Savon Voiman energiavuosi 2020

Julkaistu 28.1.2021

Vuosi 2020 oli toimialueellamme keskilämpötilaltaan 1,7 astetta edellisvuotta lämpimämpi. Sähköä siirrettiin 1 940 gigawattituntia (1 987 GWh), mikä oli noin kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sähkön siirron supistumista selittää lämmin vuosi ja koronapandemiasta aiheutunut sähkön kulutuksen lasku. Savon Voiman sähköverkon käytettävyys oli viime vuonna 99,9 prosentin tasolla.

Kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 1 063 (622 GWh) gigawattituntia. Myynnin kasvua selittää Savon Voiman tammikuussa 2020 tekemä liiketoimintakauppa Fortumin kanssa, jossa Joensuun sähkön- ja lämmöntuotanto siirtyi Savon Voiman omistukseen. Kaupan myötä Joensuun toimintoja järjesteltiin niin, että Fortumilta ja voimalaitokselle palveluita tuottaneelta Maintpartnerilta siirtyi kaikkiaan 57 henkilöä konsernin palvelukseen.

Sähköä tuotettiin 489 gigawattituntia (331 GWh), mikä on noin 48 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua selittää Joensuun voimalaitoksen osuus 154 GWh, Savossa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotantoa tästä oli 178 (150) gigawattituntia. Vesivoimalla sähköä tuotettiin ennätysmäärä, kaikkiaan 58 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuotanto-osuuksien sähköntuotannon määrä kuitenkin supistui 13 prosenttia edellisestä vuodesta.

Säävarman sähköverkon rakentamiseen isoja investointeja

Savon Voima Verkolla on kaikkiaan sähköverkkoa 27 000 km, noin 230 metriä asiakasta kohden. Asiakkaan kokema keskimääräinen (energiapainotettu) vikakeskeytysaika oli viime vuonna 7 tuntia 35 minuuttia (2 tuntia 53 minuuttia). Tämä tarkoittaa 99,91 (99,97) prosentin palveluastetta koko vuoden tunneista. Merkittävin syy sähkönjakelun palveluasteen heikkenemiseen oli alueelle poikkeuksellisen voimakkaasti osuneet neljä suurhäiriöitä aiheuttanutta myrskyä kesäkuun 2020 jälkeen.

Säävarman verkon piirissä on tällä hetkellä noin 73 000 asiakasta, mikä on noin 62 prosenttia 118 700 asiakkaan määrästä. Kokonaan uutta säävarmaa verkkoa rakennettiin kaikkiaan viime vuonna 760 (1 002) kilometriä ja investointeihin käytettiin noin 43 (48,5) miljoonaa euroa. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin viime vuonna 200 (230) kilometriä ja pienjänniteverkkoa 410 (510) kilometriä. Säävarman sähköverkon rakentamisessa tärkeä osa-alue on myös ilmajohtojen siirtäminen teiden varsille, tätä toteutettiin viime vuonna 125 (160) kilometriä.

Sähkölinjojen vierimetsien käsittelyä toteutettiin noin 520 (450) kilometrin osalta jakeluverkon häiriöherkissä osissa. Johtokatujen raivausta toteutettiin normaalin vuosiohjelman mukaisesti 2 404 (2 700) kilometriä.

Koko sähköverkon kaapelointiaste on nyt 31 prosenttia. Keskijänniteverkon osalta kaapelointiaste on 17 prosenttia ja pienjänniteverkon osalta 43 prosenttia. Merkittävä investointiohjelma on tuonut tulosta, sillä viime vuoden Päivö-, Aila- ja Liisa-myrskyjen vikapaikat osuivat 93 prosenttisesti niihin verkon osiin, joita ei vielä ole saneerattu.

Uusien kiinteistöjen rakentaminen verkkoalueellamme on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Viime vuonna uusien liittymien määrä kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta: niitä rakennettiin 421 (339) kappaletta. Samalla olemassa olevista liittymistä 526 (464) kappaletta purettiin.

Pääosa sähköverkon investoinneista painottui taajamiin ja niiden läheisyyteen. Taajamasaneerauksia toteutettiin Joroisten, Pieksämäen, Jäppilän, Siilinjärven ja Karttulan taajamissa.

Taajamasaneerauksen lisäksi merkittäviä investointeja tehtiin taajamien välisten runkoyhteyksien kehittämisen osalta. Näissä kohteissa Iisalmen ja sen lähitaajamien välisten verkkojen kehittämistä jatkettiin. Myös Pielaveden ja Tervon välinen runkoyhteyden saneeraus oli yksi viime vuoden merkittävimmistä rakennuskohteista.

Alueverkon osalta merkittävin investointi kohdistui Iisalmen taajamassa Peltomäen ja Pitkälahden sähköasemien välillä olevan 110 kV johdon uusintaan. Leppävirran sähköaseman saneeraus ja loistehonhallintaa varten neljälle eri sähköasemalle hankitut reaktorit saatiin käyttöönotettua vuoden lopuksi.

Viidennes kaukolämmöstä on talteen otettua lämpöä

Kaukolämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 1 063 (622) gigawattituntia 13 kunnan alueella. Kaukolämmön myynti kasvoi 71 prosenttia Joensuun kaukolämmön siirryttyä liiketoimintakaupalla Savon Voimalle.

Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin kaikissa verkoissamme yhteensä 3 522 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2020 lopussa oli 619 kilometriä. Kaukolämmön uusia liittymäsopimuksia solmittiin yhteensä 60 kappaletta.

Kaukolämpöä tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantona 45 (30) ja erillistuotantona 34 (52) prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa kiertotalous ja energiatehokkuus ovat strategian keskiössä: teollisuuden prosessien ylijäämälämmöllä ja savukaasujen lämmön talteenotolla tuotettiin 21 (18) prosenttia kaukolämmöstä.

Olemme kartoittaneet aktiivisesti mahdollisia hukkalämpökohteita, joista saatavaa energiaa voitaisiin hyödyntää osana kaukolämmön tuotantoa. Hukkalämmön hyötykäyttöhankkeista merkittävin toteutettiin Siilinjärvellä vuonna 2020. Yaralta hankittavalla hukkalämmöllä tuotetaan jatkossa yli 95 prosenttia kaikesta Siilinjärven keskustaajaman tarvitsemasta kaukolämmöstä. Myös Joensuun keskussairaalan kanssa allekirjoitettiin hukkalämmön hyödyntämistä koskeva sopimus.

Savon Voiman kaukolämmön ja sähkön tuotanto laajeni Joensuuhun

Savon Voiman merkittävyys Itä-Suomen energiahuollossa kasvoi vuoden alussa sinetöidyllä kaupalla. Kaupan myötä Savon Voima kasvoi Suomen suurimpien kaukolämpötoimittajien joukkoon noin 1,2 terawattitunnin tuotannollaan.

Joensuun kaupungin energiantuotanto perustuu noin 70 prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin. Joensuun kaupunki ja Savon Voima Oyj solmivat 25.6.2020 yhteistyösopimuksen ja samalla yhtiö allekirjoitti kaupungin kanssa myös ilmastokumppanuuteen tähtäävän sopimuksen. Yhteistyösopimuksen keskeisenä tavoitteena on uusien ja puhtaiden ratkaisujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöön ottaminen sekä Joensuun kasvun tukeminen.

Joulukuussa tiedotimme yhteistyösopimuksesta Taaleri Oyj:n kanssa, jossa Taalerin tavoitteena on toteuttaa ensimmäinen biohiilitehdas Joensuuhun, Savon Voima Oyj:n Iiksenvaaran sähkö- ja lämpövoimalaitoksen tontille. Taaleri teki sopimuksen palveluiden ostamisesta ja tontin sekä tiettyjen laitteiden vuokrauksesta Savon Voima Oyj:n kanssa.

Linjasimme tavoitteet: hiilineutraalisuus 2030, turpeen käytön puolitus 2025

Savon alueella kaukolämpö tuotettiin yli 98 (97) prosenttisesti kotimaisista ja paikallista lämmönlähteistä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli kokonaisuudessaan Joensuu mukaan luettuna 63 (59) prosenttia. Turpeen käyttö väheni aikaisemmasta vuodesta neljä prosenttiyksikköä, turpeen osuuden ollessa lämmönlähteistä 34 (38) prosenttia. Samalla olemme linjanneet tavoitteeksemme hiilineutraalisuuden saavuttamisen 2030 mennessä ja turpeen käytön puolituksen 2025 aikana.

Savon Voima on tehnyt pitkäjänteistä työtä ja merkittäviä investointeja energiatehokkuuden kehittämiseen ja paikallisten polttoaineiden hyödynnettävyyteen. Ratkaisut ovat mahdollistaneet merkittävän öljynkäytön vähennyksen kaukolämmön tuotannossa.

Oma sähköntuotanto kasvoi – vesivoimalla ennätystuotanto

Sähköä tuotettiin 489 gigawattituntia (331 GWh), mikä on noin 48 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omaa tuotantoa tästä oli 332 gigawattituntia (150 GWh).

Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksissa vastapainetuotannon määrä oli 54 (70) gigawattituntia ja Joensuun 154 gigawattituntia. Vesivoimalla tuotettiin sähköä Savon Voiman 11 vesivoimalaitoksella 124 gigawattituntia (79 GWh), joka oli meille kaikkien aikojen tuotantoennätys.

Savon Voiman omistamilla tuotanto-osuuksilla sähköä tuotetiin 157 gigawattituntia (181 GWh), määrän supistuessa edellisvuodesta 13 prosenttia. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 58 (70) gigawattituntia ilman Joensuun voimalaitoksen tuotantoa. Päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä väheni 13 gigawattituntia ollen 58 (111) gigawattituntia. Päästöttömien tuotanto-osuuksien määrästä tuulivoimalla tuotettiin sähköä 17 (14) gigawattituntia.

Energiayhtiöille palveluja tarjoava palvelukeskus käynnistyi

Savon Voima- ja Kuopion Energia -konserni käynnistivät vuoden 2020 alussa yhteisen asiakaspalvelua sekä laskutusta ja mittauspalvelua tuottavan palvelukeskuksen Savon Voimalla. Asiakkaiden kannalta palvelu parani, kun alueellisesti energia-asioinnin voi hoitaa ”yhden luukun” periaatteella. Palvelukeskus tarjoaa näitä palveluita myös muille alan toimijoille. Yhteinen palvelukeskus tuo kustannussäästöjä ja tehostaa välttämättömissä tietojärjestelmähankinnoissa, sekä kokoaa osaavat resurssit vahvistaen palvelujen kehittämistä.

(Suluissa esitetyt luvut ovat vuoden 2019 vertailulukuja.)

Lisätietoa:

Arto Sutinen
Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
P. 044 703 3130
arto.sutinen(at)savonvoima.fi

Mitä uutta?

Kaukolämmön jakelukeskeytys Joensuun keskustassa

Tänään torstaina 4.3.2021 on Joensuun keskustassa kaukolämpöverkon korjaustöistä johtuva keskeytys lämmönjakelussa kello 8.00-12.00 välisenä aikana. Keskeytys koskee kiinteistöjä Kirkkokadulla Siltakadun ja Niskakadun välisellä alueella. Pahoittelemme häiriötä.
Lue lisää

Häiriöt,
4.3.2021

Kaukolämmön jakelukeskeytys Joensuussa

Joensuussa Käpykankaan alueella on kaukolämmön jakelukeskeytys perjantaina 5.3.2021 kello 8.00-10.00 välisenä aikana. keskeytys koskee kiinteistöjä Paukkajantiellä Kuurnankadun ja Ukkolantien välisellä alueella.
Lue lisää

Häiriöt,
4.3.2021

Savon Voima -konsernin tilinpäätöstiedote 2020

Savon Voima -konsernin liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuus heikkeni olosuhteiltaan monin tavoin haastavana vuotena. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 189,6 (151 vuonna 2019) miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 26 prosenttia.
Lue lisää

Ajankohtaista,
3.3.2021

Linjanraivaus on kustannustehokas tapa lisätä toimitusvarmuutta

Metsässä olevia avojohtoja suojellaan säiden vaikutuksilta jatkuvalla johtoalueiden kunnossapidolla.
Lue lisää

Verkossa,
3.3.2021

Maaveden saneeratun vesivoimalaitoksen koekäyttö alkaa – varoitus jäiden heikkenemisestä

Aloitamme Maaveden saneeratun vesivoimalaitoksen koekäytöt maanantaina 8.3.2021. Vesivoimalaitoksen käynnistyminen heikentää voimalaitoksen vaikutusalueella Sysmän ja Maaveden vesistöalueen jääolosuhteita.
Lue lisää

Häiriöt,
1.3.2021

Joensuussa kaukolämmön jakelukeskeytys

Joensuussa on verkoston huoltotöistä johtuva kaukolämmön käyttökeskeytys maanantaina 1.3.2021 kello 10–16. Keskeytys koskee Ruoritien aluetta.
Lue lisää

Häiriöt,
26.2.2021