Erittäin uhanalaisen järvitaimenen elinympäristöjä kunnostettiin talkoilla Nilsiän vesistöreitillä

Julkaistu 4.10.2021

Nilsiän vesistöreitti on ollut aikanaan erittäin uhanalaisen järvitaimenen yksi merkittävimmistä lisääntymisalueista Vuoksen vesistössä. Elinympäristökunnostuksilla sekä vapaaehtoisilla mäti- ja pienpoikasistutuksilla pyritään saamaan kalakanta elvytettyä uudelleen.

Karjalankosken ja Juankosken kalaportaiden käyttöönotto on nyt avannut mahdollisuuden järvitaimenen nousulle Nilsiän reitille. Siksi on tärkeää tehdä Juankosken yläpuoliseen Vuotjärveen laskeviin jokiverkostoihin kelvolliset kutupaikat, jotta istutetut järvitaimenet leimautuisivat jokiin ja palaisivat alueelle kutemaan ja muodostamaan paikallista kalakantaa.

Kutupaikkoja on tehty viime vuosina talkoovoimin sorastamalla koskia. Savon Voima on kuluneena kesänä tukenut tätä arvokasta työtä kustantamalla konetyöt, sorat ja talkoomuonituksen. Tällä kertaa kohteena oli Puntinjoen ja Keyritynjoen alue Nilsiässä ja toteuttajana Nilsiän reitin suojeluyhdistys ry ahkerine talkoolaisineen.

– Työ on alkanut jo aiemmin otollisten kutupaikkojen kartoittamisella, joiden valinnassa on huomioitu muun muassa veden määrän vaihtelut eri vuodenaikoina sekä veden lämpötila, joka ei saa nousta kesäisin liian korkealle, kertoo Nilsiän reitin suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Raimo Timonen.

Syyskuisen viikonlopun aikana kunnostettiin yhteensä kahdeksan eri koskea.

– Nyt aamupäivän aikana kunnostettiin Puntinkoski ja Hyppyrinkoski. Sitten jatketaan ylöspäin kunnostamaan neljä muuta koskea ja lopuksi Keyritynjoelle, jossa on vielä kaksi koskea, summaa Timonen viikonlopun talkoourakkaa.

Työt etenivät joutuin ja reipas talkooväki siirsi käsivoimin sankoketjuilla pientä kiveä noin 22 tonnia virtaveteen. Työ ei kuitenkaan lopu vielä tähän, vaan soraikkoja täytyy ylläpitää ja puhdistaa säännöllisin väliajoin, sillä jokien runsas humus tukkii helposti kutupaikat. Soraikkoihin myös istutetaan keväisin järvitaimenia joko mätinä tai vastakuoriutuneina poikasina.

– Istutuksilla pyritään saamaan järvitaimen kotiutumaan näihin meidän tekemiin soraikkoihin ja toivon mukaan ne oppivat käymään kotonaan kutemassa, kertoo Timonen.

Järvitaimenen palauttaminen historialliseen elinympäristöönsä onkin pitkäjänteistä työtä ja toimenpiteiden onnistumista tutkitaan vuosittain muun muassa sähkökoekalastuksella ja kalaportaiden toimivuutta videoseurannalla. On kuitenkin muistettava, että taimenkannan palauttaminen hyvällekin alueelle on aina hidas prosessi, joka voi viedä jopa 10–20 vuotta.

Ponnistelut järvitaimenen hyväksi jatkuvat edelleen, ja Savon Voimalla on muun muassa käynnissä selvitykset nousuesteiden poistamiseksi Nilsiän reitillä, jossa yhtiöllä on yhteensä viisi vesivoimalaitosta ja kaksi säännöstelypatoa. Tällä hetkellä vaellusreitti on avattu viidestä vesivoimalaitoksesta neljän ohi, joita ovat Karjalankoski, Juankoski, Sälevä sekä ELY:n muutama vuosi sitten rakennuttama, Kiekan vesivoimalaitoksen ohittava Laakan kalatie. Nyt ohitusratkaisu puuttuu enää yhdestä vesivoimalaitoksesta ja kahdesta säännöstelypadosta, joiden osalta toteutuskelpoisimpia ratkaisuja selvitellään parhaillaan.

Katso video Nilsiän reitin elinympäristökunnostuksista

Mitä uutta?

Yhdessä kohti hiilineutraalia huomista: Savon Voiman ja Famifarmin yhteistyö pienentää hiilijalanjälkeä puutarhan omassa lämmöntuotannossa

Savon Voima solmi lämpökeskuksen kaukovalvontaan ja painelaitteen käytönvalvontaan liittyvän sopimuksen Joroisissa Järvikylän kartanossa toimivan Famifarmin kanssa. Palvelun kohteena on Famifarmin kolmen megawatin lämpökeskus.
Lue lisää

Ajankohtaista, Kaukolämpö, Ympäristö,
16.9.2021

Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen biokonversio lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja pienentää hiilidioksidipäästöjä

Tavoitteenamme on olla täysin hiilineutraali sähkön ja lämmön tuottaja vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää, että vanhaa laitostekniikkaa tulee uusia, jotta fossiilisia polttoaineita voidaan korvata biopolttoaineilla. Joensuun voimalaitoksella investoidaan biokonversioon, joka mahdollistaa siirtymisen 100 prosentin biopolttoaineosuuksiin.
Lue lisää

Ajankohtaista, Kaukolämpö, Ympäristö,
15.9.2021

Energiapalapeliä ratkaisemassa

Mistä asuntoni lämpö tulee ja mikä veteni lämmittää? Suurin osa suomalaisista saa elämiseen tarvittavan lämmön kaukolämmöstä ja Savon Voima mahdollistaa tämän 21 kaukolämpöverkon alueella. Tällä hetkellä kuumana käy – kaukolämpöveden lisäksi – keskustelu energiantuotannon ympäristövaikutuksista.
Lue lisää

Blogi, Kaukolämpö, Ympäristö,
21.7.2021

Kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä vie Leppävirtaa harppauksen kohti hiilinegatiivisuustavoitetta

Leppävirran kunta ja Savon Voima solmivat yhteistyösopimuksen, jolla Savon Voima toteuttaa kunnalle hiilinegatiivisuustavoitetta tukevan energiaratkaisun. Vokkolan alueella sijaitsevien hiihtoareenan sekä jäähallin kylmälaitteilta saatavalla lauhdelämmöllä tullaan kattamaan alueella olevien liikunta- ja majoitustilojen lähes kaikki lämmöntarve.
Lue lisää

Ajankohtaista, Kaukolämpö, Ympäristö,
17.6.2021

Kaupunkiyhtiöt alkavat porata syvää geolämpökaivoa Tampereella – Savon Voima mukana geolämpöä tutkivassa yhteenliittymässä

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita, skaalattavia ja kestäviä energiaratkaisuja. Geolämpö on yksi tehokas ratkaisu kohti päästötöntä ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Tampereella on alkanut poraushanke, jossa tutkitaan geolämmön poraamista Suomen maaperästä vesivasaratekniikalla ja yhden kaivon periaatteella.
Lue lisää

Ajankohtaista, Kaukolämpö, Ympäristö,
16.6.2021

Sonkajärven Laakajokeen istutettiin satoja yksivuotiaita järvitaimenen poikasia – tavoitteena paikallisen kalakannan muodostuminen

Savon Voiman ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n yhteistyönä istutettiin noin 900 yksivuotista järvitaimenen poikasta. Aiempina kahtena keväänä vapaaehtoiset istutukset on tehty mätirasioilla, ja nyt istutettiin ensimmäistä kertaa eläviä poikasia.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
9.6.2021