Uusi lämpöpumppujärjestelmä jalostaa Iisalmen voimalaitoksen omat hukkalämmöt kaukolämmöksi
Juuri käyttöönotettu uusi lämpöpumppujärjestelmä jalostaa Iisalmessa voimalaitoksen aiemmin hyödyntämättömät hukkalämmöt kaukolämmöksi ja tuottaa kesällä kaukolämpöä myös ulkoilmasta.
Iisalmen voimalaitos tuottaa talvikaudella reilun 20 000 asukkaan kaupungille kaukolämpöä ja sähköä puuperäisistä polttoaineista sekä turpeesta. Marraskuusta alkaen kaukolämmön tuotannossa on hyödynnetty innovatiivista lämpöpumppujärjestelmää, joka tuottaa energiaa ympäri vuoden kokonaan hiilidioksidivapaasti eri lämmönlähteistä. Savon Voimalle lämpöpumppuinvestointi kaukolämmön tuotantoon oli ensimmäinen ja jälleen yksi merkittävä askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä, joka on Savon Voiman tavoitteena vuodelle 2030.
– Aiemmin prosesseissa syntyvää hukkalämpöä lauhdutettiin taivaalle. Nyt jäähdytyspuhaltimet jäävät nykymuodossa tarpeettomiksi, kun lämpöpumppujärjestelmä huolehtii jäähdytyksestä ja jalostaa hukkalämmöt kaukolämmöksi, kertoo Savon Voiman tuotantopäällikkö Kari Anttonen.
Innovatiivisella lämpöpumppuratkaisulla myös kesäajan ulkoilman lämpöenergia hyötykäyttöön
Uudistuksen myötä Iisalmen kesäajan kaukolämmöstä kymmenen prosenttia jalostetaan ulkoilman energiasta. Entiset jäähdytyspuhaltimet toimivat prosessissa käänteisesti energiakeräiminä. Innovaation on kehittänyt CO2-vapaisiin lämpölaitoksiin erikoistunut Calefa Oy, joka toimitti lämpöpumppujärjestelmän Iisalmen voimalaitokselle käyttövalmiina kokonaistoimituksena.
– Laitos on rakennettu kuluneen syksyn aikana ja pääosan asennuksista, kuten putkiasennukset ja teräsrakenteet, olemme tehneet omana työnä. Projekti on sujunut hyvässä yhteistyössä Calefan ja muiden toimittajien kanssa, kuvaa käyttöpäällikkö Aki Rantonen projektin etenemistä.
Lämpöpumppu on otettu käyttöön marraskuun lopussa ja sillä on nyt jalostettu ensimmäiset megawatit hukkalämpöä kaukolämmöksi.
– Ensivaikutelma järjestelmästä on oikein hyvä. Laitos on lämpötehoonsa suhteutettuna pienikokoinen ja helppo käyttää, eikä lisää työntekijöiden työkuormaa juurikaan. Sähkön hinta on merkittävin tekijä lämpöpumpuilla tehtävän lämmön tuotantokustannuksessa, joten viime aikojen korkean sähkön hinnan vuoksi laitteistoa on toistaiseksi käytetty maltillisesti. Keskimääräisellä sähkön hinnalla lämpöpumpun lämmön tuotantokustannus on kilpailukykyinen jopa biopolttoaineilla tehtävän lämmön kanssa, kertoo Rantonen.
– Ensi kesänä pääsemme sitten kokeilemaan lämmön tuotantoa ulkoilmasta, kun lämpö kerätään voimalaitoksen jäähdytykseen normaalisti käytettävillä puhallinpattereilla. Tällä tavalla saadaan kätevästi hyödynnettyä jo olemassa olevaa tekniikkaa tehokkaammin, jatkaa Rantonen.
Polttoon perustumattomia tuotantomuotoja tutkitaan aktiivisesti ja niiden osuus kasvaa
Savon Voima on hyödyntänyt jo aikaisemminkin hukkalämpöjä kaukolämmön tuotannossa, mutta kehittyneen lämpöpumpputeknologian myötä myös matala-asteiset lämmönlähteet saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön. Lämpöpumppujärjestelmä leikkaa voimalaitoksen CO2-päästöjä 800 tonnia vuodessa.
– Investointi on meille taloudellisesti kannattava. Se samanaikaisesti parantaa sekä energiatehokkuutta että ympäristöystävällisyyttä. Lämpöpumppujärjestelmät alkavat pikkuhiljaa korvaamaan polttamalla tuotettua kaukolämpöä, Anttonen summaa.
Suomessa kehitetty erikoislämpöpumppu tuottaa kaukolämpöverkkoon soveltuvia 90 asteen lämpötiloja hyvällä hyötysuhteella. Lämmönlähteinä voi olla ilman ja vesistöjen lämmön sekä teollisuuden hukkalämpöjen lisäksi maalämpö ja aurinko.
– On hienoa olla mukana uuden tuotantomuodon käyttöönotossa. Uusi ja uljas aika on hyvällä alulla myös täällä perinteisessä kaukolämpömaailmassa. Eri tuotantovaihtoehtoja tutkitaan ja jo toteutetaankin kovalla tahdilla, kertoo Rantonen lopuksi.
Lisätietoa:
Aki Rantonen
Käyttöpäällikkö
p. 044 723 7636
aki.rantonen(at)savonvoima.fi
Kari Anttonen
Tuotantopäällikkö
p. 044 723 7562
kari.anttonen(at)savonvoima.fi
