Savon Voiman energiavuosi 2019
Savon Voiman viime vuosi huipentui merkittävään liiketoiminnan laajentumiseen.
Vuosi 2019 oli toimialueellamme keskilämpötilaltaan 0,4 astetta edellisvuotta kylmempi.
Sähköä siirrettiin 1987 gigawattituntia (2222 GWh), mikä oli vajaat 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sähkön siirron supistumista selittää lähinnä suurjännitesiirtomäärän väheneminen. Savon Voiman sähköverkon käytettävyys oli viime vuonna 99,97 prosentin tasolla. Kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 622 gigawattituntia (GWh) 12 kunnan alueella.
Sähköä tuotettiin 331 gigawattituntia (377 GWh), mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Omaa tuotantoa tästä oli 150 gigawattituntia. Kuiva vuosi vaikutti oman vesivoiman tuotantomäärään, sähköä tuotettiin vesivoimalla 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös tuotanto-osuuksien sähköntuotannon määrä supistui 17 prosenttia.
Vuoden lopussa tiedotimme Joensuun kaukolämpö- ja sähköntuotantotoimintaa koskevasta liiketoimintakaupasta. Savon Voiman ja Fortumin välinen kauppa kattoi sähkön- ja lämmöntuotannon CHP-voimalaitoksen sekä merkittävän kokoisen kaukolämpöverkon varalämpökeskuksineen. Joensuun kaupungin kaukolämpöverkko on Suomen kahdeksanneksi suurin yksittäinen kaukolämpöverkko.
Sähkön myynti siirtyi energiapalveluyhtiö Väreelle
Savon Voiman sähkönmyyntiliiketoiminta siirtyi vuoden 2019 alusta Väre Oy:lle. Väre on vuonna 2018 Savon Voiman, Jyväskylän Energian, Kuopion Energian ja Lappeenrannan Energian perustama sähkönmyyntiin ja energiapalveluihin keskittyvä valtakunnallisesti toimiva yhtiö. Savon Voima omistaa yhtiöstä 46,2 prosenttia.
Säävarman sähköverkon rakentamiseen isoja investointeja
Kaikkiaan Savon Voima Verkolla on jakeluverkkoa noin 27000 km, noin 230 metriä asiakasta kohden. Asiakkaan kokema (energiapainotettu) keskimääräinen vikakeskeytysaika oli viime vuonna 2 tuntia 53 minuuttia. Tämä tarkoittaa 99,97 prosentin palveluastetta vuoden tunneista.
Säävarmaa verkkoa rakennettiin kaikkiaan viime vuonna 1002 kilometriä ja investointeihin käytettiin noin 48,5 miljoonaa euroa. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin viime vuonna 230 kilometriä ja pienjänniteverkkoa 510 kilometriä. Säävarman sähköverkon rakentamisessa tärkeä osa-alue on myös ilmajohtojen siirtäminen teiden varsille, tätä toteutettiin viime vuonna 160 kilometriä, lisäksi pienjänniteverkkoa ilmajohtoina rakennettiin noin 100 kilometriä.
Sähkölinjojen vierimetsien käsittelyä toteutettiin noin 450 kilometrin osalta jakeluverkon häiriöherkissä osissa. Johtokatujen raivausta toteutettiin normaalin vuosiohjelman mukaisesti 2700 kilometriä.
– Savon Voima rakentaa säävarmaa verkkoa vuosittain saman verran kuin tyypillisesti keskikokoisissa kaupungeissa on koko sähköverkon pituus, kertoo Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Matti Ryhänen.
Koko sähköverkon kaapelointiaste on nyt 29 prosenttia. Keskijänniteverkon osalta kaapelointiaste on 14 prosenttia ja pienjänniteverkon osalta 41 prosenttia.
Uusien kiinteistöjen rakentaminen verkkoalueellamme on ollut viime vuosina vahvasti laskusuunnassa. Viime vuonna uusia liittymiä rakennettiin 339 kappaletta ja olemassa olevia liittymiä purettiin 464.
Taajamasaneerauksia toteutettiin Sonkajärven, Jäppilän, Sumiaisten ja Pieksämäen taajamissa.
Taajamasaneerauksen lisäksi merkittäviä investointeja tehdään myös taajamien välisten runkoyhteyksien kehittämisen osalta. Iisalmen ja sen lähitaajamien välisten verkkojen kehittämistä jatkettiin Peltoniemi–Pörsänmäen ja Kiuruvesi–Vieremän suuntiin. Myös Rautalammin ja Suonenjoen välinen runkoyhteyden saaneeraus oli yksi viime vuoden merkittävimmistä rakennuskohteista.
Lähes viidennes kaukolämmöstä on talteen otettua lämpöä
Savon Voima toimitti lämpöä ja höyryä viime vuonna 622 gigawattituntia 12 kunnan alueella. Kaukolämpöä tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantona 30 prosenttia ja erillistuotantona 52 prosenttia. Teollisuuden prosessien ylijäämälämmöllä ja savukaasujen lämmön talteenotolla tuotettiin 18 prosenttia kaukolämmöstä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Kaukolämpö tuotettiin 97 prosenttisesti kotimaisista ja paikallista lämmönlähteistä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisuudessaan oli 59 prosenttia. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän polttoaineen, turpeen, osuus oli 38 prosenttia
Savon Voima on tehnyt pitkäjänteistä työtä ja merkittäviä investointeja energiatehokkuuden kehittämiseen sekä paikallisten polttoaineiden hyödynnettävyyteen. Tämä on mahdollistanut merkittävästi öljynkäytön osuutta kaukolämmön tuotannossa.
– Viime vuoden investoinneista merkittävin oli Toivalan biolämpökeskuksen savukaasujen lämmön talteenoton rakentaminen, kertoo Savon Voiman energiantuotannon ja kaukolämmön liiketoimintajohtaja Juha Räsänen.
– Lämmön talteenoton ansiosta savukaasujen hukkalämmöllä lämmitetään jatkossa noin 400 pientaloa. Lisäksi investoimme Vuorelaan uuteen vara- ja huippulämpökeskukseen, joka turvaa alueen kaukolämmön toimitusvarmuutta ja parantaa ympäristöturvallisuutta. Siilinjärven varuskunta-alue yhdistettiin kaukolämpöön uudella kaukolämpölinjalla, Räsänen jatkaa.
Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin kaikissa verkoissamme yhteensä 8870 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2019 lopussa oli 375 kilometriä. Kaukolämmön uusia liittymiä kytkettiin 26 kappaletta.
Sähkön tuotanto supistui
Sähköä tuotettiin 331 gigawattituntia (377 GWh), mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Omaa tuotantoa tästä oli 150 gigawattituntia (159 GWh).
Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten vastapainetuotannon määrä oli 70 gigawattituntia, joka on kaksi gigawattituntia edellisvuotta pienempi. Vesivoiman tuotantovolyymi oli Savon Voiman 11 vesivoimalaitoksen osalta vuoden aikana 79 gigawattituntia (86 GWh). Keskimääräistä pienempi tuotanto johtui poikkeuksellisen kuivasta keväästä ja kesästä.
Vieremällä sijaitsevan Salahmin vesivoimalaitoksen tuotantokoneiston täyssaneeraus saatiin onnistuneesti toteutettua. Koneiston modernisointi poisti öljyvuotoriskit ja kasvatti voimalaitoksen tehoa 40 prosentilla. Salahmin vuosituotanto vastaa modernisoinnin jälkeen yli 2000:n normaalin kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkäyttöä.
Savon Voiman tuotanto-osuuksilla tuotettiin viime vuonna sähköä 181 gigawattituntia (218 GWh), määrä supistui edellisvuodesta 17 prosenttia. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 70 gigawattituntia, joka on 35 gigawattituntia edellisvuotta vähemmän. Päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä väheni kaksi gigawattituntia ollen 111 gigawattituntia. Päästöttömien tuotanto-osuuksien määrästä tuulivoimalla tuotettiin sähköä 14 gigawattituntia, mikä oli yhden gigawattitunnin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Savon Voiman kaukolämmön ja sähkön tuotantotoiminta laajeni Joensuuhun
Savon Voiman merkittävyys Itä-Suomen energiahuollossa kasvoi vuoden lopulla tehdyn liiketoimintakaupan myötä. Kaupan sinetöimisen jälkeen Savon Voima on Suomen kahdeksanneksi suurin kaukolämpötoimittaja noin 1,2 terawatin tuotannolla mitattuna. Kaikkiaan kaukolämpöyhtiöitä on Suomessa hieman yli sata.
– Joensuun kaupungin energiantuotanto perustuu noin 70 prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin. Tämä tukee Savon Voimalla pitkäaikaista strategista bioenergiaohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut tuottaa energia pääosin paikallisilla ja ympäristöystävällisillä polttoaineilla. Kaupan myötä sitouduimme omalta osaltamme myös Joensuun kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, kertoo Savon Voima -konsernin toimitusjohtaja Arto Sutinen.
– Monipuolinen palvelutarjontamme laajenee Joensuuhun ja uskomme näiden tuovan merkittävää lisäarvoa kaukolämpöasiakkaille. Joensuu kaupunkina tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille energiaratkaisuille, kuten jäähdytykselle ja innovatiivisille energiansäästöpalveluille, kertoo Savon Voiman kaukolämmön ja energiantuotannon liiketoimintajohtaja Juha Räsänen.
Lisätietoa:
Arto Sutinen
Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
arto.sutinen@savonvoima.fi
P. 044 703 3130
