Savon Voiman energiavuosi 2021

Julkaistu 31.1.2022

Vuosi 2021 oli kylmä, mikä siivitti energiankulutuksen kasvua. Lämmitystarveluvulla mitattuna lämmityksen tarve oli 25 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 1 222 gigawattituntia (1 063 GWh).

Sähköä siirrettiin asiakkaille 1 868 gigawattituntia (1 746 GWh), mikä oli noin 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkökatkoja oli vuoden aikana keskimäärin reilut 3,7 tuntia (7,6), palveluasteen ollessa vuoden tunneista 99,96 prosenttia. Viankorjauksessa onnistuttiin, sillä erityisesti alkuvuoden tykkylumi lisäsi vikoja, joita oli kaikkiaan noin 7 prosenttia pitkäaikaista vuosikeskiarvoa enemmän. Kesäkuun Vieno- ja Aatu-myrskyt aiheuttivat sähköverkkoon suurhäiriöt. Sähköverkon toimitusvarmuuden kehittäminen jatkui eri puolilla toimialuettamme.

Sähköenergian hinnat kohosivat erityisesti loppuvuonna ja kahden peräkkäisen vuoden sähkön keskihintojen ero oli 158 prosenttia. Oman sähköntuotantomme osuus kasvoi edellisvuoteen nähden, ollen 368 gigawattituntia (332 GWh). Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitosten kalatiet vihittiin käyttöön elokuussa.

Investoimme voimakkaasti uusiutuvaan sähköntuotantoon ja loppuvuonna julkaisimme Kymppivoima Oy:n kanssa toteutettavan hankkeen Suomen suurimpaan tuulipuistoon Lestijärvelle. Savon Voiman osuus vastaa noin 15 prosentin osuutta koko tuulipuistohankkeesta, mikä vastaa 68 megawatin osuutta enimmäistehosta ja ennustetusta vuosituotantoenergiasta hieman vajaata 200 gigawattituntia.

Ennaltaehkäisevä työ vähensi lumikuorman aiheuttamia sähkökatkoja

Alkuvuonna lumikuormat aiheuttivat haasteita sähkönjakeluun. Tilannetta ennakkoitiin helikopterilennoin ja apuna käytettiin ensimmäistä kertaa paalukopteria, jossa kopterista riiputettavan paalun avulla karisteltiin lumia johtimista ja puiden oksilta. Kesäkuussa riehuneet Vieno- ja Aatu-myrskyt katkaisivat sähköt enimmillään noin 30 000 asiakkaalta.

Asiakkaan kokema keskimääräinen (energiapainotettu) vikakeskeytysaika oli viime vuonna 3 tuntia 44 minuuttia (vuonna 2020: 7 tuntia 35 minuuttia). Tämä tarkoittaa 99,96 (99,91) prosentin palveluastetta koko vuoden tunneista.

Sähköverkon säävarmuuden kehittäminen jatkui laajasti jakelualueellamme

Viime vuonna taajamasaneerauksista merkittävin maakaapelointityömaa oli Joroisten taajaman saneeraus. Pieksämäellä rakennettiin kolmessa eri kohteessa taajama-alueella: Nokkalan, Säälammen ja Rahkapuiston alueilla. Taajamien välisistä yhteyksistä Pielaveden ja Tervon välinen runkoyhteyden saneeraus valmistui. Myös Nilsiän taajama-alue yhdistettiin Lastukosken aiemmin valmistuneeseen kaapelointiin.

Siilinjärvellä Simonsalon ja Leppäkaarteen alueella tehtiin laajaa maakaapelointia, samoin Kiuruveden taajama-alueella. Alueverkon työmaista saatiin Alapitkän ja Pielaveden välisen 110 kilovoltin johdon saneerausurakka valmiiksi.

Uusien kiinteistöjen rakentaminen piristyi verkkoalueellamme viime vuonna. Uusia liittymiä rakennettiin pitkästä aikaa enemmän kuin vanhoja purettiin. Uusia liittymiä rakennettiin kaikkiaan 406 (421) ja olemassa olevia liittymiä purettiin 336 (526) kappaletta.

Sähkömarkkinalain uudistus hidastaa verkon kehittämistä

Savon Voima Verkolla on kaikkiaan sähköverkkoa 27 000 kilometriä, noin 230 metriä asiakasta kohden. Sähköverkkoa käsiteltiin toimitusvarmaksi viime vuonna kaikkiaan 950 kilometriä ja sähköasemasaneeraus tehtiin Siilinjärvellä. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin viime vuonna 165 (200) kilometriä ja pienjänniteverkkoa 430 (410) kilometriä. Säävarman sähköverkon rakentamisessa tärkeä osa-alue on myös ilmajohtojen siirtäminen teiden varsille, jota toteutettiin viime vuonna 225 (125) kilometriä.

Sähkömarkkinalain muutokset tulivat voimaan elokuussa ja Energiavirasto muutti hinnoittelun valvontamenetelmää joulukuussa. Toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettiin lain muutoksella suurimmalla osalla yhtiöistä kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka. Savon Voima Verkolle Energiavirasto oli jatkoajan jo aiemmin myöntänyt, verkkoalueemme poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta. Näkemyksemme mukaan lain muutos päinvastoin heikentää merkittävästi mahdollisuuksia kehittää toimitusvarmuutta.

Säävarman verkon piirissä on tällä hetkellä noin 78 000 asiakasta, mikä on noin 66 prosenttia 118 700 asiakkaan määrästä. Sähköverkkoon investoitiin kaikkiaan viime vuonna noin 43,3 miljoonaa euroa, mutta säävarma hankekokonaisuus on vielä kesken.

Viidennes kaukolämmöstä on talteen otettua lämpöä – uusiutuvien lämmönlähteiden käyttö lisääntyi

Kaukolämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 1 222 (1 063) gigawattituntia 13 kunnan alueella. Kaukolämmön myynti kasvoi 15 prosenttia tavanomaista kylmemmän vuoden ansiosta.

Savon alueella kaukolämpö tuotettiin yli 92 (94) prosenttisesti kotimaisista ja paikallista lämmönlähteistä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli kokonaisuudessaan Joensuu mukaan luettuna 72,2 (68) prosenttia. Turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa väheni aikaisemmasta vuodesta noin viisi prosenttiyksikköä, turpeen osuuden ollessa lämmönlähteistä 24 (29) prosenttia. Samalla olemme linjanneet tavoitteeksemme hiilineutraalisuuden saavuttamisen 2030 mennessä ja turpeen käytöstä 2026 aikana.

Kaukolämpöä tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantona 44 (45) ja erillistuotantona 35 (34) prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa kiertotalous ja energiatehokkuus ovat strategian keskiössä: teollisuuden prosessien ylijäämälämmöllä ja savukaasujen lämmön talteenotolla tuotettiin 21 (21) prosenttia kaukolämmöstä.

Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin kaikissa verkoissamme yhteensä 6 463 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2021 lopussa oli 624 kilometriä. Kaukolämmön uusia liittymäsopimuksia solmittiin yhteensä 60 kappaletta.

Kiertotalouden hyödyntäminen energiantuotannon kehittämisen keskiössä

Iisalmen voimalaitos puolitti puhtaan raakaveden käytön uuden vedenkäsittelylaitoksen käyttöönoton myötä. Puupolttoaineen ja turpeen mukana laitokselle kulkeutuu vettä, joka saadaan nyt savukaasupesurin ja vedenkäsittelylaitteiston avulla talteen, kun savukaasupesurissa muodostuvasta lauhdevedestä tuotetaan raakavettä voimalaitoksen käyttöön. Lisäksi Iisalmen voimalaitoksella otettiin marraskuussa käyttöön uusi lämpöpumppujärjestelmä, joka jalostaa voimalaitoksen aiemmin hyödyntämättömät hukkalämmöt kaukolämmöksi ja tuottaa kesällä kaukolämpöä myös ulkoilmasta.

Erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen on tärkeä osa erilaisten toimintamallien kehitystyötä. Leppävirran Vokkolan energiahankkeessa Leppävirran kunnan yhteistyökumppanina Savon Voima ottaa talteen alueen hiihtoluolasta ja jäähallista saatavan lauhdelämmön ja hyödyntää sen alueen rakennusten lämmityksessä ja Leppävirran kaukolämpöverkossa. Järjestelyn avulla osa Leppävirran kunnan lämmöntarpeesta katetaan Vokkolan alueelta saatavalla hukkalämmöllä.

Joensuun voimalaitoksen biokonversio käynnistyi – mahdollistaa 100 prosenttisen tuotannon uusiutuvilla energialähteillä

Joensuun voimalaitokseen hankittiin kaukolämmön reduktiovaihdin ja rakentaminen käynnistyi 2021. Lämmönvaihtimella sähköntuotannon joustavuutta voidaan huomattavasti lisätä, jolloin öljyllä toimivien varalämpölaitosten käyttö talven huippupakkasilla vähenee.

Joensuun kaupungin energiantuotanto perustuu noin 70 prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin. Joensuun kaupunki ja Savon Voima Oyj solmivat vuonna 2020 yhteistyösopimuksen ja samalla yhtiö allekirjoitti kaupungin kanssa myös ilmastokumppanuuteen tähtäävän sopimuksen.

Jotta hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoite kaukolämmön osalta toteutuu, solmimme syyskuussa sopimuksen Joensuun voimalaitoksen biokonversiohankinnasta Sumitomo SHI FW Energia Oy:n kanssa. Voimakattilan modernisointi mahdollistaa lämmöntuotannon täysin uusiutuvilla polttoaineilla ympäristöystävällisesti, tehokkaasti ja luotettavasti. Hankinnan kokonaiskustannus on noin seitsemän miljoonaa euroa ja käyttöönotto on tämän vuoden loppupuolella.

Oma sähkön tuotanto kasvoi

Sähköä tuotettiin kaikkiaan 520 gigawattituntia (489 GWh), mikä on noin 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omaa tuotantoa tästä oli 368 gigawattituntia (332 GWh). Savon Voiman omistamilla tuotanto-osuuksilla sähköä tuotetiin 152 gigawattituntia (157 GWh), määrän supistuessa edellisvuodesta 3 prosenttia. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 52 (58) gigawattituntia. Päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 100 (99) gigawattituntia.

Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksissa vastapainesähköntuotannon määrä oli 71 (54) gigawattituntia ja Joensuun 198 (154) gigawattituntia. Vesivoimalla tuotettiin sähköä Savon Voiman 11 vesivoimalaitoksella 99 gigawattituntia (124 GWh).

Joulukuussa pilotoimme tekoälyyn pohjautuvaa ajo-optimointijärjestelmää Kiltuan vesivoimalaitoksella. Järjestelmä ennusti vesivoimalaitoksen yläpuoliseen vesistöön tulevia valumia ja tätä kautta ennakoi tuotantoon käytettävissä olevaa vesimäärää. Lisäksi järjestelmä teki ennustetta sähkömarkkinoista. 

Vuoden lopulla solmimme sopimuksen merkittävästä tuulivoimainvestoinnista, jossa joukko energia-alan toimijoita on mukana yhteisessä tuulipuistohankkeessa. Yhteenliittymä investoi 455,4 megawatin tuulipuiston toteuttamiseen Lestijärvelle. Savon Voima on mukana Kymppivoima Oy:n kautta hankkeessa. Tuotannoltaan Lestijärvi on Suomen suurin tuulivoimahanke. Vuosittainen energiantuotanto tulee olemaan yli 1,3 terawattituntia, joka vastaa noin kahta prosenttia koko Suomen vuoden 2020 sähköntuotannosta. Savon Voiman osuus vastaa noin 15 prosentin osuutta koko tuulipuistohankkeesta, mikä vastaa 68 megawatin osuutta enimmäistehosta ja ennustetusta vuosituotantoenergiasta hieman vajaata 200 gigawattituntia.

Vetytalouden mahdollisuuksia selvitettiin

Julkistimme joulukuussa Kuopion Energian ja Savon Voiman yhteisesti teettämän vetytalousselvityksen tulokset. Päästöttömän vedyn laaja-alainen hyödyntäminen ja teknologinen kehitys ovat vasta alussa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja käyttötarpeita haluttiin selvittää.

Selvitystyössä tunnistettiin, että Savo-Karjalan alueella on useita alueellisia keskittymiä, joissa vetytalouden edistämiselle olisi erinomaiset edellytykset. Näillä alueilla yhdistyvät mahdollisuudet hyödyntää vedyntuotannosta syntyvää lämpöä kaukolämpöverkostossa, ottaa talteen hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa jalostettuina lopputuotteina esimerkiksi liikenteen synteettisiä polttoaineita. Kehityksen liikkeelle saaminen vaatii alueellista yhteistyötä ja hankeselvitysten aloittamista. Samanaikaisesti on edistettävä teknologianeutraalin lainsäädännön ja toimintaympäristön kehitystä.

(Suluissa esitetyt luvut ovat vuoden 2020 vertailulukuja.)

Lisätietoa:

Arto Sutinen
Toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
P. 044 703 3130
arto.sutinen(at)savonvoima.fi

Mitä uutta?

Käytöstä poistettuun muuntajaan kohdistettu ilkivalta aiheutti öljyvahingon Pieksämäellä

Savon Voima Verkon urakoitsijan työmaalle tehty ilkivalta aiheutti öljyvahingon juhannuksen aikaan Pieksämäen Kontiopuistossa
Lue lisää

Ajankohtaista,
29.6.2022

Runsaasti ukkosen aiheuttamia sähkövikoja Savon Voima Verkon jakelualueella

Maanantain ja tiistain välisen yön aikana ukkosrintamat ovat riepotelleet Savon Voima Verkon jakelualuetta aiheuttaen runsaasti sähkövikoja Ylä-Savon alueella.
Lue lisää

Häiriöt,
28.6.2022

Kaukolämmön jakelukeskeytys Pieksämäen Kaakinmäessä

Tiistaina 28.6.2022 kello 8.00-16.00 välisenä aikana on Pieksämäellä kaukolämmön jakelukeskeytys Kaakinmäen alueella.
Lue lisää

Häiriöt,
27.6.2022

Siilinjärven sähköaseman 110 kilovoltin katkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon

Siilinjärven sähköaseman 110 kilovoltin katkaisijan laukeaminen aiheutti laajan sähkökatkon
Lue lisää

Häiriöt,
25.6.2022

Joroisten Huutokoskeen 8 000 ­­­järvitaimenen poikasta ­– Uhanalaista järvitaimenkantaa ylläpidetään Savon Voiman tukemilla vapaaehtoisilla kalaistutuksilla

Savon Voiman ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n yhteistyönä istutettiin noin 8000 startattua järvitaimenen poikasta Joroisten Huutokoskeen.
Lue lisää

Ajankohtaista, Ympäristö,
21.6.2022

Siilinjärven taajamaan uutta sähköverkkoa – vanha voimajohto puretaan Taivallahden ja Pyylammen asuinalueilta 

Hankkeen eteneminen näkyy nyt Taivallahden alueella, jonne on uutta voimajohtoa varten keväällä raivattu johtokatua, ottaen samalla huomioon mm. liito-oravien elinympäristöt.
Lue lisää

Ajankohtaista, Säävarma, Ympäristö,
20.6.2022