Erittäin uhanalaisen järvitaimenen elinympäristöjä kunnostettiin talkoilla Nilsiän vesistöreitillä
Nilsiän vesistöreitti on ollut aikanaan erittäin uhanalaisen järvitaimenen yksi merkittävimmistä lisääntymisalueista Vuoksen vesistössä. Elinympäristökunnostuksilla sekä vapaaehtoisilla mäti- ja pienpoikasistutuksilla pyritään saamaan kalakanta elvytettyä uudelleen.
Karjalankosken ja Juankosken kalaportaiden käyttöönotto on nyt avannut mahdollisuuden järvitaimenen nousulle Nilsiän reitille. Siksi on tärkeää tehdä Juankosken yläpuoliseen Vuotjärveen laskeviin jokiverkostoihin kelvolliset kutupaikat, jotta istutetut järvitaimenet leimautuisivat jokiin ja palaisivat alueelle kutemaan ja muodostamaan paikallista kalakantaa.
Kutupaikkoja on tehty viime vuosina talkoovoimin sorastamalla koskia. Savon Voima on kuluneena kesänä tukenut tätä arvokasta työtä kustantamalla konetyöt, sorat ja talkoomuonituksen. Tällä kertaa kohteena oli Puntinjoen ja Keyritynjoen alue Nilsiässä ja toteuttajana Nilsiän reitin suojeluyhdistys ry ahkerine talkoolaisineen.
– Työ on alkanut jo aiemmin otollisten kutupaikkojen kartoittamisella, joiden valinnassa on huomioitu muun muassa veden määrän vaihtelut eri vuodenaikoina sekä veden lämpötila, joka ei saa nousta kesäisin liian korkealle, kertoo Nilsiän reitin suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Raimo Timonen.
Syyskuisen viikonlopun aikana kunnostettiin yhteensä kahdeksan eri koskea.
– Nyt aamupäivän aikana kunnostettiin Puntinkoski ja Hyppyrinkoski. Sitten jatketaan ylöspäin kunnostamaan neljä muuta koskea ja lopuksi Keyritynjoelle, jossa on vielä kaksi koskea, summaa Timonen viikonlopun talkoourakkaa.
Työt etenivät joutuin ja reipas talkooväki siirsi käsivoimin sankoketjuilla pientä kiveä noin 22 tonnia virtaveteen. Työ ei kuitenkaan lopu vielä tähän, vaan soraikkoja täytyy ylläpitää ja puhdistaa säännöllisin väliajoin, sillä jokien runsas humus tukkii helposti kutupaikat. Soraikkoihin myös istutetaan keväisin järvitaimenia joko mätinä tai vastakuoriutuneina poikasina.
– Istutuksilla pyritään saamaan järvitaimen kotiutumaan näihin meidän tekemiin soraikkoihin ja toivon mukaan ne oppivat käymään kotonaan kutemassa, kertoo Timonen.
Järvitaimenen palauttaminen historialliseen elinympäristöönsä onkin pitkäjänteistä työtä ja toimenpiteiden onnistumista tutkitaan vuosittain muun muassa sähkökoekalastuksella ja kalaportaiden toimivuutta videoseurannalla. On kuitenkin muistettava, että taimenkannan palauttaminen hyvällekin alueelle on aina hidas prosessi, joka voi viedä jopa 10–20 vuotta.
Ponnistelut järvitaimenen hyväksi jatkuvat edelleen, ja Savon Voimalla on muun muassa käynnissä selvitykset nousuesteiden poistamiseksi Nilsiän reitillä, jossa yhtiöllä on yhteensä viisi vesivoimalaitosta ja kaksi säännöstelypatoa. Tällä hetkellä vaellusreitti on avattu viidestä vesivoimalaitoksesta neljän ohi, joita ovat Karjalankoski, Juankoski, Sälevä sekä ELY:n muutama vuosi sitten rakennuttama, Kiltuan vesivoimalaitoksen ohittava Laakan kalatie. Nyt ohitusratkaisu puuttuu enää yhdestä vesivoimalaitoksesta ja kahdesta säännöstelypadosta, joiden osalta toteutuskelpoisimpia ratkaisuja selvitellään parhaillaan.
