Optimointi pienentää päästöjä ja säästää energiaa

Valmet Technologies Oy:n Juankosken viiratehtaalla tehty optimointi suoritettiin asiakkaan lämmitysjärjestelmän mittaustietoja analysoimalla sekä sen säätöjä muokkaamalla. Saatujen tulosten perusteella voitiin saavuttaa molemminpuolista hyötyä niin lämmön tuottajan kuin käyttäjän osalle.

Kahden asteen ero paluulämpötilassa pystyy teoriassa parantamaan lämpölaitoksen savukaasupesurin toimintaa n. 8–10 % verran, mikä näkyy selvästi pienempänä polttoaineen kulutuksena sekä palotapahtuman puhtaampana palamisena, ja näin myös pienempinä päästöinä. Asiakkaan tilojen lämpötiloihin optimoinnilla ei ollut vaikutusta vaan tilat pysyvät edelleen yhtä lämpöisinä kuin ennen optimointia.

– Nyt tehty optimointi antoi todella rohkaisevia tuloksia suurempien lämmönkäyttäjien järjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista muokata yhdessä energiatehokkaammin toimivaa kaukolämpöjärjestelmää. Valmetin kohdalla tehdyt toimenpiteet eivät vieneet ajallisesti paljon aikaa ja kustannuksien osalta toimenpiteet olivat myös hyvin maltilliset. Saavutetut edut ovat helposti moninkertaiset verrattuna käytettyihin resursseihin, ja tapaus toimii hyvänä esimerkkinä myös muille asiakkaillemme, joille tarjoamme mieluusti vastaavaa lämmitysjärjestelmäoptimoinnin palvelua, Savon Voiman energiantuotannon kehitysinsinööri Janne Sisso kertoo.

– Myös lämpöpumpputeknologian yhdistäminen perinteisempiin kaukolämmön muotoihin voi tarjota lisää mahdollisuuksia Valmetin kaltaisille toimijoille, joten nyt tehdyn optimoinnin tulokset voivat edelleen kehittyä järjestelmien kehityksen ja mahdollisten tulevaisuuden investointien mukana, Savon Voiman tuotepäällikkö Juha Kurikka täydentää.

Valmetin Juankosken viiratehtaalla kaukolämpö siirretään tehtaalla lämmöksi vesi–ilma-lämmönvaihtimilla, joiden toimintaan vaikuttavat veden virtaus, veden lämpötila, huonelämpötila sekä ulkoilman lämpötila. Laitteiston toiminnalle on oleellista myös se, että hallissa viiran lämpökäsittelyssä syntyvät kaasut ohjataan poistoilmana ulos ja tilalle otetaan raikasta ulkoilmaa.

– Meillä on oma seurantaprosessimme energiatehokkuuden mittaamisessa. Sen kautta on ollut mielenkiintoista havaita, että vaikka lämpöä hallitilaan tuottavien kutomakoneiden määrä on vähentynyt, modernien koneiden tuotantotehokkuuden ansioista, olemme pystyneet jatkuvasti vähentämään hieman kaukolämmön kulutusta, Valmetin kunnossapitopäällikkö Juha Katainen kertoo.

Optimointiin käytetty aika suhteessa saavutettuun hyötyyn on ollut Valmetin tapauksessa erittäin pieni, joten optimoinnin voidaan nähdä olevan erityisen hyödyllinen ja matalan kynnyksen toimenpide energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Me olemme aina käytettävissä energia-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Pystymme selvittämään asiakkaidemme prosessien kannalta oleellisia energian kulutukseen liittyviä ongelmia ja tarjoamaan niihin esimerkiksi lämmön talteenottoon tai optimointiin liittyviä toimivia sekä pitkäikäisiä ratkaisuja, Juha Kurikka summaa.

Kaukolämmön optimointi pähkinänkuoressa

Kaukolämmön optimoinnissa on kyse meno- ja paluuveden lämpötilan optimaalisesta hyödyntämisestä ja rakennuksen lämmitysjärjestelmän täydellisestä tasapainottamisesta suhteessa lämmön tarpeeseen ja järjestelmän kykyyn luovuttaa lämpöä huoneilmaan. Optimoinnilla pyritään minimoimaan kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt, ottaen huomioon tarpeelliset rajoitukset, kuten asiakkaiden riittävä lämmönsaanti. Optimoinnille paras vuodenaika on talvi, jolloin lämmityslaitteet ovat käytössä täydellä teholla, ja jolloin verkostossa on kuormaa. Kuormatun verkoston säätäminen on helpompaa, kun vaikutukset nähdään heti.

Lämpötilaa ja veden virtauksia mittaamalla ja säätämällä voidaan aikaansaada energian säästöä. Optimoinnissa menoveden lämpötilan vaikutuksia analysoidaan asiakasmittauksista. Optimoinnin kautta myös järjestelmän mukautumista muuttuviin energiantarpeisiin voidaan parantaa. Lämmöntuotannon tehokkuuden kannalta pyritään optimoinnilla saavuttamaan mahdollisimman viileänä palautuva kaukolämmön vesi, jolloin lämpö- ja voimalaitosten laitteista, kuten savukaasupesureista saadaan talteen otettua suurempi määrä energiaa.

Optimointia on syytä tehdä säännöllisesti tai tarpeen mukaan, koska lämmityslaitteistot ikääntyessään menettävät kykyä johtaa lämpöä tai niiden säätölaitteet voivat jumiutua toimimaan rajatuilla säätöalueilla. Lämmitysjärjestelmän säätö tulisi tehdä aina, kun järjestelmään tehdään muutoksia, eli kun laitteita uusitaan tai niitä poistetaan ja lisätään. Tällä varmistetaan, että lämmönjako kohteessa toimii suunnitellusti ja jokaisessa kiinteistön osassa on tarkoituksenmukaiset olosuhteet. Lisäksi optimointia on syytä tehdä, mikäli lämmönkäytössä tai rakennuksen rakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Ilmanvaihdon osalta on syytä pohtia mahdollisia rajoituksia kylmimpinä ja kuumimpina päivinä, jolloin lämmityksen tai jäähdytyksen tarve on suurin. Mikäli ilmamääriä voi pienentää kylmimmillä keleillä, voidaan sillä rajoittaa lämmitysjärjestelmän ottamaa huipputehoa ja sitä kautta saada aikaan taloudellisia säästöjä lämmityskustannuksissa.

Optimoinnin tekemiseen tarvitaan asiakkaalta lämmitysjärjestelmän tunteva yhteyshenkilö sekä pääsy lämmönjakokeskukseen ja lämmityksen ohjausjärjestelmään.

Juankosken Valmetilta kaukolämpöverkkoon palaavan veden lämpötila laski noin 10 astetta, jolla oli koko kaukolämpöverkon paluulämpötilaan vaikutusta 2 asteen verran. Tämä puolestaan hyödyttää Savon Voiman kaukolämpölaitoksen toimintaa auttamalla savukaasupesureita toimimaan tehokkaammin.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi sekä lämmityskustannuksiasi ja pyydä tarjous kaukolämpöjärjestelmäsi optimoinnista. Kysy myös lämmön talteenoton mahdollisuuksista!

Lisätietoja:

Janne Sisso
Kehitysinsinööri, Energiantuotanto
janne.sisso(at)savonvoima.fi

Juha Kurikka
Tuotepäällikkö, Energiantuotanto
juha.kurikka(at)savonvoima.fi