Toivon pilkahduksia järvitaimenelle

Vaikka järvitaimenet sitä tuskin itse aavistavat, pitkästä aikaa on kuitenkin syytä toiveikkuuteen. Järvitaimen on viime vuosien aikana saanut osakseen paljon huomioita – ja mikä tärkeämpää, myös runsaasti konkreettisia toimia niiden olojen kohentamiseksi. Paljon paikallisesti tärkeää työtä on tehty talkoovoimin muun muassa järvitaimenen elinympäristöjen kunnostamiseksi niin eri yhdistysten, osakaskuntien kuin yksityisten henkilöidenkin toimesta. Myös valtakunnallisesti vaelluskalojen suojelemiseksi on viime vuosina osoitettu paljon voimavaroja.

Energiayhtiönä emme ole jääneet katselemaan ponnisteluja sivusta. Viime kesänä rakensimme kaksi kalatietä Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten yhteyteen, jotka avaavat kulkureitin vaelluskaloille Nilsiän reitin alaosien lisääntymisalueille. Karjalankosken kalatie rahoitettiin osittain hallituksen kärkihanketuella. Ylempänä reitillä Sälevän voimalaitoksen yhteydestä löytyy 1990-luvulla rakennettu kalaporras, jota pitkin taimenien on todettu sähkökoekalastuksissa nousevan. Reitin latvoilla kulkuyhteys on avattu Laakajoesta Laakajärveen ELY-keskuksen vuonna 2019 rakentamalla kalatiellä, johon luovutamme tarvittavan veden. Tällä hetkellä siis Nilsiän reitillä sijaitsevasta viidestä voimalaitoksesta yhteensä neljän osalta vaelluskalojen kulkuyhteys on avattu uudelleen.

Parhaillaan selvittelemme Nilsiän reitillä Lastukosken säännöstelypadon vaikutusta kalan nousuun. Olemme myös mukana Joroisvirran reitille suunnitellussa yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena on palauttaa järvitaimen luonnonkiertoineen reitille. Laaja, usean vuoden kestävä hankekokonaisuus sisältää suunnitelmat järvitaimenen elinympäristökunnostuksista sekä ohitusratkaisujen toteuttamisesta reitin kahdelle vesivoimalaitokselle. Järvitaimenen suojelun onnistumiseksi onkin hyvin tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin sen elinkiertoon vaikuttaviin tekijöihin, kuten riittäviin kutu- ja poikastuotantoalueisiin, kulkuyhteyksiin, veden laatuun ja toimivaan kalastuksen säätelyyn.

Usean vuoden ajan olemme myös toteuttaneet vapaaehtoisia järvitaimenten mäti-istutuksia Joroisten Huutokoskeen sekä Sonkajärven Laakajokeen yhteistyössä Saimaan Lohikalojen Ystävät Ry:n sekä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Tänä vuonna istutuksia jatketaan mädin saatavuusongelmien vuoksi 1-vuotisten taimenpoikasten istutuksilla. Mikäli järvitaimen saadaan palaamaan ja lisääntymään luonnollisesti esimerkiksi Joroisvirran reitillä, olisi sillä erittäin suuri merkitys myös laajemmin: Vuoksen vesistössä itsenäisesti lisääntyviä järvitaimenia on tällä hetkellä niin vähän, että myös mäti- ja poikastuotantoon käytetyt kannat ovat heikossa hapessa. Uudesta itsenäisesti lisääntyvästä populaatiosta saataisiin kipeästi kaivattua vahvistusta myös järvitaimenen viljelykantoihin, mikä edelleen auttaisi populaatioiden vahvistamista Vuoksen vesistön muissa osissa.

Vesistöjen hyvinvointi toiminta-alueellamme on meille erittäin tärkeää, emmekä ole jääneet odottamaan pakollisia velvoitteita järvitaimenen elinolojen kohentamiseksi. Vesivoiman merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan ilmastonmuutoksen edetessä sekä säästä riippuvaisten tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman osuuden kasvaessa. Vesivoima on ainoa uusiutuva säätövoiman lähde, jolla voidaan tasapainottaa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä vaihtelua. Säännöstelyn avulla huolehditaan myös muun muassa tulvasuojelusta sekä alueen vesistöjen virkistyskäytön edellytyksistä. Vesivoimalla on siis tärkeä rooli niin valtakunnallisessa sähköjärjestelmässä kuin myös paikallisesti vesistöjen käytön kannalta.

Visionamme on olla vastuullisin energiantuottaja, ja osana tätä tavoitetta otamme järvitaimenen suojelun erittäin vakavasti, nyt ja tulevaisuudessa. Tahdomme nähdä järvitaimenen lisääntyvän ja voivan hyvin myös Savon vesistöissä.