti kuitenkin mielessä. Sekä öljyn että sähkön kulutusta seurattiin pitkään ja tarkasti erilaisilla mittareilla. Lopuksi öljylämmitys sai väistyä, kun taloon asennettiin ilmavesilämpöpumppu yhdistettynä katolla oleviin aurinkokeräimiin.
– Idea lähti siitä, kun sain edullisen tarjouksen näyttelykäytössä olleesta laitteesta. Ilmavesilämpöpumppu on hoitanut talon pääasiallisen lämmityksen nyt noin 12 vuoden ajan. Laitteisto on uusittu kerran. Öljylämmitys jätettiin varajärjestelmäksi, mutta toistaiseksi sitä ei ole tarvittu.
Lämmityksen tukimuotojakin on käytössä. Olohuoneen varaavaa takkaa lämmitetään kovemmilla pakkasilla ja tarpeen mukaan tunnelmaa luomassa. Puuta kuluu noin 2–3 heittokuutiota vuodessa. Kellarikerroksen saunaosastolla olevassa takassa tuli palaa harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa. Talossa on ilmalämpöpumppu, mutta lähinnä viilennyskäytössä mukavuutta tuomassa.
Sähkö pörssistä
Haaralat käyttävät pörssisähköä. Sähköä kuluu vuosittain noin 14 000–15 000 kWh, josta noin 9 000–10 000 kWh talon ja käyttöveden lämmitykseen. Haaralat asuvat talossa kaksin. Kaikki tila on kuitenkin käytössä, eikä mitään pidetä kylmillään. Pihalla on lämmitettävä palju, joka lämpiää aina viikonloppuisin. Auto on hybridi, mutta itselataava, joten sitä ei tarvitse ladata erikseen.
Sähkön hintaa seurataan ohjelman avulla, ja sähkönkäyttöä myös ohjataan edullisempaan aikaan. Lämmönvesivaraaja menee päälle ja pois automaattisesti sähkön hinnan mukaan. Lämmityksen voi vaihtaa myös varajärjestelmään eli öljylle, jos sähkön hinta nousee kohtuuttoman korkealle.
– Aurinkokeräin tuo säästöä sähkökuluihin laskelmieni mukaan noin 10 prosenttia, eli joka kymmenes vuosi talon lämmitys on ilmainen. En koe, että ohjauksilla olisi saatu aikaan mitään huikeita säästöjä. Meille asumismukavuus on tärkeä asia, kertoo Haarala.
Ympäristötekoja tulevien sukupolvien hyväksi
Ympäristöasiat ovat Haaraloillakin lähellä sydäntä.
– Maailman pelastamiseksi on tänä päivänä tehtävä tekoja. Yksi sellainen voisi olla aurinkopaneeleiden hankinta.
Aurinkopaneeleiden hankinta oli Haaraloilla vakavasti suunnittelupöydällä pari vuotta sitten, kun sähkön hinta kipusi korkeuksiin. Katto näytti hyvään suuntaan, etelän ja lännen väliin. Haaralan laskelmien mukaan korkeimpien sähkön hintojen aikana paneelien takaisinmaksuaika sijoittui noin kahdeksaan vuoteen.
– Tuottoa olisi silloin saanut noin 1 500 euroa vuodessa. Nyt tuotto on enää parhaimmillaan noin 600–700 euroa vuodessa. Investoinnista tulisi nyt pelkästään ekoteko ympäristön hyväksi. Ehkä hankinta jää seuraaville sukupolville.
Haaraloiden eläkepäivät idyllisessä rintamamiestalossa sujuvat leppoisasti reilun vuoden ikäisen villakoiran, Jannun, kanssa. Lapset ovat muuttaneet omilleen. Neljä lastenlasta tuovat iloa ja väriä elämään. Tehtyjen ratkaisujen avulla energiakulut pysyvät nyt kohtuullisina eivätkä pörssisähkön vaihtelut vie mielenrauhaa.
– Systeemi toimii nyt hyvin ja energiakulut ovat hallinnassa. Taloudellisuuden ja ympäristöasioiden lisäksi on tärkeää, että arki sujuu mukavasti, miettii Haarala.
Vilja Schepel: Hyvää huolenpitoa
– Täällä näkyy isäntäväen perusteellinen paneutuminen talon asioihin. Vanhasta talosta on muokattu perheen tarpeisiin sopiva kokonaisuus, joka on mukautunut elämäntilanteiden ja energiamarkkinoiden muutoksiin. Jo 35 vuotta sitten tehdyt perusratkaisut ovat kantaneet hyvin nykypäivään asti, ja rakennus on edelleen erinomaisessa kunnossa. Monet talonomistajat tekevät hätiköityjä ratkaisuja vanhojen talojen muutoksissa ja joutuvat sitten katumaan niitä aika nopeasti, mutta täällä näkyy huolellisen suunnittelun merkitys.
Alkuperäinen lämmönjakotapa, vesikiertoinen keskuslämmitys, on säilytetty uuteen tekniikkaan siirryttäessä. Lämmönlähde on vain vaihtunut öljystä vesi-ilmalämpöpumppuun ja aurinkokeräimeen. Olemassa oleva patteriverkosto on hyödynnetty järkevästi ja kustannuksia säästäen. Ympäristön kannalta talon lisäeristys sekä ilmasta ja auringosta otettava energia ovat tietysti hyviä asioita – ja näkyväthän ne myös kulupuolella, kun lähes 300 neliön talon lämmitykseen ostettavan energian tarve jää alle 10 000 kilowattitunnin. Yllättäviin tilanteisiin tulevaisuudessa on varauduttu säilyttämällä vanha mutta toimintakuntoinen öljykattila käyttökunnossa.
Uuden tekniikan opettelu voi tuntua hankalalta, mutta täällä näkyy Timon luontainen kiinnostus uusien asioiden ymmärtämiseen. Perinteinen pannuhuone on muuttunut energianhallinnan hermokeskukseksi, josta nokisten nuohousvälineiden sijasta löytyvä tietotekniikka ohjaa energiankäyttöä aina edullisimpaan vaihtoehtoon. Ilmanvaihtoakaan ei ole unohdettu. Rintamamiestalon alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto on säilytetty, mutta sitä on tehostettu koneellisilla tuloilmaventtiileillä ja kellarikerroksen koneellisella ilmanvaihdolla.
Aikanaan lapsiperheen arkea palvellut talo antaa nykyisin väljät tilat kahdelle aikuiselle. Talosta löytyy myös huone Paulan maalausharrastukselle ja makuupaikat lasten- ja lastenlasten vierailuja varten.
Vilja vierailee
Vilja Schepel vierailee energiaremonttia suunnittelevissa ja toteuttavissa kohteissa antamassa vinkkejä energiaremontteihin.
