Savon Voiman kaukolämmön päästöt laskivat viime vuodesta lähes kolmanneksen
Turpeen käytöstä luopuminen ja uudet tuotantomuodot pienensivät päästöjä kaikilla voimalaitospaikkakunnilla.
Vuonna 2025 Savon Voiman ominaispäästökerroin – eli Savon Voiman myymän kaukolämmön keskimääräinen hiilidioksidipäästö per kilowattituntia kohden – oli 43 gCO₂/kWh. Päästöjen vähentyminen on ollut viime vuosina merkittävää: vuoden 2024 ominaispäästökerroin oli 62 gCO₂/kWh, ja vuonna 2019 se oli vielä 133 gCO₂/kWh. Savon Voiman ominaispäästökerroin on ollut jo pitkään koko Suomen keskiarvoa alempi.
Savon Voiman vuoden 2025 päästöjen vähentymiseen vaikutti eniten voimalaitospaikkakuntien – Joensuun, Iisalmen ja Pieksämäen – kaukolämmöntuotannon päästöjen lasku.
”Vuosi 2025 oli meille historiallinen, kun lopetimme turpeen käytön voimalaitospaikkakunnillamme: Iisalmessa ja Pieksämäellä jo keväällä 2025 ja Joensuussa viimeinen turve-erä vastaanotettiin joulukuussa 2025. Turpeen käytön lopettamisen ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen, kuten sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen, yleistyessä päästömme tulevat laskemaan merkittävästi myös tulevina vuosina”, kertoo Savon Voiman kaukolämmön ja sähköntuotannon liiketoimintajohtaja Kari Anttonen.
”Kaikella tällä kehityksellä varmistetaan asiakkaille ympäristöystävällinen kaukolämpö. Tuotantomuotojen kehitys turvaa myös asiakasystävällistä kaukolämmön hintaa tulevaisuudessa”, Anttonen jatkaa.
Iisalmessa päästöt lähes puolittuivat, Pieksämäellä tasaista laskua
Iisalmessa ominaispäästökerroin oli viime vuonna 38 gCO₂/kWh, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 64 gCO₂/kWh. Vuonna 2019 Iisalmen ominaispäästökerroin oli vielä 227 gCO₂/kWh.
Pieksämäellä viime vuoden ominaispäästökerroin oli 71 gCO₂/kWh, ja vuonna 2024 se oli 81 gCO₂/kWh. Merkittävää laskua on tapahtunut aiempinakin vuosina, sillä vuonna 2019 Pieksämäen ominaispäästökerroin oli 212 gCO₂/kWh.
Päästöjen vähenemiseen ovat turpeen käytön lopettamisen lisäksi vaikuttaneet kaukolämmön tuotantomuotojen monipuolistuminen. Iisalmessa lämpöä tuotetaan polton lisäksi sähkökattilalla ja lämpöpumpulla. Pieksämäellä investoidaan vuoden 2026 aikana moderniin 10 MW sähkökattilaan.
Joensuussa päästöt lähes puolittuivat
Joensuussa ominaispäästökerroin oli viime vuonna 22 gCO₂/kWh, kun vuonna 2024 kyseinen luku oli 43 gCO₂/kWh. Vuonna 2020 Joensuun ominaispäästökerroin oli vielä 90 gCO₂/kWh, joten päästöt ovat vähentyneet viidessä vuodessa merkittävästi.
Päästöjen laskuun vaikuttavat turpeen käytön lopettamisen lisäksi kaukolämmön tuotantomuotojen monipuolistuminen. Joensuussa on viime vuosien aikana investoitu muun muassa sähkökattilaan, kaukolämpöakkuun ja lämpöpumppulaitokseen. Erityisesti sähkökattilan käyttö kaukolämmöntuotannossa on lisääntynyt merkittävästi, minkä lisäksi kaukolämpöakku mahdollistaa uusien tuotantomuotojen yhä paremman hyödyntämisen. Joensuun kaukolämpöjärjestelmää on myös viime vuoden aikana optimoitu toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti.
Savon Voiman toiminnan päästöjen vähentyminen tukee oleellisesti kuntien ja alueen suurten yritysten päästövähennystavoitteita. Pienissä kaukolämpöverkoissa käytetään vielä jonkin verran turvetta kustannus- ja huoltovarmuussyistä, mutta Savon Voiman tavoitteena on luopua turpeen käytöstä kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Savon Voima on yksi Suomen suurimmista kaukolämmöntuottajista, ja sillä on 21 kaukolämpöverkostoa 13 eri kunnan alueella. Savon Voiman suurin kaukolämpöverkko sijaitsee Joensuussa, ja Pohjois- ja Etelä-Savossa suurimmat verkostot ovat Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Pieksämäellä.
Lisätietoja:
Kari Anttonen
Liiketoimintajohtaja, kaukolämpö ja sähköntuotanto
kari.anttonen(at)savonvoima.fi