Karjalankosken ja Juankosken kalaportaat avattiin vaelluskaloille

Julkaistu 30.4.2021

Juankoskella sijaitsevien Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitosten yhteyteen rakennetut kalaportaat valmistuivat syyskuun 2020 lopussa. Tuolloin niissä suoritettiin koejuoksutukset ja tarkastukset, joiden aikana varmistettiin, että kalateiden virtaamat ovat vaelluskalojen nousun ja erityisesti erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannalta optimaaliset. Nyt kalaportaiden sulkuluukut avautuivat vaelluskaloille ensimmäistä kertaa.

Talven ajan kalaportaat ovat olleet kuivina ja nyt ne avattiin ensimmäistä kertaa varsinaiseen tehtäväänsä mahdollistamaan vaelluskalojen nousun lisääntymisalueilleen Vuotjärveen ja siihen laskeviin jokiin ja puroihin.

– Jo ennen hankkeeseen ryhtymistä teimme paljon selvitystyötä esimerkiksi ELY-keskuksen kalatalousasiantuntijoiden kanssa, ja varmistuimme siitä, että kalaportaiden merkitys on äärimmäisen tärkeä järvitaimenen luontaiselle lisääntymiselle Vuoksen vesistössä, vakuuttaa ympäristön ja vesivoiman asiantuntija Mimma Kuurakka.

Lupaehtojen mukaisesti kalaportaat on vuosittain pidettävä auki vähintään 1.5.–31.10. välisen ajan. Lisäksi ehdoissa edellytetään, että minimissään kolmen vuoden ajan seuraamme kalateiden toimivuutta ja ennen kaikkea sitä, kuinka lisääntymisvaelluksellaan olevat järvitaimenet ottavat uudet vesivoimalaitosten kiertotiet käyttöönsä.

– Kalojen noususeurannan toteutamme hahmotunnistuksella varustetulla kameravalvonnalla loppukesästä alkaen. Ensimmäisen nousukauden tuloksista tiedotamme tämän vuoden lopussa. Syksy onkin kudulle nousevan järvitaimenen kannalta ajankohtainen aika seurantaan. On hyvä kuitenkin huomioida, että voi mennä useampi vuosi ennen kuin tehty työ alkaa tuottaa näkyvää hedelmää, kertoo Kuurakka.

Kalaportaat on suunniteltu huolella, sillä kumpikin kohde oli omalla tavallaan haasteellinen. Karjalankoskella esimerkiksi tilan ahtaus ja maaston muodot asettivat toteutukselle omat reunaehtonsa. Juankosken vesivoimalaitoksella kalaportaiden tuli puolestaan soveltua ympäröivään kulttuuriympäristöön.

Kalaportaiden päälle on asennettu ritilät, jotka estävät vierasesineiden ja roskien päätymisen kalojen nousureitille ja näin ehkäisevät tukkeumien syntymistä. Ritilöillä on toki myös turvallisuutta parantava vaikutus. Kuvassa rakennuttaja Aki Korkalainen (vas.) ja vesivoiman käyttöpäällikkö Pasi Räsänen.

– Juankoskelle rakennettiin arvokkaaseen kulttuurimaisemaan soveltuva betoninen pystyrakokalatie. Karjalankoskella vedenpintojen korkeusero oli niin suuri, ettei sinne voitu rakentaa perinteisiä betonisia kalaportaita. Betonisten elementtien lisäksi Karjalankoskelle tuli haastaviin maastonmuotoihin sopiva Denil-komposiittirakenne, jossa vesi virtaa haittalevyjen lomitse koskimaisesti, kertoo rakennuttaja Aki Korkalainen.

– Haastetta Karjalankoskella lisäsi viimeisen osan asennus, kun paksuun patomuuriin piti puhkaista aukko halkaisijaltaan puolitoistametriselle teräksiselle siltarummulle. Tätä järeää putkea pitkin kalat pääsevät sitten nousemaan tien toiselle puolelle yläjuoksulle. Reiän teosta jääneestä betoninkappaleesta saimme hienon pohjan muistolaatalle, joka koristaa nyt ympäristöä Karjalankoskella, myhäilee Korkalainen.

Kalaporrashankkeiden kokonaiskustannus oli noin 700 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi hankkeelle vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarkoitettua tukea 349 000 euroa, jolla rahoitettiin osa Karjalankosken kalaportaiden kustannuksista. Juankosken kalatien rahoituksesta Savon Voima vastasi kokonaisuudessaan itse.

Siltarummulle tehdystä aukosta jäi jäljelle betoninkappale, josta syntyi hieno alusta muistolaatalle.

Katso myös

Videoseuranta Karjalankoskella antaa viitteitä kalateiden toimivuudesta

Seurannassa havaitut taimenet ovat mitä todennäköisimmin alapuoliseen Juurusveteen istutettuja yksilöitä.

Lue lisää

Mitä uutta?

Savon Voima investoi voimakkaasti sähköiseen lämmöntuotantoon – yhtiö rakentaa lämpöpumppulaitoksen Joensuun voimalaitokselle

Savon Voiman tavoitteena on olla energiantuotannossa hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja nyt käynnistyvä laitoshanke on merkittävä panostus päästöttömään ja sähköistyvään kaukolämmön tuotantoon.
Lue lisää

Ajankohtaista, Kaukolämpö, Ympäristö,
17.6.2024

Uusi tutkimushanke edistää kestävää energiantuotantoa Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa käynnistyy uusi tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja voimalaitoskattiloihin.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
11.3.2024

Savon Voima satsaa vesivoiman optimoinnin ja säätökyvyn kehitykseen

Savon Voima on satsannut viime aikoina energiantuotannon optimoinnin kehitykseen. Tehdyt kehitystoimenpiteet auttavat Savon Voiman sähköntuotantoa vastaamaan energiajärjestelmän asettamiin kapasiteetti- ja säätötarpeisiin mahdollisimman kilpailukykyisesti sekä tehokkaasti.
Lue lisää

Ajankohtaista, Sähkö, Ympäristö,
7.3.2024

Toimisivatko hiilidioksiditonnit ympäristöraportoinnin liikevaihtona?

Mittaaminen, raportointi, teot sekä jatkuva parantaminen ovat kaikki tärkeitä osa-alueita ilmastopäästöjen vähentämisessä Savon Voimalla.
Lue lisää

Blogi, Ympäristö,
27.2.2024

Sisäisillä auditoinneilla kehitetään toimintaa ja ylläpidetään laatua

Savon Voima ylläpitää ISO 14001 ympäristösertifikaattia sisäisten auditointien avulla, joilla tutkitaan ja havainnoidaan yhtiön ympäristöön vaikuttavia toimintoja.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
7.12.2023

Joensuun voimalaitoksen alueella muurattiin biohiilitehtaan peruskivi

Joensuun Iiksenvaaralle on rakentumassa moderni energiayhteisö, johon kuuluvat muun muassa Savon Voiman CHP-voimalaitos ja rakenteilla oleva Taalerin omistama Joensuu Biocoalin Euroopan suurin teollisen mittaluokan torrefioidun biomassan tuotantolaitos. Torstaina 23.11.2023 juhlistettiin projektin etenemistä peruskiven muurauksella.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
24.11.2023