Savon Voiman energiavuosi 2022 – Energiakriisin ja vihreiden investointien vuosi
Vuotta 2022 leimasi energiakriisi: Venäjän käynnistämän sodan seurauksena Savon Voima teki päätöksen venäläisen turpeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden hankinnan keskeyttämisestä. Polttoaineiden saatavuudessa esiintyi haasteita ja kustannukset nousivat usealla osa-alueella. Keskimääräistä lämpimämmän sään ja säästötoimenpiteiden vuoksi kaukolämmön asiakkaille lämpöä ja höyryä toimitettiin edellisvuotta vähemmän, 1 137 gigawattituntia (1 222 GWh). Vuoden aikana sähkön markkinahinnat nousivat korkeiksi ja sähköntuotannon kysyntä kasvoi, samalla kun oma sähköntuotantomme laski hieman huonon vesitilanteen vuoksi. Energiakriisin myötä sähköä säästettiin ja sähkönsiirron määrä laski. Sähköverkkomme toiminta-alueella sähköä siirrettiin 125 GWh eli 6,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lämpimän sään ja energiansäästön vaikutus toivat vuoden aikana energiakuluissa asiakassäästöä yli 12 miljoonan edestä. Sen lisäksi jätimme joulukuussa laskuttamatta kaikilta asiakkailta sähkönsiirron perusmaksun, jonka arvo oli noin 3,6 miljoonaa. Epävarmasta markkina- ja maailman tilanteesta huolimatta vuonna 2022 tehtiin merkittäviä vihreää siirtymää ja sähköistyvää yhteiskuntaa tukevia investointeja. Näistä esimerkkejä olivat Joensuun voimalaitoksen biokonversio ja vihreän vedyn laitoksen esiselvityspäätös. Kaikkiaan investointeja tehtiin noin 57 miljoonalla.
Sähköä tuotettiin hieman edellisvuotta vähemmän
Sähköä tuotettiin kaikkiaan vuonna 2022 519 gigawattituntia (520 GWh), mikä on 0,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Omaa tuotantoa tästä oli 350 gigawattituntia (368 GWh). Savon Voiman omistamilla tuotanto-osuuksilla sähköä tuotetiin 168 gigawattituntia (152 GWh), määrän kasvaessa edellisvuodesta 10,58 prosenttia. Päästöllisten tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 47 (52) gigawattituntia. Päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 122 (100) gigawattituntia.
Sähköä tuotettiin hieman edellisvuotta vähemmän vesivoimatuotannon supistumisen vuoksi. Supistuminen johtui edellisvuosia huonommasta vesi- ja lumitilanteesta. Vesivoiman tuotanto väheni edellisvuoteen verrattuna 15 gigawattituntia, mikä tarkoittaa noin 15 prosenttia viime vuodesta.
Vuoden 2022 Suomen hinta-alueen sähkön keskihinta oli 154,04 €/MWh (72,30). Hinta oli mittaushistoriansa korkein.
Lämpöä tuotettiin 93 prosenttisesti kotimaisista polttoaineista
Kaukolämpöä ja höyryä toimitettiin viime vuonna 1 137 (1 222) gigawattituntia 13 kunnan alueella. Keskimääräistä lämpimämpi vuosi vaikutti suoraan lämmön myyntimääriin. Kaukolämpöä tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantona 49 (44) ja erillistuotantona 31 (35) prosenttia. Teollisuuden prosessien ylijäämälämmöllä ja savukaasuista ja lämpöpumpuilla talteenotolla tuotettiin 20 (21) prosenttia kaukolämmöstä. Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin kaikissa verkoissamme yhteensä 4 144 metriä ja verkostojen yhteenlaskettu kokonaispituus vuoden 2022 lopussa oli 623 kilometriä.
Maaliskuussa päätimme lopettaa Venäjältä tulevien polttoaineiden vastaanottamisen ja hankinnan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja sotatoimien vuoksi. Päätöksen myötä polttoainetta korvattiin läheltä tulevilla vaihtoehdoilla huoltovarmuus huomioiden. Kaikkiaan kaukolämpöä tuotettiinkin 93 prosenttia kotimaisilla ja paikallisilla lämmönlähteillä. Kaukolämmön uusiutuvien energialähteiden osuus oli kokonaisuudessaan Joensuu mukaan luettuna 73,4 (72,1) prosenttia. Huoltovarmuussyistä turvetta käytettiin suunniteltua enemmän, mutta lämpimämmän vuoden takia turpeen käyttö laski 6,6 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, turpeen osuuden ollessa lämmönlähteistä 26 (26) prosenttia. Haastavasta vuodesta huolimatta suunnitelmiemme mukaan turpeen käyttö loppuu tuotannossamme vuoteen 2027 mennessä. Koko sähköntuotantomme saavuttaa hiilineutraalisuuden vuonna 2027 ja lämmöntuotannon hiilineutraalisuuden saavutamme vuoteen 2030 mennessä.
2022 alussa toteutettiin kaukolämmön asiakkaille myös hinnoittelu-uudistus, jossa kuudessa kaukolämpö verkossa siirryttiin kausihinnoitteluun. Keväällä 2022 energiakriisin myötä huomattavasti nousseet polttoainekustannukset ja lämmin sää aiheuttivat kustannuspaineita. Asiakkaille haluttiin antaa aikaa valmistautua ja kustannusten noususta johtuvat hintakorotukset tulivat voimaan vasta vuoden 2023 alussa.
Lämmöntuotanto monipuolistuu – lähes viidesosa tulee hukkalämmöstä ja muista sivuvirroista
Viime vuoden aikana edistettiin hukkalämpöjen hyödyntämistä: Vuoden 2022 aikana Leppävirran Vokkolassa valmistui hanke, jossa alueella sijaitsevien hiihtoareenan ja jäähallin kylmälaitteilta saatavalla hukkalämmöillä katetaan osa alueella olevien kiinteistöjen lämmöntarpeesta. Suonenjoella taas Pakkasmarjan kylmälaitteiden hukkalämmöt hyödynnetään kaukolämpöverkossa.
Solmimme myös ilmastoyhteistyösopimuksen Pieksämäen kaupungin kanssa. Monipuolinen sopimus sisältää muun muassa Savon Voiman ensimmäisen kylmäsopimuksen, jossa uudella kylmäprosessilla tuotetaan Pieksämäen jäähallin viilennys ja hyödynnetään prosessissa syntyvät lauhdelämmöt rakennusten lämmityksessä ja alueen kaukolämpöverkostossa.
Hukkalämmön lisäksi vuoden aikana testattiin uusia tapoja tuottaa lämpöä. Iisalmen Parkatin voimalaitoksen lämpöpumppujärjestelmällä tuotettiin kesällä ensimmäistä kertaa kaukolämpöä ulkoilmasta. Jo aiemmin pumpun avulla on saatu voimalaitoksen hukkalämpöjä hyödynnettyä.
Vihreät investoinnit etenivät – Joensuuhun biohiililaitos ja vihreää vetyä
Joensuun voimalaitoksen alueella tehtiin vuoden aikana merkittäviä investointeja. Syksyllä 2022 valmistui laitoksen voimakattilan biokonversio, joka mahdollistaa lämmöntuotannon täysin uusiutuvilla polttoaineille. Lisäksi vuoden aikana edistettiin voimalaitoksen yhteyteen suunniteltuja hankkeita: Taalerin biohiililaitos sai investointipäätöksen, ja hankkeessa edetään seuraavaksi rakentamiseen. Perustimme myös vuoden aikana yhdessä Taalerin kanssa molempien laitoksia palvelevan hankintayhtiön, Itä-Suomen Biomassa Oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2022.
Kesällä julkistimme myös aiesopimuksen P2X:n kanssa vedyntuotannon käynnistämiseksi Joensuussa. Esiselvitysvaiheessa olevan laitos tuottaisi toteutuessaan vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä 30–50 MW kapasiteetilla ja tuottaisi sivuvirtana 15–20 prosenttia Joensuun kaukolämmön tarpeesta. Tavoitteena on, että Joensuun vetylaitos olisi toiminnassa vuonna 2025. Vuoden 2022 lopussa Joensuun tytäryhtiömme Savon Voima Joensuun yhdistettiin osaksi emoyhtiötä, mikä edelleen parantaa voimalaitoksen ja sen alueen pitkäjänteistä kehittämistä ja investointeja sekä vähentää hallinnollista työtä.
Viime vuonna Iisalmen, Pieksämäen ja Joensuun voimalaitokset hyväksyttiin kaukolämmön alkuperätakuiden tuottajaksi. Nämä laitokset tuottavat uusiutuvan lämmön alkuperätakuita varmennetusti. Hyväksymispäätös saatiin myös Iisalmen, Pieksämäen ja Joensuun voimalaitoksen biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmälle. Lisäksi investoimme Iisalmen voimalaitoksen polttoaineiden vastaanottoon, ja käynnistimme kehityshankkeen polttoaineen vastaanotto alueen parantamisesta ja hankintapäätöksen automaattisesta näytteenottolaitteistosta.
Sähköverkossa 43 prosentin kasvu aurinkojärjestelmissä ja erinomainen palveluaste
Vuonna 2022 vältyttiin suurhäiriöiltä ja -myrskyiltä. Tuhoja verkostoon aiheuttivat kuitenkin pienemmät syksyn matalapainemyräkät ja loppukesällä ukkomyrskyt. Sään aiheuttamia tuhoja ennaltaehkäistiin aktiivisesti vuoden aikana. Kesällä johtokatuja raivattiin ja siistittiin, kun taas talvella tehtiin lumikuormista johtuvien katkojen ennaltaehkäisyä paalukopterin avulla. Verkon palveluaste olikin viime vuonna erinomainen 99,98 prosenttia. Asiakkaan kokema keskimääräinen vikakeskeytysaika oli viime vuonna 1 tuntia 51 minuuttia (vuonna 2021: 3 tuntia 44 minuuttia).
Energiakriisin myötä vuonna 2022 verkkotoiminnan varautui myös mahdolliseen sähköpulaan ja kiertävien sähkökatkojen toteuttamiseen. Osana valmistautumista oli aktiivinen viestintä asiakkaille sähköpulasta ja energiansäästöstä. Poikkeuksellinen vuosi näkyi asiakkaiden sähkön käytön vähentymisenä tavanomaista lämpimämmän sään ja energiansäästön seurauksena. Asiakkaille siirretty energia väheni vuoteen 2021 verrattuna yhteensä 125 GWh eli 6,9 prosenttia. Sähköverkon kokonaissiirto vuonna 2022 oli yhteensä
1 764 GWh. Vuosi 2022 oli ennätyksellinen aurinkosähkökohteiden verkkoon liittymisessä. Sähköverkkoon aurinkojärjestelmiä liitettiin vuoden aikana 976 kpl ja määrä kasvoi 43 prosenttia edellisvuodesta.
Loppuvuonna Savon Voima Verkko päätti jättää laskuttamatta joulukuun verkkopalvelun perusmaksut asiakkaidensa sähkönsiirtolaskuilla helpottaakseen kohonneista sähkönhinnoista johtuvia kustannuksia. Päätöksen taustalla oli kantaverkkoyhtiö Fingridin ilmoitus, jossa kantaverkkomaksuja ilmoitettiin jätettävän perimättä jakeluverkkoyhtiöiltä tiettyinä kuukausina vuonna 2022 ja 2023. Kantaverkkomaksujen summa vastasi lähes Savon Voima Verkon toiminta-alueen kotitalouksien yhden kuukauden perusmaksuja, joten saatava hyöty päätettiin siirtää suoraan asiakkaille. Lisäksi Savon Voima Verkko kustansi itse osan noin 3,6 miljoonan päätöksen kustannuksista.
Säävarmaa sähköverkkoa taajamiin
Säävarman sähköverkon rakentamistöitä tehtiin viime vuoden aikana erityisesti taajama-alueilla. Viime vuonna taajamasaneerauksista merkittäviä olivat Kiuruveden alueen kaapelointi ja Varkaudessa Kinnari-Könönpelto-alueen sähköverkon uusiminen. Kiuruvedellä ja sen lähialueilla uutta kaapelia rakennetaan kaiken kaikkiaan noin 80 kilometriä, samalla kun vanhaa verkkoa puretaan pois. Hanke valmistuu 2023 ja sen kokonaisinvestointi on noin 5,6 miljoonaa euroa. Varkaudessa Kinnarin alueen keskijänniteverkosto uusitaan kokonaan. Hankkeeseen sisältyy maakaapelointia sekä uutta teknologiaa ja automaatiota, jolla vikatilanteissa korjausnopeus paranee. Myös Kuopiossa, Karttula-Pihkainmäki-alueella aloitettiin vuoden aikana merkittävä kaapelointihanke, jossa Karttulan taajaman eteläpuolelta Syvänniemelle metsissä kulkenut ilmajohtorakenteinen runkoyhteys korvataan Mustalahteen saakka maakaapelilla. Kokonaisinvestoinniltaan noin 3 miljoonan hanke valmistuu 2023. Toimitusvarmuutta parannettiin vuoden aikana myös vierimetsän raivauksilla ja suunnitelluilla reunavyöhykehankkeilla, joita toteutettiin yhteensä 240 kilometrin matkalta.
Säävarman verkon piirissä on tällä hetkellä noin 81 500 asiakasta, mikä on noin 69 prosenttia 118 700 asiakkaastamme. Sähköverkkoon investoitiin kaikkiaan viime vuonna noin 42,4 miljoonaa euroa. Investoinnit säävarman verkon rakentamiseksi tulevat jatkumaan. Uusien sähköliittymien määrä jäi viime vuotta pienemmäksi. Uusia liittymiä rakennettiin kaikkiaan 286 (406) ja olemassa olevia liittymiä purettiin 315 (336) kappaletta. Verkon tulevaisuuden suunnittelun tueksi avattiin huhtikuussa 2022 kehittämissuunnitelman asiakkaidemme tutustuttavaksi ja kommentoivaksi.
Varautumisen tasoa nostettiin kaikilla osa-alueilla
Vuoden aikana huoltovarmuusnäkökulma oli vahvasti esillä ja nostimme varautumisemme tasoa monelta osin. Kehitimme muun muassa kyberturvallisuutta ja varmuusvarastointia sekä lisäsimme häiriö- ja valmiusharjoituksia. Vuoden aikana kehitystyötä oli myös muualla: Savon Voimalle myönnettiin kesällä sekä ISO 27001:2013 tietoturvasertifikaatti että ISO 14001:2015 ympäristösertifikaatti.
Osana varautumista ja suunnitelmallisuutta Savon Voima Verkko päätti myös jatkaa sopimuksia kumppaniurakoitsijoiden kanssa uudelle kaksivuotiskaudelle. Uuden sopimuskauden rahallinen arvo on kokonaisuudessaan noin 20 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus alueella on merkittävä.
*(Suluissa vuoden 2021 vastaavat luvut)
Lisätietoja:
Arto Sutinen,
toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
arto.sutinen(at)savonvoima.fi