Savon Voiman kaukolämpö 50 vuotta: kestävän kehityksen rakentamista – merkittävimpiä tapahtumia vuosien varrelta
Savon Voiman kaukolämpöliiketoiminta on kasvanut ja kulkenut pitkän matkan 50 vuoden aikana, ja sen kehitys on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia ja investointeja, jotka ovat edistäneet kestävää kehitystä. Tämä artikkeli on jatkoa Savon Voiman kaukolämmön juhlavuoden teema-artikkelisarjaan, jossa seuraavaksi tarkastelemme merkittävimpiä tapahtumia ja kehityksen virstanpylväitä Savon Voiman kaukolämmön elinkaarelta.
Kotimaiset polttoaineet tietoinen valinta alusta saakka
Alusta asti Savon Voima on pitänyt kotimaisia polttoaineita tärkeässä asemassa ja jo 1980-luvulta alkaen aktiivisesti panostanut kotimaisten polttoaineiden käyttöön lämmöntuotannossa. Päätös kotimaisten polttoaineiden hyödyntämisestä on ollut merkittävä askel kohti kestävää kehitystä, sillä lähialueilta toimitettavat turve ja puuhake olivat ekologisia vaihtoehtoja ja niiden käyttö tuki alueen taloudellista kehitystä.
Ensimmäinen uusi pelkästään kotimaista polttoainetta hyödyntävä lämpölaitosinvestointi oli vuonna 1982 Leppävirralle rakennettu 5 MW:n lämpökeskus, joka pystyi käyttämään haketta ja palaturvetta. Tätä ennen kotimaista polttoainetta oli voitu hyödyntää vuonna 1979 valmistuneessa Suonenjoen turvelämpökeskuksessa.
Vuonna 1985 Savon Aluelämpö Oy -nimellä startannut yritys fuusioitiin Savon Voiman liiketoiminnoksi ja sen investoinnit jatkuivat sekä lämmön asiakasmäärät jatkoivat tasaista kasvuaan. 80-luvun lopulla myös ympäristömääräyksissä tapahtui tiukennuksia ja ilmansuojeluvelvoitteita täytettiin muun muassa tekemällä ilmansuojeluilmoituksia. Samaan aikaan Savon Voimalla otettiin ensimmäisiä askelia kohti polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa, kun vuonna 1986 yhtenä uutena lämmöntuotantoratkaisuna Tahkovuori Oy:lle toimitetiin ensimmäinen lämpöpumppu.
90-luku oli laajentumisen ja tutkimuksen aikakautta
Savon Voiman kaukolämpöliiketoiminta laajeni määrätietoisesti läpi 90-luvun ja jo heti vuosikymmenen alussa mukaan liittyi neljä uutta aluelämpökuntaa. Myöhemmin mukaan liittyi lisää paikkakuntia ja jo vuonna 1993 Savon Voima oli jokaisen toimialuekuntansa taajamien ensisijainen lämmittäjä, joita olivat Juankoski, Kiuruvesi, Leppävirta, Pielavesi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Rautalampi, Rautavaara, Maaninka, Lapinlahti, Karttula ja Varpaisjärvi.
90-luvulla tehtiin myös paljon tutkimus-, testaus- ja kehitystyötä muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden kanssa. Tuolloin testattiin esimerkiksi kierrätykseen kelpaamattomien muovi- ja pahvipakkausten hyödyntämistä lämmitysenergiaksi hyvin tuloksin. Vuosikymmenen aikana myös uusia tietojärjestelmiä otettiin käyttöön, jotka olivat tuolloin isoja kehityshankkeita toiminnan digitalisoimiseksi.
Bioenergiaohjelma ja nimenvaihdoksia
2000-luvun alussa Savon Voima käynnisti bioenergiaohjelman, jonka tavoitteena oli lisätä kotimaisten, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä sekä parantaa energiatehokkuutta. Samoihin aikoihin alettiin myös testata puupellettiä uutena biopolttoaineena. Ohjelma huipentui 2010-luvulla, kun laaja investointiohjelma saatiin päätökseen ja kaikissa Savon Voiman kaukolämpöverkostoissa siirryttiin paikallisten polttoaineiden hyödyntämiseen lämmöntuotannossa.
Konsernin toiminnan laajentumisen myötä myös Savon Voiman konserninimeä muutettiin ja yritys toimi hetken aikaa Atro-nimen alla. Nimen muutos ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi, vaan pian palattiin takaisin juurille ja nimeksi tuli takaisin kaikkien tuntema Savon Voima Oyj ja kaukolämpöliiketoimintaa alettiin hoitaa Savon Voima Lämpö Oy -nimen alla. Lopulta vuoden 2009 alussa Savon Voima Lämpö Oy fuusioitiin kiinteäksi osaksi Savon Voima Oyj:tä.
2000–2010-vuosikymmenten aikana Savon Voima jatkoi investointeja energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Lisäksi tuolloin tehtiin paljon yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja lämmönosto- ja toimitussopimukset alkoivat yleistyä energiantuotantomuotoina osassa verkkoja.
2000-luvun aikana useimpien Savon Voiman verkkojen lämpölaitokset olivat muuttuneet biopolttoaineilla toimiviksi ja lukuisia uusia biolämpölaitoksia rakennettiin tiuhaan tahtiin. Eräs merkittävimpiä kasvun askelia oli vuonna 2020 tehty Joensuun voimalaitoksen ja kaukolämpöliiketoiminnan hankinta.
Tulevaisuuden hiilineutraalisuustavoitteisiin vastataan uudella teknologialla
2020-luvulla Savon Voima on asettanut tavoitteekseen hiilineutraalin energiajärjestelmän vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on luonnollinen jatkumo pitkälle historialle ja se ohjaa kaikkia investointeja sekä toimenpiteitä.
Uudet teknologiat kuten hukkalämpöjen talteenotto, sähkökattilat, verkosto- ja tuotanto-optimointi sekä robotisoitu biopolttoaineen näytteenotto, tukevat jokainen osaltaan hiilineutraalia lämmön ja energiantuotantoa. Lisäksi asiakkaiden energiankulutuksen seuranta on digitalisoitunut ja heillä on käytössään Väppi-sovellus, jonka avulla oman energiankulutuksen seuranta on helpottunut. Monelle asiakkaalle sovellus on tarjonnut hyvän alustan tarkastella, säätää ja optimoida energiankulutustaan.
Uusien teknologioiden myötä toiminta jatkuu edelleen innovatiivisena ja Savon Voima jatkaa määrätietoisesti kohti strategista päämääräänsä olla hiilineutraali energian ja lämmöntuottaja. Kaukolämmön ympärille on samalla rakennettu monipuolisia, asiakaslähtöisiä palveluita, jotka vastaavat esimerkiksi kiinteistöjen jäähdytystarpeisiin sekä tukevat asiakkaiden tavoitteita energiatehokkuuden parantamisessa.
50 vuotta lämpöä ja vastuullisuutta
Vuonna 1975 startannut Savon Voiman kaukolämpöliiketoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Savon Aluelämpö Oy -nimellä perustettu yritys on ollut koko historiansa ajan edelläkävijä keskitetyn lämpöhuollon tarjoamisessa, edistäen energiatehokkuutta, paikallisuutta ja kestävää kehitystä.
Siirry juhlasivulle
