Suonenjoen Pakkasmarjan prosessin hukkalämmöt hyödynnetään kaukolämmöksi
Pakkasmarjan tuotantotilojen laajennuksen yhteydessä vuonna 2022 yritys kartoitti järkevimpiä ratkaisuja energian talteenottoon sekä energiatehokkuuden maksimointiin. Marjojen pakastusprosessissa ja varastoinnista syntyvää hukkalämpöä ei haluttu heittää harakoille, vaan hyödyntää. Ratkaisu hukkalämpöjen hyödyntämiseen löytyi Savon Voiman kaukolämmön kaksisuuntaisuuden mahdollistamasta energian talteenotosta.
Marjanviljelijöiden omistama yritys
Suonenjoella vuonna 1982 perustettu Pakkasmarja on alueen marjanviljelijöiden toimesta ja yhteisestä tarpeesta syntynyt yritys, jonka marjojen pakastukseen, varastointiin ja myyntiin keskittynyttä toimintaa kuvaa hyvin heidän sloganinsa ”Väriä Elämään”. Pakkasmarja on yhä yli 40 vuoden jälkeenkin viljelijöiden yhdessä omistama yritys, joka palvelee nykyisin marjanviljelijöitä koko Suomen laajuisesti. Yrityksen toimintaa ovat niin perinteisesti kuin luomuna viljeltyjen marjojen sekä metsämarjojen tuoremyynti sekä marjapakasteiden ja -jalosteiden valmistus, jakelu ja myynti.
Pakkasmarjan perustamisen historia juontaa juurensa 80-luvulle, jolloin Suonenjoen ja lähialueen marjanviljelijöillä syntyi tuotannon kasvun myötä yhteinen tarve saada sesongin marjojen tuoremyynnin ylittävä tuotanto pakastettua myöhempää myyntiä ja jalostusta varten. Yhteisesti perustettu pakastukseen ja marjojen käsittelyyn keskittyvä yritys oli luonteva ratkaisu, joka on kasvanut liikevaihdollisesti koko tähänastisen elinkaarensa ajan.
Tänä päivänä Pakkasmarjalla on lähes 100 omistajaa sekä hieman yli 200 sopimusviljelijää ja marjantoimittajaa. Toiminta-aluetta on koko Suomi ja marjojen käsittelyä sekä pakastusta tehdään osittain myös yhteistyökumppanien kautta etäisimpien toimitusalueiden osalta. Suonenjoen tehdas on kuitenkin Pakkasmarjan toiminnan tukikohta, jossa marjat säilytetään käsittelyn ja pakastuksen jälkeen.
Mukaan kaukolämpöön laajennuksen myötä
Pakkasmarjan toiminnassa yritys laajensi tuotanto- sekä pakastustilojaan 4000 m² vuoden 2022 aikana. Projektissa pääyhteistyökumppanina suunnittelun ja tekniikan osalta oli Caverion, jonka kanssa Pakkasmarja lähti tavoittelemaan mahdollisimman pientä energiankulutusta sekä tehokkaasti toimivaa pakastamoa.
Valmistuneessa pakastusratkaisussa päädyttiin erittäin energiatehokkaaseen osastoitavaan tuotanto-, ja varastotilaan, jossa tehokas pakastaminen tapahtuu ”tuulitunnelissa”. Tilan toiminta perustuu jääkylmän ilman tuottoon sekä ilman liikuttamiseen, jolloin kesäaikaan lämpimät marjat saadaan mahdollisimman nopeasti pakastettua ilman turhaa kiteiden ja jään muodostumista. Purevuudeltaan pakastuksessa hyödynnetään –30 pakkasasteen tuntuista lämpötilaa.
Energiaa pakastamisprosessiin kuluu runsaasti ja sitä tukemaan Pakkasmarjalla on katolle asennettuna 499 aurinkopaneelia, joiden maksimituotto on noin 200 kilowattia. Tämä auttaa hillitsemään pakastuskoneiston energiankulutusta osittain, joten lisätehokkuutta laajennuksen yhteyteen haettiin lämmöntalteenoton kautta.
Lämmöntalteenotossa pakastamisessa syntyvää jäähdytyskoneiston tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään laitoksen oman käyttöveden lämmitykseen, mutta suuren tuottomäärän takia lämpöä ohjataan myös Savon Voiman Suonenjoen kaukolämpöverkostoon, johon Pakkasmarja liittyi laajennusprojektin yhteydessä.
– Lämmöntalteenottoa varten meille asennettiin kaksi kappaletta Huurteen valmistamia lämpöpumppuja, joita operoidaan Savon Voiman toimesta. Näin meidän prosessissamme syntyvää hukkalämpöä ohjataan verkkoon tuotannon ja tarpeen mukaan, kertoo Pakkasmarjan tekninen johtaja Timo Jalkanen.
Prosessissa tähdätään parhaaseen laatuun
Pakkasmarjan toiminnan voidaan sanoa koostuvan useammasta jaksoittaisesta tai sesonkiluontoisesta prosessista, joita ovat muun muassa tuoreiden marjojen, vastanotto, varastointi ja myynti sesongin alkuvaiheessa sekä marjojen pakastaminen sesongin jatkuessa ja tuoremarjojen myynnin laantuessa. Lisäksi yritys on satsannut omien jatkojalosteiden tuotantoon, varastointiin sekä myyntiin, joita varten Pakkasmarjalla on tuotantolaitteistot omissa tiloissa. Jalosteina Pakkasmarjalta löytyy muun muassa marjasekoituksia, pureita sekä uutuutena pakasteenakin kuohkeana pysyvä Smuuti-marjajäätelö.
Prosessi alkaa, kun kypsät marjat saapuvat sopimusviljelijöiltä kuorma- tai pakettiautoilla moderneihin nostettaviin lastauslaitureihin, joista marjat kootaan suuriin 500 kiloa kantavuudeltaan oleviin kierrätettäviin pakastuslaatikoihin. Näissä laatikoissa marjat siirtyvät pakastustiloihin pakastumaan ja odottamaan jatkotyövaiheita, kuten röntgenillä tehtävää läpivalaisua ja laadunvarmistusta sekä automatisoitua pussitusta ja pakkaamista.
– Prosessin kannalta meille on tärkeää tasalaatuisuus sekä lämpötilan säätämisen tarkkuus. Toiminnan on oltava tehokasta ja sujuvaa, koska kiivaimpana sesonkina marjat tahtovat kypsyä nopeasti ja meidän on siksi kyettävä vastaanottamaan ja käsittelemään jopa kymmeniä tuhansia kiloja marjoja vuorokaudessa, Jalkanen kertoo.
Marjojen laadun osalta Pakkasmarja tekee aktiivisesti laatu- ja toiminta-auditointeja viljelijöille ja toimittajille sekä kouluttaa ja jakaa tietoa kumppaneilleen. Lisäksi yritys toimii linkkinä viljelijöiden ja paikallisten kehitysjärjestöjen välillä tarjoten uusinta tietoa kehitykseen ja toimintaan.
Lisätietoa: www.pakkasmarja.fi
Suonenjoki on ”The mansikkapitäjä”
Suonenjoki tunnetaan suomessa ja maailmalla erityisesti mansikoistaan ja marjanviljelystä. Mansikkapitäjän synty ja Suonenjoen mansikanviljelyksen historia on alkanut yli 100 vuotta sitten, kun entinen kansakoulun opettaja Olavi Leskinen toi ensimmäiset mansikantaimet pitäjään. Siitä lähtien vitamiinipitoisen herkun kasvattaminen on voinut hyvin Suonenjoella sekä lähikunnissa.
Suomessa mansikanviljely onnistuu Suonenjoen alueella luontaisesti hyvin, koska alueella on paljon pieniä peltoja sekä paljon puhdasta vettä saatavilla. Lisäksi Suomen kesän yöttömät yöt tarjoavat mansikalle ja muille marjoille runsaasti valoa, jolla on positiivinen vaikutus marjojen makuun ja koostumukseen.
Lähtökohtaisesti pienten viljelysten etu on satokautena kelien mukaan kypsyvien marjojen poiminnan ajastamisessa. Pienemmillä erillisillä viljelyalueilla myös marjat kypsyvät hieman eri aikoihin, jolloin niiden keruu voidaan rytmittää järkevästi, ja näin keruukypsät marjat saadaan talteen kaikista kustannustehokkaimmin.
Mansikanviljelyn ympärille on Suonenjoelle ja sen lähialueille syntynyt lukuisia yrityksiä, joiden työllistävä vaikutus niin vakituisten kuin kausityövoiman suhteen on merkittävä. Lisäksi Suonenjoen Mansikkakarnevaalit on maankuulu tapahtuma, joka vetää juhlakansaa nauttimaan keskikesän juhlatunnelmasta ja herkullisista mansikoista ympäri Suomen. Myös ”Suonenjoen mansikka” on EU-komission antaman virallisen nimisuojan piirissä ja on nykyisin nimisuojattu tuote.
Verkon varrelta -juttusarjassa nostamme parrasvaloihin mielenkiintoisia henkilöitä ja asiakastarinoita yksityis- ja yritysasiakkaidemme joukosta. Jutuissa tuomme esille asiakkaidemme ajatuksia energian käytöstä ja siitä, millaista on olla verkkopalvelu- tai kaukolämpöasiakkaana.
