Miksi koivua pidetään parhaana polttopuuna? Millaiseen käyttöön eri puulajit sopivat?
Puulajien ominaisuuksissa on eroja.
Eri puulajien kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo painoa kohti on lähes sama, mutta koivu on muita painavampaa. Sen lämpöarvo on suuren tiheyden takia tilavuutta kohti noin 15 % korkeampi kuin havupuulla. Kosteus vaikuttaa olennaisesti lämpöarvoon sekä myös palamiseen tulisijassa. Sopivin polttopuun kosteus on 15–20 %. Kaatotuoreen puun kosteus on yleensä 45–55 %. Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi on sen lämpöarvo. Jos poltetaan 10 kg koivua, jonka kosteus on 20 %, tai samankokoinen erä, jonka kosteus on 40 %, on kuivemman puuerän energiasisältö noin 30 % korkeampi.
Normaalina keväänä ja kesänä hyvin pinottu ja peitelty puu kuivaa 20 % tavoitekosteuteen. Joskus voi kuitenkin olla järkevää kuivattaa tai varastoida puu ”ylivuotiseksi”.
Puulajien ominaisuuksissa on eroja
- Havupuut, kuusi ja mänty, voivat räiskyä kipinöitä ja sopivat luukullisiin uuneihin sekä jatkuvalämmitteisiin saunankiukaisiin.
- Koivun lämpöarvo on korkea suuren tiheytensä vuoksi. Koivu sopii hyvin leivinuunien, varaavien takkojen ja avotakkojen lämmitykseen.
- Leppä sopii erityisen hyvin jatkuvalämmitteisen saunan ja savusaunan lämmitykseen sekä helloihin ja avotakkoihin.
Lähde: VTT, Eija Alakangas, Ari Erkkilä, Heikki Oravainen, ”Tehokas ja ympäristöä säästävä puulämmitys, Polttopuun tuotanto ja käyttö”
