Sähköpyörä pitää mukavasti kuntoa yllä – kokemuksia ja vinkkejä sähköpyörän valintaan

Merja Manninen viettää eläkepäiviään. Vaikka työelämän jättäminen alkuun tuntui tylsistyttävältä, elämä on löytänyt uudet raiteet ja rytmin. Siitä pitävät huolen aviomies ja lasten perheet sekä kaksi valloittavaa koiraneitoa, jackrussellinterrieri Hertta ja pieni chihuahua Helmi. Vauhtia antaa myös uusi sähköpyörä, joka on tuonut oman vaihteensa pyöräilyharrastukseen.

– Aluksi halusin ihan uteliaisuuttani kokeilla sähköpyörää. Minulla oli sähköpyörä jo työssäoloaikanani, ja poljin sillä töihin monta vuotta keväästä syksyyn. Pidin siitä kovasti. Pakkasta se kesti aina 8 asteeseen saakka, sitten alkoi akku hyytyä, Merja muistelee.

Välissä piti kokeilla tavallistakin polkupyörää, mutta se ei enää tuntunut hyvälle. Uusi sähköavusteinen polkupyörä hankittiin omalta paikkakunnalta. Kalkhoff Jubilee Advance oli citypyörä, joka täytti toiveet.

Kesämökille on matkaa 46 km – ehkä vielä pyö­räilen sinnekin.

– Valinnassa on hyvä kuunnella asiantuntevaa myyjää. Vaihtoehtoja on niin paljon, ja on tärkeää saada pyörä, joka sopii omaan käyttöön. Satula pitää olla sopivassa asennossa ja sopivalla korkeudella. Minun pyöräni on S-kokoa, etuhaarukka ja satula ovat jousitettuja. Valitsin myös isomman, 17 Ah:n akun, jolle luvattiin ihanneoloissa jopa 180 km:n ajomatka. Akun kesto on tärkeää, etenkin jos ajaa pitempiä matkoja. Vanhaan pyörään verrattuna tekniikka on mennyt huimasti eteenpäin, enkä ole kauppaa katunut. Mahdottoman hyvä peli tuo on ollut, kertoo Merja. – Hyvä asia on myös se, että huolto on paikkakunnalla. Eihän noille itse osaa mitään tehdä, jos sattuisivat vikaantumaan.

Sähköpyörälenkillä luonnosta ehtii nauttia enemmän

Merja Mannisen tavoitteena on ajaa vähintään 20 kilometriä joka päivä – niinä päivinä, jolloin on kaupungissa eikä mökillä.

– Aamuvarhaisella kun lähtee liikkeelle, voi tuntea aidon luonnon tuhansine tuoksuineen ympärillä ja siitä ehtii nauttiakin enemmän. Ne ovat hienoja hetkiä. 20 kilometriä ei tunnu missään.

Sähköpyörä on ketterä pyöriteltävä kaupungissakin. Ei tarvitse etsiä parkkipaikkoja tai virua ruuhkissa. Yhdellä akulla pärjää hyvin. Sähköpyörän akku ladataan normaalilla verkkovirralla akun omalla laturilla. Tyhjän akun lataus täydeksi kestää noin 5 tuntia. Pyöräillessä sähkön avustustehon voi itse valita. Vaihtoehtoja on kolme: eco, sport ja power. Avustustehon maksiminopeus on kuitenkin 25 km/h.

– Minulla on käytössä yleensä sport-asento, jossa itsekin joutuu kunnolla polkemaan. Mutta jos vastatuuli tai väsymys yllättää, voi aina vaihtaa vaihdetta ja lisätä avustusta.

Ympäristöasiat ovat tärkeitä

Sähköpyöräily säästää luontoa, sillä se korvaa auton käyttöä.

– Vihreät arvot ovat tärkeitä ja tulevat iän myötä entistä tärkeämmiksi. Meillä mökillä on veneessäkin sähkömoottori, mutta siellä ei enää ongita. Kaikkea elävää suojellaan, myös onkimatoja ja rantakäärmeitä, kertoo Merja.

Valaisimen valinnassa tarkkana

Lain mukaan polkupyörässä tarvitaan valaisin, jos sillä ajetaan hämärässä tai pimeällä. Otsalamppukin täyttää lain kirjaimen.

Sähköpyöristä muutamissa valaisin on vakiona, useimmissa ei. Markkinoiden varustetarjonta on kuitenkin runsasta.

Jos haluat kytkeä valaisimen pyörän omaan sähköjärjestelmään, valitse malli, joka kestää akun tuottaman jännitteen. Yleismallisissa valaisimissa vaihtoehdot ovat tyypillisesti 6–42 volttia.
Tehokas pyörän akku riittää tehokkaallekin ajovalolle. Markkinoilla on tuotteita, joille luvataan melkein 200 metrin valaisumatka ja 1 800 luumenin valaisuteho. Näiden miinuspuoli on sähkönkulutus – sähköavusteisesti poljettava matka lyhenee.

Huomiovalo voi olla parempi valinta, etenkin jos poljet vain katuvalaistulla alueella. Se tekee sinut näkyväksi muulle liikenteelle ja sähköä kuluu vähemmän.

Eniten tarjontaa on paristokäyttöisissä tai omalla pienellä akullaan varustetuissa, pyörään helposti kiinnitettävissä ja niistä irrotettavissa valaisimissa. Paristot ovat yleisimmin kokoa AA tai AAA, myös ladattavia malleja voi käyttää. Akut ladataan valaisimen mukana tulevalla laturilla tai tietokoneen USB-liitännästä.

Halvimmat valaisimet maksavat viitisen euroa, tehokkaimmat litium-ioniakulla varustetut ajovalot satakin euroa.

Sähköpolkupyörä on melkein kaikessa etevämpi kuin tavallinen pyörä.

Kahdenlaisia pyöriä

Sähköpolkupyörä on polkupyörä, johon on lisätty sähkömoottori keventämään polkemista, akku moottorin virtalähteeksi ja näiden ohjauselektroniikka.

Lainsäätäjän näkökulmasta sähköpyöriä on kahdenlaisia: polkupyörään rinnastettavia ja mopoihin rinnastettavia. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan edellisiä saa käyttää kuin tavallista polkupyörää, jälkimmäisten käyttö edellyttää liikennevakuutuksen ottamista ajokille ja mopokorttia kuskille, jos hän on syntynyt myöhemmin kuin vuonna 1985.

Teknisesti tärkeimmät erot ovat, että polkupyöriin vertautuvissa malleissa sähkömoottorin teho saa olla enintään 250 wattia. Moottori kytkeytyy päälle, kun polkeminen aloitetaan, ja lakkaa, kun pyörää ei poljeta tai kun nopeus nousee 25 kilometriin tunnissa.

Mopoihin rinnastuvissa malleissa moottoritehon yläraja on yksi kilowatti. Moottori voi toimia myös ilman polkemista, mutta näidenkin pyörien nopeus on moottorilla ajettaessa rajoitettu 25 kilometriin tunnissa. Lujempaa pääsee vain polkemalla.

Lisäiloa polkemiseen

Sähkömoottori nostaa pyöräilyn ilon uudelle tasolle. Ylämäet polkee hikoilematta, matka sujuu joutuisammin kuin tavallisella pyörällä eivätkä kymmenienkään kilometrien päivämatkat väsytä. Työmatkaa taittaessa saa samalla hyvän omatunnon siitä, ettei saastuta luontoa auton päästöillä.

Sähköpyörä jatkaa pyöräilykautta. Sillä pärjää sohjossa ja jopa hangessa, jolloin perinteinen pyörä jää helposti varastoon. Eikä sähköpyöräily ole vain työikäisten ilo: apumoottori helpottaa niin ikääntyneiden kuin lasten liikkumista.

Kääntöpuolellekin toki jää asioita. Sähköpyöräily on perinteistä polkemista kalliimpaa. Pyörät maksavat tuhansia euroja. Halvemmallakin niitä saa, mutta erityisesti sähköpyörissä ”halpa” tulee ajan oloon kalliiksi. Akun joutuu joka tapauksessa uusimaan muutaman vuoden välein, mikä merkitsee kerralla satojen eurojen menoerää. Kauppiaat arvioivat pyörien sähkömoottorin, ohjainyksikön ja kaapeloinnin kestoiäksi 4–10 vuotta. Motiva haarukoi, että täyteen ladattu akku riittää 35–60 kilometrin sähköavusteiseen polkemiseen. Kotimainen Tunturi puhuu 70–110 kilometristä. Saksalainen Kalkhoff lupaa isommalle akulleen 180 kilometriä. Luku riippuu akusta, olosuhteista ja polkijan aktiivisuudesta. Useimmat pyörät on varustettu 300–500 wattitunnin akulla. Isompi akkukapasiteetti merkitsee pitempää sähköavusteista polkumatkaa. Akku ladataan merkkikohtaisella laturilla kotona verkkovirrasta. Joissakin malleissa akku irrotetaan latausta varten.

Mallikirjo jo iso

Sähköpolkupyörän valinta alkaa omien tarpeiden pohtimisesta. Kevyt ja pienirenkainen citypyörä on oiva korttelipyöritykseen mutta ei paras vaihtoehto maantielle tai maastoon. Jousitetulla sähkömaastopyörällä taas pärjää vaikeillakin maastoreiteillä, mutta asfaltilla kalliin pyörän ominaisuudet menevät hukkaan. Monikäyttöisin on niin sanottu kaupunkipyörä. Eniten iloa sähköavusteisuudesta on läskirenkaisissa Fatbikeissa, sanovat maahantuojat.

Tutustu tekniikkaan. Sähkömoottori sijaitsee etupyörän, takapyörän tai polkimien navassa. Kullakin vaihtoehdolla on omat ominaispiirteensä ja vaikutuksensa ajettavuuteen. Älyelektroniikka säästää sähköä, mikä tarkoittaa pitempää sähköavusteista polkumatkaa mutta myös kalliimpaa hintaa.

Tutki pyörän yleinen vankkuus. Sähköistys lisää pyörän painoa 5–10 kiloa, ja jos tätä ei ole huomioitu rakenteissa, saat varautua jarrujen ja kiinnikkeiden rikkoutumisiin erityisesti alumiinirunkoisissa pyörissä. Tarkista myös varaosien saatavuus ja kysy saman tien, missä pyöräsi korjataan. Sähköavusteisten pyörien hinta vaihtelee tekniikan ja varustelun mukaan yksinkertaisimmista 1 000 euron kaupunkipyöristä 7 500 euron huippuvarusteltuihin läskipyöriin.

Perustietoa sähköpyörästä Motivan sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tietoa sähköpyöräilystä liikenteessä (linkki avautuu uuteen välilehteen)