Sähköllä haetaan kustannussäästöjä kaukolämmöntuotantoon Joensuussa

Lämpöä puulla, turpeella ja sähköllä

Kaukolämmön tuotannossa Joensuussa käytetään pääosin puuhaketta, jota täydennetään osittain vielä turpeella. Turpeen käytöstä ollaan luopumassa asteittain, ja kokonaan sen käyttö lopetetaan vuoteen 2026. Myös näiden uusiutuvien puupolttoaineiden kustannukset ovat olleet nousussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä on näkynyt kustannusten nousuna niin energiayhtiöillä kuin energian kuluttajilla.

Energiamarkkinoilla sähkön hinta on kuitenkin laskenut merkittävästi vuoden 2022 energiakriisin synnyttämältä tasolta. Tämän seurauksena sähköllä saadaan ajoittain tuotettua edullisemmin kaukolämpöä kuin polttamalla. Sähkön hintaennusteiden ja optimoinnin avulla saadaan tuotantoa jaettua polttamiseen sekä sähköön perustuvan tuotannon kesken siten, että saavutetaan kokonaistaloudellisesti edullisin tuotanto.

Hintaseurantaa ja optimointia

Sähkön ollessa edullisella hintatasolla Joensuun voimalaitoksella voidaan hyödyntää sähköllä toimivaa lämmityskattilaa ja näin tuottaa jopa 20 MW lämmitystehon, joka riittää kattamaan kesäaikaan jopa koko kaukolämpöverkon tehontarpeen ja talviaikaankin noin 10 % huipputehosta. Näin sähkökattila tarjoaa hyvän lämmöntuotantovaihtoehdon lauhemmille kausille ja edullisen sähkön hyödyntämiseksi.

Optimoinnilla ja hintaseurannalla voidaan polttamalla tuotettua lämpöä korvata edullisemman sähkön avulla. Tämä laskee laitoksen hiilidioksidipäästöjä, polttoaineen kulutusta sekä osittain myös polttokattilan käytön tuomaa kustannusta.

Uusilla investoinneilla luodaan joustoa

Lisäksi lämpölaitokselle rakenteilla olevan kaukolämpöakun myötä sähkökattilan käytöstä on mahdollista saada entistä enemmän hyötyä, koska sillä voidaan tuottaa akkuun varastoitavaa lämpöä esimerkiksi edulliseen aikaan yöllä. Tätä yöllä tuotettua lämpöä voidaan purkaa akusta päivän aikana verkostoon. Samalla tavoin kovia pakkasjaksoja voidaan ennakoida ja tuottaa edullisemman sähkön ja lauhan kelin aikana lämpöä varastoon helpottamaan pakkasjakson energiankulutuspiikkiä. Tämä jousto luo toimintaan kustannustehokkuutta ja lisää näin etua asiakkaalle.

Savon Voiman tavoitteena on tuottaa lämpöä mahdollisimman kustannustehokkaasti, kestävästi sekä ympäristöystävällisesti. Tämän vuoksi Joensuuhun on lisäksi suunnitteilla lisää lämpöpumppuihin perustuvaa kaukolämmön tuotantoa sekä voimalaitoksen alueelle rakentuvan teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämpönä.

Joensuun hiilineutraaliin lämmöntuotantoon tähtäävät Savon Voiman hankkeet tukevat jokainen osaltaan myös Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmaa, jossa tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Savon Voima kuuluu Climate Joensuu ilmastokumppanuusohjelmaan, jossa tavoitteena on edistää kestävää yritystoimintaa ja hiilineutraalia Joensuuta.

Sähköistyminen on tärkeässä roolissa

Tulevaisuudessa sähkökattiloiden, lämpöakkujen ja lämpöpumppujen hyödyt tulevat näkymään vielä selvemmin, kun uusiutuvaa sähköntuotantoa rakentuu yhä enemmän, kuten tuuli- ja aurinkovoimapuistoja. Sähkömarkkinoiden nykyinen kehitys kannustaa näin energiayhtiöitä panostamaan sähköiseen lämmöntuotantoon yhä enemmän. Sähköistyvällä kaukolämmöllä voidaan valtakunnallisesti tasata myös sähkön tuotannon ja kulutuksen hetkittäisiä epätasapainotilanteita.

Joensuun voimalaitoksen monipuolinen lämmöntuotantoratkaisu antaa mahdollisuuden tuottaa lämpöä olosuhteisiin nähden kilpailukykyisemmin, kuin pelkästään polttamiseen perustuvalla teknologialla.

Vastaavaa kehitystä sähköön perustuvan lämmöntuotannon lisäämiseksi tehdään laajasti myös muissa Savon Voiman kaukolämpöverkoissa. Näin Savon Voiman kaukolämmön asiakkaat pääsevät hyötymään myös muualla kuin Joensuussa kasvavasta uusiutuvan sähkön tuotannosta sekä sähköön perustuvista lämmöntuotantoteknologioista, kuten lämpöpumpuista ja sähkökattiloista.