Sähköverkon reunavyöhykehakkuilla vältetään sähkökatkoja ja parannetaan toimitusvarmuutta Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden ja Iisalmen alueella

Julkaistu 19.12.2019

Savon Voima Verkko Oy:n mittavat investoinnit säävarman sähköverkon rakentamisessa ovat muutakin kuin avojohtojen korvaamista maakaapeleilla. Vaikka tässä monivuotisessa projektissa merkittävimmät johto-osuudet keskijänniteverkossa ja lähes kaikki pienjännitelinjat kaapeloidaankin, jäävät myös avojohdot osaksi verkostoamme. Suurjännitteisten johto-osuuksien vika-alttiuden minimoimiseksi Savon Voima on pilotoinut reunavyöhykehakkuita, jonka seurauksena työtä jatketaan noin sata johtokilometriä vuosittain, nyt Konneveden Vesannon, Keiteleen, Pielaveden ja Iisalmen välisellä alueella. Tavoitteena on saavuttaa viiden vuoden kuluttua puuvarmuus suurjännitelinjoilla.

Reunavyöhykehakkuussa poistetaan puusto avohakkuuna kymmenen metriä leveältä reunavyöhykkeeltä suurjännitejohdon johtoaukean molemmin puolin. Lisäksi tarkoituksena on kaataa reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähkönjakelua vaarantavat puut. Reunavyöhykehakkuun yhteydessä jätetään lahopuuta ja tekopökkelöitä lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Suurjännitteisten 110 kilovoltin johtojen reunavyöhykkeiden metsät vaativat säännöllistä käsittelyä, sillä ylipitkät puut ovat uhka johdoille ja siten sähkönsiirrolle. Reunavyöhykkeellä puuston pituus saa olla johdon puolella enintään kymmenen metriä ja metsän puolella enintään kaksikymmentä metriä. Mainittua puuston pituutta kutsutaan lunastusrajaksi. Sähköverkkoyhtiöillä on oikeus pitää reunavyöhykkeen puusto enintään lunastusrajan mittaisena, mutta puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle.

– Metsänhoidon ja hakkuiden tekemättömyyden syinä voi olla virheellinen käsitys metsänomistajan oikeuksista. Hän on voinut tulkita lunastusta niin, ettei hänellä olisi oikeutta tehdä metsätalouden töitä tällä alueella, kertoo metsäasiantuntija Minna Karppinen Savon Voimalta.

Metsänomistajat voivat myös pelätä reunavyöhykkeen käsittelyn aiheuttamia riskejä, lisätyötä ja kustannuksia.

– Lisäkustannukset jäävät vähäisiksi, jos reunavyöhyke hoidetaan yhdessä siihen rajautuvan normaalin talousmetsän kanssa, Karppinen tyynnyttelee ja jatkaa, – reunavyöhykkeen käsittelytarvetta ei ole monestikaan huomioitu normaalissa metsänhoidossa. Ylipitkät puut joudutaan kaatamaan erillistyönä, jolloin saadaan vähän tai ei ollenkaan puunmyyntituloja. Puuta voidaan kuitenkin tuottaa reunavyöhykkeellä kannattavasti.

Aikaisemmin johtoaukealta ja reunavyöhykkeeltä on kaadettu yksittäisiä puita sähköjakelun varmistamiseksi. Tällöin puun myyntitulojen saaminen on ollut hankalaa ja sähkönjakelun toimitusvarmuutta on saatu parannettua vain lyhytaikaisesti.

– Nyt maanomistajalla on mahdollisuus saada puun myyntituloja poistettavista puista ja sähkönjakelun toimitusvarmuus paranee pitkäksi aikaa, kertoo Karppinen.

Reunavyöhykehakkuista sovitaan aina metsänomistajan kanssa. Samalla sovitaan myös, mitä kaadetulle puustolle tehdään.

– Tyypillisimmin päädytään joko siihen, että metsänomistaja ottaa puut omaan käyttöönsä tai vaihtoehtoisesti teemme urakoitsijan välityksellä puukaupat metsänomistajan puolesta yhteismyyntinä koko hoitoalueen osalta, Karppinen selventää.

– Suunnitelmallinen hakkuu kannattaa, sillä metsänomistaja saa maksutta ammattilaisen toteuttaman hakkuutyön, puun myyntituloja sekä varmemman sähköntoimituksen alueelle. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu hakkuu on siis sekä metsänomistajan että verkkoyhtiön etu, Karppinen lupaa.

Konneveden, Vesannon, Keiteleen Pielaveden ja Iisalmen välisten alueiden johto-osuuksilla on juuri käynnistynyt reunavyöhykehankkeet, joissa yhteensä noin sata kilometriä reunavyöhykkeitä käsitellään säävarmaksi. Hankkeet toteuttaa Eltel Networks Oy sekä Otso Metsäpalvelut Oy ja hankkeiden on arvioitu kestävän vuoden 2021 tammikuun loppuun saakka.

Lue lisää: savonvoima.fi/saavarma

Tutustu karttaan, jossa raivausalueet ja vierimetsänhoitokohteet näkyvät reaaliaikaisesti

Lisätietoa:

Minna Karppinen
Metsäasiantuntija
minna.karppinen(at)savonvoima.fi
P. 044 723 7652

Raivausalueet kartalla

Ennakoi puunkorjuu mailtasi

Omaan selainikkunaansa aukeavasta kartasta voit käydä kurkkaamassa tehdäänkö metsässäsi huoltoraivauksia tai vierimetsänhoitoa. Näin pystyt ennakoimaan esimerkiksi polttopuuksi kelpaavan puuston korjauksen maillasi kulkevilta johtoalueilta.

Avaa kartta

Mitä uutta?

Varo sähkökaapelia, kun kaivat – selvitä kaapelin sijainti etukäteen

Jos kaivutyöt ovat ajankohtaiset alueella, jolla voi olla sähköjohtoja, selvitä niiden sijainti etukäteen. Kaapelinäyttöpalvelu auttaa paikallistamisessa.
Lue lisää

Verkossa,
14.4.2021

Joroisten Maaveden vesivoimalaitos on otettu saneerauksen jälkeen tuotantokäyttöön

Savon Voima on uusinut Maaveden vesivoimalaitoksen loppuun palvelleet voimalaitoskoneistot ja -automaation. Uusitun laitteiston myötä laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pienenee, sillä turbiinirakenteissa ei käytetä öljyjä vaan voiteluaineena on vesi.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
9.4.2021

Savon Voima Oyj:n yhtiökokoustiedote 2021

Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2021 Siilinjärvellä. Emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta vahvistettiin yhtiökokouksessa.
Lue lisää

Ajankohtaista,
9.4.2021

Onko sähkölaite turvallinen? Tarkista nämä, kun ostat sähkölaitteita verkkokaupasta

Sähkölaitetta ostaessa on hyvä tarkistaa muutama asia, etenkin jos olet tekemässä ostoksia verkkokaupassa EU-alueen ulkopuolella. Myös vastuu voi olla yllättävää näissä tilanteissa.
Lue lisää

Kotona,
7.4.2021

Sähköasemakatkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon

Lauantaina 3.4.2021 klo 5.45 laukesi Fingridin asemalta Iloharjusta katkaisija Suonenjoen suuntaan aiheuttaen laajan sähkökatkon, joka koski noin 23 000 asiakasta Suonenjoen, Rautalammin, Konneveden, Vesannon, Keiteleen, Pielaveden, Maaningan ja Karttulan alueilla.
Lue lisää

Häiriöt,
3.4.2021

Toivon pilkahduksia järvitaimenelle

Järvitaimenella ei mene hyvin. Vaeltavat kannat ovat vuosikymmenten mittaan kärsineet muun muassa uittoon, voimantuotantoon tai vesistöjen säännöstelyyn liittyvien ruoppausten ja patoamisten, ravinnekuormituksen sekä tehostuneen kalastuksen johdosta. Energiayhtiönä emme ole jääneet katselemaan tilannetta sivusta.
Lue lisää

Blogi, Ympäristö,
1.4.2021