Kevään vierimetsänhoitohankkeet käynnistyneet – hoidolla parannetaan sähkön toimitusvarmuutta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta ja terveyttä
Savon Voima Verkon mittavat investoinnit säävarman sähköverkon rakentamisessa ovat muutakin kuin avojohtojen korvaamista maakaapeleilla. Vaikka tässä monivuotisessa projektissa merkittävimmät johto-osuudet keskijänniteverkossa ja lähes kaikki pienjännitelinjat kaapeloidaankin, jäävät myös avojohdot osaksi verkostoamme. Tosin ne siirtyvät metsien keskeltä teiden varsiin. Avojohto-osuuksien vika-alttiuden minimoimiseksi Savon Voima on ottanut vierimetsänhoidon osaksi normaalia johtokatujen kunnossapitotoimintaa. Samalla metsän monimuotoisuutta ja terveyttä vahvistetaan tuottamalla tekopökkelöitä ja torjumalla haitallisen juurikäävän leviämistä.
Hoidettu metsä tuottaa ja kestää lumi- ja myrskytuhoja
Merkittävin hyöty vierimetsänhoidolla on talvisten tykkylumiongelmien ehkäisyssä. Näissä tilanteissa tyypillisin ongelmien aiheuttaja on ohut, riukumainen puu, joka lumen painosta taipuu varsinaisen johtokadun ulkopuolelta sähkölinjaan. Vierimetsänhoidossa ongelmapuita poistetaan noin kymmenen metriä varsinaisen johtokadun ulkopuolelta.
– Koska operointi tapahtuu johtokadun ulkopuolelta konekorjuuna tai metsurintyönä, aina ennen työn aloittamista sovitaan asiasta metsänomistajan kanssa. Samalla sovitaan myös, mitä kaadetulle puustolle tehdään. Tyypillisimmin päädytään joko siihen, että metsänomistaja ottaa puut omaan käyttöönsä tai vaihtoehtoisesti teemme urakoitsijan välityksellä puukaupat metsänomistajan puolesta yhteismyyntinä koko hoitoalueen osalta, kertoo metsäasiantuntija Minna Karppinen Savon Voimalta.
– Suunnitelmallinen hoito kannattaa, sillä metsänomistaja saa maksutta ammattilaisen toteuttaman metsänhoitotyön, puun myyntituloja sekä varmemman sähköntoimituksen alueelle. Hoidettu metsä tuottaa parhaiten ja kestää hyvin lumi- ja myrskytuhoja. Vierimetsänhoito on siis sekä metsänomistajan että verkkoyhtiön etu, Karppinen jatkaa.
Tekopökkelöillä tuetaan metsän eliöstöä
Vierimetsänhoidon yhteydessä luonnon monimuotoisuutta lisätään tuottamalla tekopökkelöitä sellaisissa paikoissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset.
– Tekopökkelöiksi valitaan kaupallisesti vähäarvoisia puulajeja, kuten vioittuneita ja kuolleita puita, erityisesti haapaa ja raitaa, kosteilla mailla myös tervaleppää, kertoo Karppinen ja jatkaa, – pökkelö tehdään katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta ja jätetään se karsimattomana maahan. Monet hyönteiset, sienet, käävät ja kolopesijät suosivat pystyyn jäänyttä lahopuuta.
Lahopuista on riippuvaisia noin 5 000 metsien eliölajia, joista joka kolmas on uhanalainen.
– Lahonneen puun vähyys on suurin syy näiden lajien uhanalaisuuteen. Lahoava puu ei aiheuta haittaa metsätaloudelle eikä sähkönsiirrolle, joten se on erinomainen keino tukea uhanalaista eliöstöä, Karppinen selventää.
Juurikäävän torjunnalla edistetään puuston terveyttä
Kuusikoiden ja männiköiden taloudellisesti pahimmat tuhonaiheuttajat ovat kesähakkuiden yhteydessä leviävät juurikääpäsienet. Juurikääpäsienet lahottavat Suomen kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Näiden lahottajasienten leviämistä ovat edistäneet ympärivuotiset hakkuut, joissa ei ole tehty asianmukaista juurikäävän torjuntaa.
– Juurikääpä on ikävä lahottajasieni, sillä se etenee piilossa pääosin kuolleessa sydänpuussa. Lahovikainen puu säilyy yleensä pitkään ulkoisesti hyväkuntoisena. Lisäksi lahojuuriset puut kaatuvat helposti kovalla tuulella. Meille on erityisen tärkeää metsän säilyttäminen terveenä, joten torjumme juurikäävän etenemistä kesäaikaisen vierimetsänhoidon yhteydessä kantokäsittelyllä. Käsittelyssä kuusien ja mäntyjen kaatopinnat käsitellään torjunta-aineella, joka ei kuormita ympäristöä, kertoo Karppinen.
Tutkimusten mukaan kantokäsittely lisää terveen tukkipuun saantoa, ja lisäksi sen on todettu myös parantavan metsikön kestävyyttä tuulituhoja vastaan.
Kevään vierimetsähankkeet alkaneet – vierimetsänhoitoa satojen kilometrien matkalla
Vuonna 2020 Savon Voima Verkon jakelualueella toteutetaan vierimetsänhoitoa yhteensä noin 500 kilometrin matkalla. Karttulan, Leppävirran, Nilsiän, Pielaveden, Iisalmen ja Tervon alueiden johto-osuuksilla on vierimetsähankkeet juuri käynnistyneet.
Karttulan taajamasta Itä-Karttulaan päin yhteensä noin 77 kilometriä johtokadun vierimetsää käsitellään säävarmaksi. Leppävirralla Niinimäen ja Mustinmäen alueiden sähköverkon säävarmuutta parannetaan vierimetsien hoidolla noin 73 kilometrin matkalta. Hankkeet toteuttaa Teollisuuden Metsäpalvelu Oy.
Nilsiän Siikajärven alueella vierimetsänhoitoa tehdään 77 kilometrin matkalta. Hankkeen toteuttaa Karelwood Oy. Otso Metsäpalvelut Oy:n toteuttamassa vierimetsähankkeissa Pielaveden ja Iisalmen välisen sähköverkon vierimetsää hoidetaan 170 kilometrin matkalta ja juuri käynnistyvässä Tervo–Utrianlahti–Pielavesi -hankkeessa 80 kilometrin matkalta. Hankkeet valmistuvat kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana.
Sähköverkon raivaus- ja vierimetsänhoitokohteet nyt sähköisellä kartalla
Julkaisimme nettisivuillamme hiljattain kartan, jossa raivausalueet ja vierimetsänhoitokohteet näkyvät reaaliaikaisesti. Kartalla haluamme helpottaa maanomistajien ja lähialueiden asukkaiden tiedonsaantia tulevista ja menossa olevista hankkeista. Näin maanomistajat pystyvät ennakoimaan esimerkiksi polttopuuksi kelpaavan puuston korjauksen mailla kulkevilta johtoalueilta.
Tutustu karttaan: savonvoima.fi/raivausalueet
Lisätietoa:
Minna Karppinen
Metsäasiantuntija
minna.karppinen@savonvoima.fi
p. 044 723 7652