Lämmönjakolaitteistojen kunnolla on merkitystä
Kaukolämmön tehokkuus ja sen hyödyntäminen energiatehokkaasti ovat tärkeitä tavoitteita niin energiayhtiöille kuin asiakkaillekin.
Savon Voima pyrkii tehostamaan lämmöntuotantoprosessia monin tavoin, muun muassa laskemalla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa. Tavoitteena kaikissa tuotannon optimoinnin toimissa on tehdä ne siten, etteivät ne näy asiakkaan lämmönsaannin heikentymisenä. Matalampi paluuvesilämpötila parantaa erityisesti toimintaa laitoksissa, joissa on käytössä savukaasupesurit, jotka voivat hyötyä alhaisemmasta paluulämpötilasta merkittävästi.
Lämmönjakolaitteiston kunto ja säätöjen merkitys
Savon Voima on käynyt useiden asiakkaidensa kanssa keskusteluja, joissa on yhdessä mietitty keinoja molemmille osapuolille saatavista hyödyistä. Painotuksena on ollut lämmönjakolaitteistojen kunto ja oikeanlaisten säätöjen tärkeys. Kiinteistössä tehtävät ratkaisut lämmönjaon tehostamisessa auttavat myös kaukolämpöveden paluulämpötilan hallinnassa. Vanhat, vuosikymmeniä käytössä olleet tai huonosti säädetyt laitteistot voivat heikentää lämmönsiirtymistä kiinteistön lämmönjakoverkostoon. Ylläpidolla ja huollolla voidaan saavuttaa pidempi elinkaari laitteille, mutta kymmeniä vuosia käytössä olleet laitteet on usein taloudellisesti järkevintä uusia kokonaan. Hyvä esimerkki asiakkaalle toteutetusta paluuveden lämpötilaan vaikuttaneesta projektista on Savon Voiman optimointiprojekti Valmet Technologies Oy:n Juankosken viiratehtaalle.
Uusien lämmönjakolaitteiden hankkiminen ei ainoastaan paranna energiatehokkuutta, vaan mahdollistaa myös nykyaikaisemmat säätö- ja ohjausmahdollisuudet, kuten lämmöntalteenoton ja lämmön kaksisuuntaisuuden. Tämä on erityisen hyödyllistä kohteissa, joissa syntyy hukkalämpöä, ja modernit laitteistot tukevat myös hybridilämmitysjärjestelmiä.
Jäähtymän vaikutus ja sen hyödyt
Savon Voimalla on tällä hetkellä kiinteä tehomaksu, joka perustuu ainoastaan asiakkaan ottamaan lämmitysenergian huipputehoon. Monilla energiayhtiöillä on käytössä erityyppisiä tehomaksun muodostumiskäytäntöjä, joissa usein on elementtinä asiakkaalta palaavan veden lämpötila. Tällaista jäähtymäelementin kaltaista käytäntöä ei Savon Voimalla vielä ole käytössä lämpösopimuksissa, mutta suunnitelmissa on ottaa se käyttöön.
Jäähtymäelementin avulla voidaan laskea hyötyjä sekä energiayhtiölle että asiakkaille. Mikäli asiakkaiden paluuveden lämpötila pysyy riittävän matalana, se tuottaa säästöjä molemmille osapuolille. Toisaalta liian korkea paluulämpö voi aiheuttaa asiakkaalle lisäkustannuksia sanktioiden muodossa.
Uusien sekä vanhempienkin, mutta hyvin huollettujen laitteistojen avulla voidaan lisäksi välttää tehopiikkejä, jotka voivat nostaa asiakkaiden kustannuksia tehomaksujen kautta. Syksyn aikana useille asiakkaille tehdyillä Kauko Kunto -tarkastuksilla on havaittu toimimattomuuksia lämmönjakolaitteissa, mikä on mahdollistanut asioihin puuttumisen ja korjaamisen ennen viileämpien kelien ja lämmityskauden alkua.
Kuntotarkastuksia tehdessä on löytynyt useita heikompikuntoisia laitteita, mutta myös paljon hyvin toimivia laitteita siisteissä ja hyvin hoidetuissa teknisissä tiloissa. Savon Voima haluaa varmistaa, että asiakkaiden lämmönjakolaitteistot toimivat moitteetta tulevien lämmityskausien aikana. Toimivilla laitteilla on mahdollista pienentää omaa energiankulutusta sekä tehostaa myös kaukolämmön tuotannon energiatehokkuutta ja pienentää näin syntyvän hiilidioksidin määrää.
Väppi-energiavalmentaja ja asiakkaiden palkitseminen
Savon Voima tarjoaa asiakkailleen Väppi-energiavalmentajaa, jolla voi seurata omaa lämmitysjärjestelmän paluuveden jäähtymää. Seuraamalla jäähtymää asiakas voi parantaa järjestelmänsä energiatehokkuutta ja pienentää kustannuksia. Lisäksi on suunniteltu palkitsemismallia asiakkaille, jotka onnistuvat parantamaan paluuveden jäähtymää verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Lämmönjakolaitteistojen kunto on ratkaisevassa asemassa kaukolämmön tehokkaassa hyödyntämisessä ja taloudellisessa säästössä. Hyvin toimivilla laitteilla sekä optimaalisilla säädöillä asiakkaat voivat vähentää energiahukkaa, pienentää lämmityskustannuksia ja tukea kestävää energiantuotantoa.
Janne Sisso
Kehityspäällikkö, Energiantuotanto