Joroisten Huutokoskeen 8 000 ­­­järvitaimenen poikasta ­– Uhanalaista järvitaimenkantaa ylläpidetään Savon Voiman tukemilla vapaaehtoisilla kalaistutuksilla

Elinympäristökunnostuksilla luodaan perusta järvitaimenkannan säilymiselle

Huutokosken järvitaimenkannan elvyttämisen lähtökohtana on ollut peratun kosken koneellinen kunnostaminen. Kun koski on nyt kunnostettu, on säännöllisten kotiutusistutusten aika. Toki täydennyskunnostuksia on hyvä tehdä edelleen esimerkiksi erinomaista suojaa luovia liekopuita lisäämällä, pienpoikaskivikoita ehostamalla ja mahdollisesti myös soraistamalla koskea uudelleen.

– Kotiutusistutuksilla pyritään luomaan vähintään paikallinen, lisääntyvä järvitaimenkanta ja tuottamaan poikasia myös vaellukselle. Vaeltavasta taimenkannasta puhuttaessa vaellusyhteyksien ja kalastuksen säätelyn pitää olla kunnossa. Mikäli vaelluksen aikainen kuolleisuus pysyy lähellä nykyistä 80–90 prosenttia, ei vaeltavan taimenkannan luominen valitettavasti ole mahdollista, vaikka vaellusyhteydet olisivatkin hyvät, kertoo tutkija Miika Sarpakunnas Savo-Karjalan Ympäristötutkimukselta.

Riittävän lokerikkoiset ja suojaisat pienpoikaskivikot sekä matalat, loivat rannat luovat edellytykset taimenen kesänvanhojen poikasten selviämiselle. Heikoin tilanne on kohteissa, joissa rannat ovat syviä, kovavirtaisia ja vähäkivisiä. Tällaisissa koskissa taimenen poikastiheydet jäävät hyvin pieniksi runsaistakin istutuksista huolimatta.

Lue lisää elinympäristökunnostuksista: Erittäin uhanalaisen järvitaimenen elinympäristöjä kunnostettiin talkoilla Nilsiän vesistöreitillä

Startatut järvitaimenpoikaset leimautuvat istutuspaikkaansa ja selviytymisennuste on hyvä

Huutokoskeen istutettiin yhteensä noin 8 000 startattua parin senttimetrin mittaista järvitaimenta. Näitä poikasia on opetettu kalanviljelylaitoksella ruokailemaan niiden kuoriutumisvaiheen jälkeisen ruskuaispussin vararavinnon ehdyttyä. Kesäkuun alkupuolella tulvat olivat jo takana päin ja olosuhteet startattujen poikasten istuttamiselle olivat erinomaiset. Poikaset levitettiin kastelukannuilla ja vesiastioilla juuri sopiviin virrankohtiin, pienpoikasalueille. Katso video istutuksesta!

– Poikaset olisi voitu istuttaa myös vastakuoriutuneina, jolloin niillä on vielä ruskuaispussin vararavinto mukanaan, mutta startatut poikaset kestävät paremmin kuljetusta ja ovat uimakykyisempiä. Meidän toteuttamissamme istutuksissa startattujen poikasten istuttaminen on ollut tuottoisinta niin kustannustehokkuuden kuin poikastiheyksienkin osalta. Lisäksi tämän ikäiset poikaset leimautuvat istutuspaikkaansa aivan täysin, vakuuttaa Sarpakunnas.

Istutuksia on tehty aiemmin myös mätirasioilla, mutta mäti-istutusten tulokset ovat tutkitusti olleet ainakin Pohjois-Savossa hieman heikompia, kuin vastakuoriutuneilla ja varsinkin startatuilla poikasilla.

– Mätirasiaistutuksissa olosuhteet ovat usein vaikeammat ja kevättalven virtaamavaihtelut ja jopa ajoittaiset hyydemuodostumat sekä ennen kaikkea kevättulvat tuhoavat mätiä ja suuren osan kuoriutuneista poikasista.

Pienten istukkaiden kohdalla voidaan olla tyytyväisiä jos lisääntymisikään selviää muutamia kymmeniä kaloja. Poikasten selviämiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia elinympäristöistä saalistajiin.

–  Ratkaisevaa on, miten suuri osa poikasista selviää ensimmäiset pari vuotta, miten moni näistä lähtee vaellukselle ja pääsevätkö vaellukselle lähteneet kalat takaisin. Kuolleisuus vaelluskaloilla on korkeampi kuin koskessa paikallisena elävillä kaloilla. Siksi lisääntymisikäisenä hengissä olevien kalojen määrä riippuu pitkälti siitä, miten moni jää paikalliseksi kalaksi Huutokoskeen, kertoo Sarpakunnas ja jatkaa, – poikasten merkittävin uhka koskessa muodostuu niihin kohdistuvasta saalistuksesta. Petoja on pienpoikasvaiheessa ja myöhemminkin kalojen elämänkaaren aikana. Huutokoskessa uhkana ovat ahven, made ja hauki, selkärankaisista taas minkki ja saukko. Näiden lisäksi myös esimerkiksi koskelot verottavat osansa.

– Ei voida myöskään unohtaa kalastuksen vaikutusta. Kalastajien onkin syytä kiinnittää huomiota kalojen käsittelyyn ja rasvaevälliset taimenet tulee jo kalastuslain asetuksen nojalla vapauttaa koosta riippumatta, Sarpakunnas tähdentää.

Lue lisää yksivuotiaiden järvitaimenien istutuksista: Sonkajärven Laakajokeen istutettiin satoja yksivuotiaita järvitaimenen poikasia – tavoitteena paikallisen kalakannan muodostuminen

Lue lisää: Järvitaimenen mätirasiaistutukset

Istutusten onnistumista seurataan säännöllisesti

Jotta istutusten tuottoa suhteessa istutusmääriin pystytään arvioimaan, istutusten onnistumista on tärkeää seurata säännöllisesti. Toimenpiteiden seurannassa sähkökalastukset ovat paras työkalu.

– Mikään muu tarkkailumenetelmä ei anna selkeää, numeerista dataa taimenen poikastiheyksien kehittymisestä. Taimenen kutupesälaskennoilla saadaan tietoa emokalojen määrien kehityksestä ja osaltaan myös emokalojen koosta. Karkeasti ilmaistuna siis: mitä uutterampi naaras, sitä suuremman kutukuopan se kaivaa.

Lisätietoa:

Miika Sarpakunnas
Tutkija, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
P. 050 596 0407
miika.sarpakunnas(at)ymparistotutkimus.fi

Mimma Kuurakka
Ympäristöasiantuntija, Savon Voima Oyj
P. 044 723 7206
mimma.kuurakka(at)savonvoima.fi